Miksi talous ei kasva? – Hiukan investoinneista
Hesarin Visio ”Hanat auki” käsitteli osingonjakoa ja investointeja. Siitä löytyvästä grafiikasta saa hyvän käsityksen siitä, miksi Suomessa talous on kasvanut nihkeästi viime vuodet.
Suomen kokonaisinvestoinnit ovat kyllä kasvaneet ihan mukavasti vuosi vuodelta.
Tässä näkyy varmasti erityisesti viime vuosien vilkas asuntorakentaminen, joka sekin hyytyi vuonna 2023 ja on alamaissa tänäkin vuonna.
Kuva on kuitenkin varsin toisenlainen, jos tarkastellaan teollisuuden investointeja.
Teollisuuden investointiaste on laskenut selvästi viime vuosina. Vuoden 2009 poikkeuksellisen korkea investointiaste selittynee teollisuuden liikevaihdon laskulla. Investoinnit oli päätetty nousukauden aikana ja toteutettiin finanssikriisistä huolimatta.
Kuvion mukaan teollisuuden investointiaste olisi tänä vuonna vain 16% kun se vielä 2000-luvun alussa oli 20 prosentin paremmalla puolella.
Miksi teollisuus ei investoi?
Investointi toteutetaan, kun investoinnista saadut diskontatut kassavirrat ylittävät investoinnin kustannukset. Matalien korkojen aikana myös laskennalliset kassavirran diskonttauskorot olivat alhaalla. Tästä huolimatta investoinnit laahasivat. Tämä kertoo siitä, että kysyntä oli heikkoa ja tuotantokapasiteettia oli riittävästi.
Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehittelyyn olivat myös laskussa. Tässä näkyy tosin Nokian vaikeudet. Teollisuus ei nähnyt myöskään T&K investointien tuottavan riittävästi sijoituksiin nähden.
Yksi tekijä alhaiseen kotimaiseen investointiasteeseen oli varmasti myös kansainvälistymisessä. Investointeja toteutettiin paljolti ulkomailla, lähempänä markkinoita. Kääntöpuolena on nähtävä kuitenkin myös se, ettei Suomi ole näyttäytynyt riittävän houkuttelevana investointiympäristönä myöskään ulkomaisille yrityksille.
Yksi tekijä on lisäksi suomalaisen sijoittajan preferenssit. Suomalainen sijoittaja haluaa saada osinkoja nyt eikä niinkään kasvavia osinkoja tulevaisuudessa. Helsingin pörssin osinkotuotot ovat verrokkipörssejä korkeammat.
Miten investointeja voisi vauhdittaa?
Avain investointien kasvulle on nykyistä parempi kannattavuus. Kuluttajien ostovoimaa ei ole syytä kutistaa. Yritysten kustannustasoa ei kuitenkaan voi myöskään kasvattaa, joten yhtälö on vaikea. Yhteisövero on sijoitusten kannattavuuden kannalta niin ikään rasite. Tästä syystä kaikenlaiset veronkorotukset iskevät investointeihin. Palkansaajien tuloverot ja arvonlisäverot alentavat kysyntää. Yhteisöverot alentavat suoraan investointien kannattavuutta.
Marinin hallituksen aikana toteutettiin korotettua poisto-oikeutta verovuosina 2022 ja 2023, jolloin näinä vuosina tehtyjä investointeja saattoi poistaa (vähentää verotuksessa) nopeutetussa tahdissa. Nämä eivät ainakaan lukujen valossa saaneet isoja investointihyppäyksiä aikaan.
Yhtälö on siis vaikea totuttua korkeampien korkojen ja näköpiirissä olevien veronkorotusten ilmapiirissä. Oikeastaan ainoa keino, mitä minulla tulee mieleen on säätää yhtiöverotusta siten, että yhteisöveroa lasketaan ja osinkoveroa vastaavasti korotetaan jolloin yhtiölle tulee osingonjakoa kannattavammaksi investoida uuteen tuotantoon. Mutta kasvaneelle tuotannollekin pitäisi löytää kysyntää.
Vihreän siirtymän investoinnit
Hallitus ja EK näkee vihreän siirtymän investoinnit jonkinlaisena pelastusrenkaana, mutta aika näyttää onko näistä sellaiseksi. Hurjia lukuja on esitetty, mutta näistä investoinneista kilpaillaan verisesti ja monet näistä edellyttävät kannusteita ja julkista rahoitusta tai valtioiden takauksia.
Vihreiden investointien dataikkuna – Elinkeinoelämän keskusliitto (ek.fi)
Miten investoinnit näkyvät bruttokansantuotteessa?
Bruttokansantuote muodostuu yksityisestä kulutuksesta, julkisesta kulutuksesta, nettoinvestoinneista ja nettoviennistä. Siten investoinnit näkyvät bkt:ssa täysimääräisesti investointivuonna. Sen sijaan seuraavina vuosina niistä aletaan tehdä poistoja. Poistot rasittavat paitsi yrityksen liikevoittoa myös bruttokansantuotetta. Ongelmaa ei tietenkään synny kannattavien investointien osalta, jolloin poistot saadaan kuitattua myyntituotoilla.
Sen sijaan kannattamaton investointi voi osoittautua pitkällä aikavälillä myös kansantaloudellisesti ongelmalliseksi.
Tässä riittää hallitukselle pohdittavaa. Missä määrin julkisia varoja kannattaa käyttää vihreiden investointien houkuttelemiseksi.
”Oikeastaan ainoa keino, mitä minulla tulee mieleen on säätää yhtiöverotusta siten, että yhteisöveroa lasketaan ja osinkoveroa vastaavasti korotetaan jolloin yhtiölle tulee osingonjakoa kannattavammaksi investoida uuteen tuotantoon.”
Kyllä. Kun tätä on vetkuteltu vuosia, tunnetusti Irlanti tiputti yhteisöveron jo vuosia sitten alas, on tietysti paljon vaikeampaa tehdä nyt eikä ajat sitten kun olisi pitänyt. Mutta ei se siitä muuta, että piskuisen Suomen ainoita toimivia toimenpiteitä houkutella yrityksiä.
Toisaalta
https://twitter.com/viren_matti/status/1755864374613352611
Matti Viren
@viren_matti
12 % jäljessä v. 2008 tasosta (teollisuustuotannon volyymi-indeksi). Ei häiritse Hakaniemeä – ainakaan niin kauan kuin verovapaat jäsenmaksut ja osingot kojamoilta jatkuvat entiseen malliin.
Joku twiittasi taannoin hauskan käppyrän Suomen TE500 kehityksestä vs. julkiset menot en nyt tätä tähän hätään löydä. Mutta idea tietysti on, että velaksi on eletty kun nollakasvun aikaan julkiset menot ovat räjähtäneet pilviin 2000 – luvulla.
Voi tämän niinkin kääntää, että suomalaiset yritykset ovat onneissaan kun kukaan ei tänne tule ja investoi eli kilpailu on vähäistä. Kansalainen taas tietysti hyötyisi jos Suomeen joku haastaja uskaltaisi tulla monelle alalle …
Ilmoita asiaton viesti
Se mitä investoinnilta vaaditaan on ensiksikin että sen nähdään olevan kannattava. Että se maksaa itsensä takaisin tiettynä aikana.
Toinen asia on se että näkyvissä on tuotettavan tuotteen menekki. Jos ei ole markkinoita ei ole menekkiä eikä silloin kukaan investoi. Tästä voi kertoa tuo poistoikeuksien käyttämätön korotus.
Markkinilla määrää raaka hintakilpailu. Kaikkialla maailmassa pystytään tuottaaman hyvälaatuista tavaraa. Menestyminen edellyttää että hinta on kohdallaan, että toimitusvarmuus on hyvä samin jälkimarkkinat.
Me olemme periferiassa, kalliiden rahtikustannusten takana suurille markkina-alueille, Eurppaan, Aasiaan ja Amerikkaan.
Rahti ovat osa tutteen hintaa ja toimitusaikaa.
Kun meillä lisäksi verotus kaikilla tasoilla on maailman huippua niin jo lähtökohdat ovat huonot.
Meillä ei myöskään enää ole käytännössä kotimarkkinoita muulle kuin osalle elintarvikkeita ja polttaineita. Lähes kaikki muu on tuontitavaraa mukaanlukien tekstiilit, kengät, vaatteet ym.
Mikä ratkaisuksi?
Autmaatio se ei ole enää. Kaikissa tellisuusmaissa, Kiina mukaanlukien, tuotantoa automatisoidaan vaikka palkkakustannukset ovat mitättömät meihin Länsimaihin verrattuna.
Palkkojen alentaminen ei ole ratkaisu ainakaan ensimmäinen. Verotuksen alentaminen lisää kannattavuutta ja sitä kautta myös tuotantoa.
Teollisuudelle ei ole syytä lisätä kustannuksia missään muodossa, ei viherhumpan nimissä varsinkaan.
Teollisuus ja yritykset investoivat viherhumppaan kyllä jos se ainoa mikä niille on tärkeää toteutuu. Ja se on kannattavuus.
Olen ollut mukana monissa kymmenissä projekteissa jotka on toteutettu nimenomaan
kannattavuuslähtökohdista. Siinä sivussa on sitten saatu muuta hyötyä, patempi työympäristö ym.
Mitkään ”arvot” eivät ole peruste yrityksille investoida muualla kuin juhlapuheissa ja tukihakemuksissa.
Lisäys: Polittiset lakot mallia kommunismi jota meillä nyt harrastetaan, ovat myrkkyä yrityksille. Varsinkin jos ko. hallitus antaa periksi lakkoilulle.
Ilmoita asiaton viesti
Jocke kirjoitat : ”Me olemme periferiassa, kalliiden rahtikustannusten takana suurille markkina-alueille, Eurppaan, Aasiaan ja Amerikkaan.
Rahti ovat osa tutteen hintaa ja toimitusaikaa.”
Oikein.
kyllä koska vaihtoehto EU liikennestrategia on heitetty nurkkaan, roskakoriin jo vuonna 1990.
Eikä sitä ole vieläkään otettu sieltä ylös tutkittavaksi ja luettavaksi. Saati sitten toteutettavaksi.
Tuloksena meillä on siirretty laivaliikenne pois valtion tuella sisävesiltä rekoille ja raiteille.
Merkitsee käytännössä sitä, että valtakunta kuljettaa vientiin ja tuontiin menevät ja tulevat tavarat 90% rekoilla joiden lasteja puretaan ja lastataan kaksi kolme kertaa ennen niiden vastaanottoa Sisä-Eurooppaan.
Vaihtoehto suoralaivaus jäsenvaltioiden välisessä intermodaali liikenteessä – jättää välilastaukset ja purkaukset rannikkosatamista pois.
Nyt vaan on Suomessa sattuneesta syystä jätetty sisävesiväylät rakentamatta ja rannikkoyhteyksiä mereen ei ole.
Koska tehtiin poliittiset päätökset, joilla voitiin rakentaa sisämaan liikennejärjestelmä perustumaan pelkille raide ja maantieliikenteille ns Suomi on Saari liikennemallilla. Jossa toteuttamatta jätettäväksi määritettiin – Suomen direktiivi toteutuksessa alkaen 1997´ – Sisävesiliikenteen muut kuin Saimaan kanavan väylät.
Malli EU vastaisesta toiminnasta virallistettiin vuonna 2010 toteutetussa Sitran ja LVM suunnittelemassa kokonaisvaltaisessa liikennerevoluutiossa eduskunnan päätöksellä.
Kustannusvaikutus Järvi Suomeen josta noin 30% viennistä ja tuonnista tapahtuu: https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriliikenne-ja-varustamot/vesitiet-jopa-viisi-kertaa-edullisempi/
ja samalla aluepoliittinen kehitys saatiin keskittymään kokonaan valtakunnan rannikkoseuduille, jonne on tällä mallilla työstynyt myös 1600 luvun tapulikaupungit , Joissa häviäjänä on tapulikaupunkien takamaa alueet Järvi Suomen ja sen 8 maakuntaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/akkuteollisuuden-kiina-buumi-ja-liikenne-inframme-tietoisesti-rakennettu-coastal-power-vs-jarvi-suomi/ tässä vielä liikenteellinen varmistus mistä on kyse :https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/146812/lts_2017-55_978-952-317-482-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ja silmät ummessa investoinnit jatkuvat : Helsinki on etunenässä mitä ilmeisimmin helpottamassa multimiljoona projektilla rekka autojen ja tavaraliikenteen intermodaali kuljetuksiksi ylipitkien rekkojen rallia viite tämän päivän Hesarin mukaan… . https://nakoislehti.hs.fi/0ebfbc33-8c89-46aa-9122-6610fdd4b05e/20 .
t
Välittämättä vähääkään siitä, että mikäli EU tilintarkastustuomioistuimen intermodaali kuljetus direktiivi onnistuu tavoitteissaan saada jäsenvaltiot toteuttamaan ennen investointeja yhtenäiset tutkimukset haitoista ja hyödyistä EU tavoitteisesti joilla pyritään mm optimoimaan suomenkin viennin ja tuonnin logistiikan kustannukset, valtion ulkoisten liikenteestä johtuvien kustannusten ohella, niin se parhaimmillaan/ Helsingille pahimmillaan tarkoittaa jopa laivaliikenteen puolittamista – koska tavaraliikenne siltä osin -mitä ilmeisimmin- menisi laivoilla suoraan järvi Suomeen pysähtymättä Helsingissä .
https://www.eca.europa.eu/fi/publications/SR-2023-08
”Otsikolla .Erityiskertomus 08/2023: Intermodaalinen tavaraliikenne: Tavaraliikenteen poistamiseen tieliikenteestä on EU:ssa vielä pitkä matka ”
Mutta josta voidaan todeta : ensimmäiset toimet siihen tehtiin jo vuonna 1975 niitä vahvistettiin direktiivillä 92/206/ETY,jota nyt asetuksella jäsenvaltioiden edellytetään toteuttavan josta par aikaa liikenne ja viestintävaliokunta tekee omaa tutkimustaan ,miten paljon ja millä laajuudella rekka volyymejä voidaan siirtää vesille ja raiteille. enemmän sivustoilla http://www.sisavesi.fi ja http://www.sisavesiliitto.fi
Ilmoita asiaton viesti
Vanhan sanonnan mukaan kun investoinnit asuntotuotantoon tulee merkityksellisimmäksi muodoksi sijoittaa, taantuma ei ole kaukana.
Irlannin nopea pyrähdys ylöspäin nosti nimenomaan investoinnit asumiseen kattoon ja ei ollut vaikeaa arvata että seuraavaksi ajetaan seinään.
Hiukan samaa vikaa rahikaisessakin, ainoa kannattava sijoittaminen Suomeen on tapahtunut asumisen alalla ja nyt sekään ei enää kannata.
Helsingin kaupunki näyttää esimerkkiä siitä miten tuhlataan hillittömästi ja velkaannutaan hyvänä aikana ja sitten pyöritellään peukaloita kun maa on ajettu lamaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Avain investointien kasvulle on nykyistä parempi kannattavuus. Kuluttajien ostovoimaa ei ole syytä kutistaa.”
Kun tarkastellaan Suomen kansantaloudelle tärkeimpiä vientialoja, ei kotimaisella kysynnällä oikeastaan ole vaikutusta niiden kannattavuuteen. Ylipäätään kotimaan markkinat eivät kannattele suuryrityksiä ainakaan teräs-, metsä-, ja konepajateollisuuden osalta.
Viron mallissa verotus tapahtuu vasta, kun voitto tuloutetaan yrityksestä. Investoinnit ovat käytännössä verovapaita silloin kun rahat jäävät oman toiminnan kehittämiseen. Malli ei ole täydellinen koska poliittinen kannuste harvoin johtaa parhaaseen lopputulokseen, mutta nykyistä Suomen käytäntöä tehokkaampi kannuste.
Ns. vihreiden investointien miljardikupla on tähänkin mennessä tarkoittanut lähinnä tuulivoimarakentamista, kaikki muu vetypöhinä siinä sivussa ei ole ollut kokonaisuudesta tuskin kymmenesosaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pohdin tuota teollisuuden investoinnit -kuvaajaa katsoessani, onko tuulivoimainvestoinnit sisällytetty teollisuuden investointeihin. Mikäli näin on, on tilanne entistä lohduttomampi.
https://tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tuulivoimainvestoinnit-kattavat-yli-20-teollisuuden-kiinteista-investoinneista-2021
Ilmoita asiaton viesti
No onhan ne siinä mukana, jos katsot linkkaamasi EK:n dataikkunaa niin merituulivoima, 75 mrd, kattaa yksinään enemmän kuin muut yhteensä. Anekdoottina, työpaikkoja 200. Maatuulivoimaan EK on arvioinut yli 90 miljardia.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2024/02/investoinnit.jpg
(muokattu linkki)
Kaikki muu on kohinaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomi sakkaa ja pysyvästi” . On tultu käännekohtaan, kireä veroaste vaan laskee verotuloja, lisää työttömyyttä ja kasvattaa soriaaliturvat kuluja. Julkisen sektorin kuluja on pakko karsia. Vielä tärkeämpää on saada tuotannollisia investointeja ja talouskasvua. Suomi vaan ei ole kilpailukykyinen maa. Kasvua on saatavissa vaan yritysten kilpailukyvyn parantamisella. Keinot ovat tiukan sääntelyn purkaminen, kustannusten alentaminen, joustavammat työmarkkinat, toimiva sijoitus- ja rahoitusjärjestelmä, kannustava verotus. Ilman näitä toimia suhdannepaketit, panostus innovaatioihin ja koulutukseen valuvat hiekkaan, jää vaan entisestään kasvaneet kustannukset.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi näkökulma tähän, jota talousviisaat eivät osaa nähdä. Insinöörikunta on näännytetty huonoilla palkoilla, ei kiinnosta innovoida. Tehdään vain se välttämätön. Toiseksi uusien innovaatioiden löytäminen on on jatkuvasti vaikeampaa ja niiden toteutus yhä vain kalliimpaa.
Ilmoita asiaton viesti
Perusongelma on, vain 1 promille työikäisistä kykenee sellaiseen uuspanokseen / siin, joita tarvitaan huomenna ! Itse tein ensimmäisen keksintöni 6v ikäisenä ja minusta tuli jengijohtaja. Viimeisimmän 76v EPO patentoidun ja asettu noin 200 Mrd€ kokonaiskakkuun, mutta tämä liite, toteutettuna koko klusterille, työllistää ehkä satakin vuotta, tuo hilloa tekijöilleen ja ennenkaikkea asiakkailleen, yksi maksaa 250 M€, noin ja tarve tuhansia, mutta kiinnostus on aasiassa.
https://www.youtube.com/watch?v=GCHzb2U5k2E&feature=youtu.be
Ilmoita asiaton viesti
Kuka tänne investoisi, kun ei ole osaavaa työvoimaa tarjolla, kuulemma.
Ilmoita asiaton viesti
Työvoima on hirmu vihaista eikä voi nyt duunata. Sitten kun kiinnostaisi duunata ehkä ei ole enää ketään anelemassa duuniin.
Mielestäni oli maailman vitsi panna Sköldvik seisauksiin kun on paha mieli.
En osaa edes kuvitella mitä se maksoi. Varmaan piipuista tulee pari viikkoa lakritsia ennen kuin kaverit saa prosessit säädettyä uudelleen.
Ilmoita asiaton viesti
”Missä määrin julkisia varoja kannattaa käyttää vihreiden investointien houkuttelemiseksi?”
Vastaus on ei senttiäkään.
Vihreistä investoinneista on tullut ontto hokema, varsinkin poliitikot mielellään käyttävät sitä osoittaakseen pätevyyttään.
Kuten blogissa perustellaan ja kommenteissa on toistettu, teollisia investointeja tehdään, jos ne ovat kannattavia. Sana vihreä investointi-idean kyljessä ei tee siitä tuottavaa.
Mutta muuten hallituksella on kyllä pohdittavaa, miten Suomen kilpailukykyä kohennettaisiin. Nyt vain luutuneet ammattiyhdistyspomot eivät halua pienintäkään korjausliikettä, mikä asettaa hallitukselle lisähaasteita.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikille on varmasti selvää kilpailukykymme ongelmat, mutta miksi keskustelussa koko ajan esiintyy sellainen vaihtoehdottomuus, että hintakilpailukyky olisi se ainoa asia, ja vaihtoehto?
Kilpaileeko Apple hinnalla?
Tuotteet luksuskategoriassa?
Tuotteet jotka panostavat laatuun?
Tuotteet jotka tarjoavat jotain muuta ja parempaa kuin muut markkinoilla olevat tuotteet?
Miksi edelleen monia tuotteita valmistetaan käsityönä, osa hyvinkin kalliin hintatason maissa?
Toki voimme aina jossain määrin parantaa hintakilpailukykyämme esim. Ruotsiin ja Saksaan ym. verrattuna, mutta fakta on, että euron olosuhteissa emme ikinä voi globaalilla tasolla olla hintakilpailun kärkimaita.
Miksi Ruotsilla on huomattavasti monipuolisempi joukko kansainvälisesti pärjääviä yrityksiä? Hintakilpailu ainoa selitys?
Meillä kehitys monen laadukkaita tuotteita valmistavan kohdalla mennyt aivan väärään suuntaan, sen sijaan että olisivat etsineet uusia markkinoita ovat ne siirtäneet toimintaansa halvempiin maihin, ja samalla hukanneet aiemman laatunsa.
Tämän ei ole tarkoitus etsiä sitä syyllistä, eikä edes sitä konekivääriä, mutta herätellä ajatuksia siitä, että panostaa voisi myös toisenlaisiinkiin asioihin.
Nämä toki vaatisivat myös muutoksia nykyisiin toimintamalleihin, toki hieman toisenlaisia kuin nyt ajatetut…
Ilmoita asiaton viesti
Ei tää kaupunkistunut korkeakoulutettu porukka osaa yrittää joka olis ainoa keino Suomen nostamiseen.Aika alas vajotaan kun tätä mäkkäri porukkaa katselee.
Ilmoita asiaton viesti
Epävarmuus energian riittävyyden ja hintojen suhteen yhdessä turvallisuusuhkien kanssa sekä lakkoherkkä työvoima ovat teollisten investointien jarruja. Suomesa on katse liiaksi sisäänpäin, koska parlamentarismi kipuilee ja päättämättömyys rakenteellisten uudistusten edessä estää talouden kasvun
Ilmoita asiaton viesti