Miksi Sveitsi menestyy niin hyvin?
Eilen käytiin Matti Virenin blogin kommenttiosiossa keskustelua siitä, miksi Sveitsi menestyy Euroopan Unionin maita paremmin.
Suomi hyötyy moninkertaisesti, vai miten se on? | Uusi Suomi Puheenvuoro
Tarjosin kommentissani merkittäväksi selittäjäksi sitä seikkaa, että kolme Euroopan TOP5- arvokkaimmista yhtiöistä sijaitsee Sveitsissä.
Tarjoamaani selitykseen suhtauduttiin penseästi, koska yhtiöt ovat globaaleja ja työntekijöistä vain pieni osa on Sveitsissä. Tämä pitää tietysti paikkansa, mutta jokainen näistä kolmesta yrityksestä tuottaa enemmän liikevoittoa kuin kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt yhteensä. Jos suhteuttaa yhtiöiden liikevoitot esimerkiksi Koneen liikevoittoon, Nestle tai Novartis ovat noin yhdeksänkertaisia ja Roche noin kolmetoistakertainen.
Näiden kolmen yrityksen markkina-arvo on suurin piirtein sama kuin Sveitsin BKT, liikevaihto on noin neljännes ja liikevoitto noin 8% Sveitsin BKT:sta.
Vaatisi paljon työtä selvittää näiden yhtiöiden lisäarvo Sveitsin kansantaloudelle, mutta aivan vähäinen se ei ole. Nestle esimerkiksi itse kertoo maksavansa erilaisia veroja Sveitsille 8 mrd.
taxation-2017.pdf (nestle.com)
Korkean jalostusarvon tuotantoa
Näitä kolmea tarkasteltua jättiyritystä yhdistää korkea kannattavuus. Rochen liikevoittoprosentti on jopa yli kolmannes. Tämä on tunnusomaista myös muulle sveitsiläiselle tuotannolle (esim. kellot).
Sveitsin verojärjestelmä
Matti Viren kirjoitti kommenttiosiossa
”Ihan oikein. Mutta jos haluaa kaivaa syvemmältä, pari lukua auttaa. Julkisten menojen BKT-suhde oli (OECD:n mukaan) 2019 Suomessa 53.3 % ja Sveitsissä 32,9 %. Kai se 20 pinnan ero kustannusrasituksessa jossain näkyy.”
Aivan varmasti Suomen suuri julkinen sektori on rasite Sveitsiin verrattuna. Mutta jos tämä yksin selittäisi kansakuntien menestymistä, pitäisi Venäjän ja Romanian olla erittäin menestyneitä, niillä kun julkisen sektorin kulutusaste on samaa, noin 30% luokkaa.
Ehkä se onkin niin, että koska Sveitsi menestyy, sillä on varaa pitää kohtuullinen veroaste tinkimättä silti eduista ja palveluista? Kohtuullinen veroaste selittää silti ainakin sen, että nämä mainitut kolme sveitsiläisjättiä eivät ole kokenee tarvetta siirtää pääkonttoriaan muualle.
Sveitsissä on erittäin alhainen arvonlisävero (7,7%). Yhtiövero riippuu kantonista, mutta on kilpailukykyinen, noin 20-30 %. Myyntivoittoveroa ei peritä lainkaan (Forbesin mukaan).
Epäilemättä EU-maiden on syytä tutkia Sveitsin verojärjestelmää avoimin mielin.
Muut selittävät tekijät
Seven Secrets to Swiss Success – Hello Switzerland
Saksalainen taloustieteilijä Gerd Haberman mainitsee seitsemän tekijää:
- Pieni koko, lyhyet välimatkat
- Aito demokratia, vähäinen byrokratia
- Hajautuminen tasa-arvoisiin alueisiin
- Paikallinen päätöksenteko yhdistettynä eurooppalaiseen integraatioon
- Ammattipoliitikkojen sijaan luottamusmiehet päätöksentekijöinä
- Turvasatama pääomalle ja osaamiselle
- Vahva keskiluokka
”Turvasatama pääomalle ja osaamiselle”
Tuo lienee alunperin oleellisin selittävä tekijä. Sveitsiin on virrannut rahaa jo sotia edeltäneellä ajalla sen pankkisalaisuuden vaalimisesta johtuen. Niihin aikoihin ei vielä ollut samanlaisia veroparatiiseja kuin nykyään eikä rahojen liikuttaminen jonnekin Bahamasaarille onnistunut aivan yhtä helposti.
Sveitsissä on myös kautta aikojen ollut periaatteena, että raha ei haise ja jos sitä tulee, niin alkuperällä ei ole väliä – olkoonpa se sitten kultaryöstöstä tai natsihallinnosta.
Sveitsi vaurastui suhteessa muihin keskieurooppalaisiin valtioihin myös toisen maailmansodan tuloksena, koska se nautti puolueettoman maan statuksesta (Ruotsin tavoin). Sillä oli siis sodan jälkeisen jälleenrakennuksen alkaessa huikea etumatka kaikkiin muihin.
Sveitsiläisten penseä suhtautuminen verotukseen on maan hallintotavasta johtuen estänyt verorasituksen kiristämisen samanlaisiin sfääreihin kuin verrokkimaissa on asian laita. Se on pitänyt maan ”vanhanaikaisena” patriarkaalisena yhteiskuntana, jossa mies tienaa pulskaa nettoa ja vaimo hoitaa tyytyväisenä kodin sekä lapset. Vielä parikymmentä vuotta sitten ei äitiyslomia ollut lainkaan eikä minkäänlaisia korvauksia siltä ajalta.
Pankkisektorin ja rahamanipuloinnin ohella pitää muistaa, että Sveitsillä on vahva perinteinen hienomekaaninen teollisuus, suuri kemianteollisuus, merkittävä turismiteollisuus sekä maailmankuulu elintarviketeollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
”Sveitsi vaurastui suhteessa muihin keskieurooppalaisiin valtioihin myös toisen maailmansodan tuloksena, koska se nautti puolueettoman maan statuksesta (Ruotsin tavoin). Sillä oli siis sodan jälkeisen jälleenrakennuksen alkaessa huikea etumatka kaikkiin muihin.”
Sekä Ruotsia että Sveitsiä pommitettiin sotavuosina. Tukholmaa pommittivat venäläiset talvella 1940 ja Sveitsiä amerikkalaiset v. 1944.
”Vuoden 1944 huhtikuun 1. päivänä Sveitsiläinen Schaffhausenin kaupunki kärsi suuria vaurioita, kun Saksan ilmatilasta Sveitsin ilmatilaan päätyneet yhdysvaltalaispommikoneet pommittivat kaupunkia epähuomiossa. Yhdysvallat tarjosi välittömästi miljoona dollaria hyvitystä vaurioiden korjaamista varten.”
Miljoona dollaria oli v. 1944 valtava summa rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vahinkoja sattuu. Schaffhausen on Saksan ja Sveitsin rajalla. Mutta tuolla ei ole merkitystä siihen, mistä viestitin.
Tuli mieleen anekdootti sodan ajalta:
Amerikkalainen pommikone oli matkalla Saksan ilmatilaan ja lensi Sveitsin yllä. Sveitsin ilmavalvonta ilmoitti: ”You are flying over a neutral territory.” Jenkit vastasivat: ”We know.” Sveitsin ilmavalvonta siihen: ”We must shoot you.” Jenkit vastasivat: ”We know.”
Sveitsiläiset ampuivat ilmatorjuntatykeillään. Jenkit sanoivat: ”You are shooting too low.” Sveitsiläiset vastasivat: ”We know!”
Ilmoita asiaton viesti
Turvasatamalla on satojen vuosien perinteet. Alun perinhän se johtui suurelta osin maantieteestä.
On oikeastaan vähättelyä sanoa, että Sveitsi nauttii puolueettoman maan statuksesta Ruotsin tavoin. Sveitsin pysyvä puolueettomuus turvattiin jo vuoden 1815 rauhanteossa.
Ilmoita asiaton viesti
Oma pieni osuutensa on myös sillä, että Sveitsin keskuspankki on hillinnyt frangin vahvistumista ostamalla amerikkalaisia osakkeita noin 127 miljardilla dollarilla (marraskuuhun 2020 mennessä).
Nämä ostettiin vasta luodulla bittirahalla ja niistä tulee aikanaan mukava osinkotuotto.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/taistelu-valuutan-vahvistumista-vastaan/
Ilmoita asiaton viesti
Tämä se saattaa vielä tehdä Sveitsistä vähemmän turvasataman
Ilmoita asiaton viesti
Sveitsin vero(paratiisi)järjestelmä on historiallisesti houkutellut rahaa Alpeille. Hintana on moraalinen kaiken katsominen läpi sormien, monellakin tavalla. Mikään idealistisen maailmanparantajan ratkaisu ei Sveitsin malli ole.
Rahaa ja yritysten pääkonttoreita houkuttelee luokseen toisaalta vahva pankkisalaisuus, ja toisaalta se että Sveitsi pysyttelee poliittisesti liittoutumattomana ja neutraalina mihinkään kantaa ottamattomana kaikessa. Se tarkoittaa että riski on pieni että Sveitsi valtiona muodostaisi mitään uhkaa yritykselle poliittisen pakote-sodan tai muun koston kierteen sijaiskärsijäksi joutumiseksi. Sveitsin poliittinen johto on hiljaa, vaikka Khashoggi paloiteltaisiin viipaleiksi ja Navalnyi viettäisi lopun elämäänsä pakkotyö-leirillä. Jos raha on jumala ja korkein elämän päämäärä, siten se on sitä. Mutta Suomen kansa ei liene ihan tätäkään mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän se oo aika yksinkertaista, oma raha ja oikea demokratia. Ja riittävä itsetunto, ettei tarvii toisia kumarrella ja mielistellä.
Ostovoimahan noilla on aivan ylivoimainen, Suomi on ja pysyy kehitysmaana nykymenolla vaikka muuta vakuutetaan.
BKT aika huono mittari etenkin EU-aikana, ostovoima on se, jota pitäisi enempi nostaa esiin EU karkeloissakin.
Ilmoita asiaton viesti
Sveitsin hintataso on myös omaa luokkaansa, eli ostovoima kotimaassa ei ole aivan yhtä hyvä kuin lukemat näyttävät. Tarvittaessa edullisimpia elintarvikkeita voi hakea naapurimaista.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita
Tuossa lista ostovoimakorjattuna. Tässä listauksessa Irlanti näyttäisi menevän Sveitsin ohi.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastot ovat mielenkiintoisia, mutta niitä on miltei mahdotonta tulkita siten, että se selittäisivät hyvin juuri sitä mitä niiden halutaan mittaavan. Tuossa vuoden 2020 esityksessä Suomi on korkeammalla sijalla kuin esim. Kanada, mikä näppituntumalta vaikuttaa hyvin oudolta.
Sveitsin kohdalla yllätyin kyllä käytännössäkin kun olin kesätyössä Italiassa vuonna 1979 Comossa, joka sijaitsee Sveitsin rajan tuntumassa. Siihen aikaan Sveitsi komeili yleensä BKT-tilastojen maailman ykkösenä. Mutta yleisenä tosiasiana comolaiset pitivät sitä, että elintaso Italiassa on PALJON korkeampi kuin Sveitsissä. Silminnähden pystyi kyllä huomaamaan, että italialaisten kulutus arjessa oli runsaampaa kuin Sveitsin puolella rajaa, jossa kaikki näytti puhtaalta, hiljaiselta ja tylsältä. Yleensä sveitsiläiset kävivätkin Italian puolella ravintoloissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa vilkaista sveitisn ldl:n hintoja. Ei enää nykyään sielläkään kaikki ole kallista.
Ilmoita asiaton viesti
EU: lla on kaiketi oma veroparatiiseja rajoittava tavoitteensa, josta on uutisoitu Suomessakin moneen eri otteeseen.
Silti, Luxembourgista kerrottiin viime viikon uutisoinneissa löytyvän kymmenien tuhansien EU- maiden yritysten rahoja veroeduin usean biljoonan euron edestä.
Euroopan veroparatiisi nro 1. ja vieläpä täysvaltaisena Unionin jäsenenä sen ytimessä.
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko Sveitsin kauppatase on ylijäämäinen?
Mietin, että sveitsiläisiin tuotteisiin liitetään laatu ja kestävyys varsin yleisesti ja kielitaitoisena kansana he osaavat myös markkinoinnin monin eri tavoin.
Ilmoita asiaton viesti
https://tradingeconomics.com/switzerland/balance-of-trade
Kauppatase on ollut muutamia prosentteja ylijäämäinen vuosittain. Näin siitä huolimatta, että frangi on vahvistunut 2000-luvulla selvästi. Valuutta olisi vahvistunut enemmänkin ilman keskuspankin aktiivista taistelua (johon viittasin tuossa ylempänä).
Tuossa vielä vähän tarkemmin ulkomaankaupasta:
https://www.eda.admin.ch/aboutswitzerland/en/home/wirtschaft/uebersicht/wirtschaft—fakten-und-zahlen.html
Ilmoita asiaton viesti
Nyt taidat olla väärässä Tommi.
Käsitykseni mukaan Sveitsin kauppatase oli vuonna 2019 kuitenkin 37 miljardia Sveitsin frangeissa ylijäämäinen! Ja euron kurssi frangiin nähden on 0,92!
Ilmoita asiaton viesti
Ok, vuosi 2019 oli huippuvuosi.
Switzerland: Trade balance as percent of GDP
The average value for Switzerland during that period was 5.24 percent with a minimum of -2.09 percent in 1980 and a maximum of 12.63 percent in 2019. The latest value from is percent.
1 Eur = 1,08 CHF
1 CHF = 0,92 EUR
Ilmoita asiaton viesti
Onhan nuo Sveitsin lukemat aivan uskomattomia täältä myöskin vientiriippuvaisesta Suomesta katsottuna!
Ilmoita asiaton viesti
Sveitsin verirahoilla rakennettu varallisuus siellä on pohjana. Myös katolisen kirkon uskovaisilta repimä omaisuus on jemmattuna Sveitsiin. Ei ole ihan sattumaa, että Vatikaania suojeleva ”armeija” tulee edelleen Sveitsistä.
Tuon jättivarallisuuden päälle on ollut melko helppo rakentaa. Natsitkaan eivät vallanneet kun sota-ajan ryöstösaaliit jemmattiin Sveitsiin.
Ilmoita asiaton viesti
Sveitsin pankit ovat tehneet joitakin sopimuksia holokaustin uhrien hyväksi, mutta saattaa olla että se on ollut enemmänkin kosmetiikkaa
https://www.swissinfo.ch/eng/twenty-years-ago_when-swiss-banks-settled-with-holocaust-survivors/44315844
Ilmoita asiaton viesti
Ellei Sveitsi ala sääntelemään, niin muut tekevät sen Sveitsiä kuulematta.
https://www.swissinfo.ch/eng/will-the-pharmaceutical-industry-ever-kick-the-kickbacks-/45895070
Ilmoita asiaton viesti
Paljon isoja kansainvälisiä järjestöjä = rauhaa, rahaa ja arvostusta. Kansalaisilla iso ostovoima ja varallisuus. Päättävät itse mihin rahansa käyttävät, eivätkä poliitikot ole niitä jakamassa. Paikallinen päätöksenteko ja sopivan ymmärettävä (= matala) verotus kantoneittain kannustaa asukkaita kehittämään omaa ”maakuntaansa” positiivisessa hengessä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä kun taisin olla se, joka suhtautui nuivasti mainitsemiasi yrityksiä koskevaan väitteeseen, niin kommentoidaanpa tähänkin.
Muistaakseni alkuperäinen väitteesi oli, että nuo kolme yritystä selittävät merkittävältä osin Sveitsin etumatkaa. Kuitenkin noiden yritysten osuus Sveitsin ulkomaankaupasta on varsin rajallinen, siitä huolimatta että näyttävät tuloksensa Sveitsissä. Siten väitteesi kausaalisuus oli ikään kuin väärin päin. Eivät nuo kolme selitä Sveitsin etumatkaa, vaan Sveitsin ominaispiirteet selittävät osaltaan noidenkin kolmen yrityksen menestystä.
Toki voitaisiin Uimosen tapaan yrittää huitoa natsikorteilla, mutta todellisuudessa sveitsiläisessä yhteiskunnassa on paljon muita sellaisia piirteitä, monet sinunkin luettelemiasi, jotka selittävät maan taloudellista menestystä.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää paikkansa. Katsoin, että parempi kirjoittaa oma blogi kuin täyttää toisen blogin kommenttiosasto.
Minä näen, että Sveitsi on päässyt korkean jalostusarvon teollisuudella kiinni positiiviseen kierteeseen, jonka ansiosta maa pystyy toteuttamaan myös kilpailukykyistä verotusta.
Perustelen tätä ihan aikajärjestyksellä. Nämä mainitut teollisuuden tukijalat (yhdessä mm. kelloteollisuuden kanssa) perustettiin maahan aikaan (1800-luku), jolloin verotuksella ei varsinaisesti kilpailtu.
Toki jo tuolloin Sveitsillä oli varmasti monia vetovoimatekijöitä, mutta asiassa auttoi se, että herrat Henri Nestle ja Fritz Hoffman-La Roche sattuivat olemaan sveitsiläisiä.
Siihen aikaan kun Suomeen alettiin rakentaa paperiteollisuutta ja tekstiiliteollisuutta, Sveitsiin rakennettiin huomattavasti korkeamman jalostusarvon teollisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Henri Nestle oli saksalainen. Mutta ketjussa on niin paljon muita vääriä kotimaatani koskevia tietoja, että en vaan viitsi lähde korjailemaan niitä. Sveitsin maine Suomessa Valko-Venäjän tasolla. Kiitos teille!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos korjauksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Polittinen ja lähidemokraattinen päätäntä ei ole ikinä ollut Sveitsissä vasemmistolaista demarivetoa. Asukkaille on ollut tällöin hyvä päättää omista rahoistaan, kun demariveto ei pääse lisäämään vuosi toisensa jälkeen menoja mielivaltaisesti ” muiden rahoin”.
MT: ” The problem with socialism is that you eventually run out of other people’s money. ”
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset blogistille, että olet jaksanut ottaa historian havinaa riittävästi eri maitten kehityksen tarkasteluun. Tarkasteluissa vahvistuu ja korostuu se tosiasia, että jokaisen maan ja alueen reaalitalouden kehitys ja sen rakenteet ovat muotoutuneet pidemmän aikavälin tuloksena. Kysynnän tarve ja suunta on hoksattu ajoissa ja siihen on sitten rakentunut eri toimialojen tutkimus ja koulutus. Osaamisen tuotteistamisella ja liiketoiminnaksi muuttumisella on Keski-Euroopassa, Iso-Britanniassa ja myös Ruotsissa aivan erilainen tausta kuin Suomessa, joka monessa suhteessa on edelleen untuvikko. Rahatalouden puolella on samanoloinen historia. Vaikkapa Ruotsissa, jossa on maailman vanhin (yli 350 vuotta) keskuspankki.
On syytä muistaa, että reaalitalouksien kehitys ja nykyinen tila ovat kuitenkin se olennaisin lähtökohta, mille vaurastuminen tai taantuminen rakentuu. Tuotannollisten verkostojen hajaantuminen, logistiikan hallinta ja sen merkitys ovat yhä useammin kaiken keskiössä. Jättimäiset konttilaivat seilaavat, energia kulkee putkissa ja tieto ilmassa. Globalisaatio on jakanut ja jakaa jatkossakin maailman talouden kehitystä – ei niin haluttuun suuntaan. Eurooppalaisten ja jenkkienkin on tyytyminen yhä pienempään suhteelliseen osaan kasvavasta kokonaiskakusta.
Rahan printtaaminen ja louhiminen ovat (valitettava) ajan ilmiö, jolla saavutettuja etuja pyritään ylläpitämään. Velat kasvavat nopeammin kuin kysyntä ja ostovoima. Suurimpaan ahdinkoon näyttävät ajautuvan Etelä- ja Väli Amerikan valtiot. Jos reaalitalouden rakenteet eivät pysy kilpailukykyisinä, ei niitä rahatalouden konsteilla saada kuntoon. Vaikuttaa siltä, että mm. Brasilia seuraa Argentiinan kohtaloa. Kyllä Euroopan Unionilla haasteita riittää. Riippumatta siitä minkälaatuinen velkakolikko taskun pohjalla kilisee.
Ilmoita asiaton viesti
Ahneus.
Häikäilemättömyys.
Kalvinismi.
Otollinen sijainti.
Kielipolitiikka.
Ilmoita asiaton viesti