Missä pörssikupla?

Tämä kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia tai -varoituksia. Tämä on tarkoitettu pohdinnaksi päivä päivältä monimutkaisemmaksi muuttuvassa maailmassa.

Varallisuusarvojen arvostustasot ovat korkealla – erityisesti Yhdysvalloissa

Euroopassa pörssikurssit (laaja Stoxx 600 indeksi) ovat nyt nousseet noin 75% koronakriisin pohjakosketuksesta. Kurssit ovat myös hieman korkeammalla kuin ennen kriisin alkua. Yhdysvalloissa vastaava laaja S & P -indeksi on kaksinkertaistunut pohjakosketuksesta, ja on lähes kolmanneksen koronakriisiä edeltävää aikaa korkeammalla. Teknologiapainotteinen Nasdaq 100 indeksi on noussut peräti 125% koronapohjista.

(Violetti Nasdaq, Vihreä S&P 500 (USA), sininen Stoxx Europe 600)

Jos laajennetaan tarkastelua hiukan pidemmälle aikavälille, USA:n ja erityisesti teknologiasektorin ylisuoriutuminen korostuu. Vuosituhannen alusta Euroopan osakkeet (Stoxx 600) ovat noin kaksinkertaistuneet. Laaja Yhdysvaltain indeksi (S&P 500) on nelinkertaistunut ja teknologiaindeksi Nasdaq 100 indeksi yli seitsenkertaistunut.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että tarkastelussa on hintaindeksit, jotka eivät huomioi osinkoja. Perinteisesti niitä maksetaan Euroopassa enemmän ja teknologiasektori on Yhdysvalloissa keskimääräistä niukempi osinkojen maksaja, koska rahat käytetään mieluummin kasvuun.

(Violetti Helsinki OMX 25, Sininen Stoxx 600 Eurooppa, Vihreä FTSE 100 Lontoo)

Suomen osakekurssit ovat 2010-luvulta lähtien tuottaneet tuplasti verrattuna Euroopan keskiarvoon. Suomen indeksien uudistumisen vuoksi en saanut tähän kuvaan indeksiä vuosituhannen alusta. Vanhaa indeksiä tarkastelemalla voi kuitenkin todeta Helsingin pörssin nousseen 2000-luvun ensimmäiset vuodet muuta Eurooppaa nopeammin ja laskeneen sitten keskimääräistä syvemmälle. Helsingin Pörssin hyvää nousua selittää siten 2010-luvun alun alhainen taso.

Euroopassa indeksiä painaa erityisesti Lontoon pörssi, jonka painoarvo on edelleen suuri. Lontoon pörssi on noussut vain 60% vuosituhannen alusta ja viimeiset viisi vuotta tuskin lainkaan.

Mikä selittää Yhdysvaltain pörssien ylisuoriutumisen?

Keskimäärin yrityksiin sijoitettu pääoma tuottaa Yhdysvalloissa jopa kaksinkertaisesti verrattuna Eurooppaan. Perinteisillä toimialoilla ero ei kuitenkaan ole niin suuri. Selityksen tarjoavat teknojätit, joiden merkitys on Yhdysvalloissa valtava. Alla muutama esimerkki:

 

Teknologiajätit selittävät suurimman osan Yhdysvaltain ylituotosta verrattuna Eurooppaan. Ei kuitenkaan kaikkea. Muina selityksinä on on mainittu investointikannustimia kasvuhakuisempaa ajattelutapaa. Perinteisillä toimialoilla on useimmiten tyytyminen 5-10 prosentin pääoman tuottoon, mutta keskimäärin eri toimialoilla Yhdysvalloissa pääomat tuottavat järjestelmällisesti hieman enemmän.

Vuosikymmenten saatossa pienikin pääomien ”ylimääräinen” tuotto kumuloituu paremmaksi pörssinousuksi, varsinkin kun Euroopassa yritykset jakavat enemmän osinkoja, mikä on yrityksen kasvusta pois.

No missä ne pörssikuplat luuraavat?

Suoraan ei voi sanoa Yhdysvaltain markkinoilla, eikä edes tekno-osakkeissa, olevan pörssikuplaa. Korkeampi pääoman tuotto luo korkoa-korolle -ilmiön, mikä sallii korkeamman arvostustason. Jos osake on noussut kymmeniä tai satoja prosentteja, se ei välttämättä tarkoita, että olisi syntynyt kupla. Sen sijaan kasvuodotukset eivät saa pettää. Mikäli yhtiön, jonka arvostus perustuu kasvuodotuksiin, kasvu pettää, ilmat pääsevät aika nopeasti pihalle.

Otetaan vaikka kotimaasta yksi esimerkki yhtiössä, jossa on rajut kasvuodotukset:

QT Group on tänä vuonna noussut 175% ja vastaa markkina-arvoltaan TietoEvryä tai Cargotecia. Yrityksen 4 miljardin yritysarvo (yhtiö on nettovelaton, eli tässä tapauksessa myös markkina-arvo) on 32 kertainen liikevaihtoon nähden ja noin 120 kertainen käyttökatteeseen nähden (EV/Ebitda).

Toisaalta yrityksen kasvu ja kannattavuus on parhaiden yhdysvaltalaisteknojen luokkaa. Pääoma tuottaa 30% (ROA) ja oma pääoma 50% (ROE). Jos tämä jatkuu vuosikymmenen-pari, alkaa osake olla edullisesti hinnoiteltu. Yhtiötä seuraavien kolmen analyytikon mukaan hinnoittelu on oikealla tasolla.

Kova nousu ei siis välttämättä tarkoita osakekuplan syntymistä. Osake voi olla kuplahinnoissa myös kurssilaskun jälkeen, jos yhtiön olosuhteet ja kannattavuus on heikentynyt.

Esimerkiksi Finnairin osakekurssi on tällä hetkellä murto-osa siitä, mikä kurssi oli vuonna 2018. Siitä huolimatta Finnair on yritysarvolla mitattuna arvokkaampi kuin koskaan. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2018 Finnairilla oli 400 miljoonan euron nettokassa. Nyt yhtiöllä on nettovelkaa 1,7 miljardia.

Jos näistä kahdesta olisi pakko valita sijoituskohde, valitsisin ylemmän esimerkin, vaikka sekään ei minusta ole houkuttelevasti hinnoiteltu.

Kirjoitus ei siis varsinaisesti vastaa kysymykseen missä pörssikuplat luuraavat. Tämä johtuu siitä, että kysymys on vaikea. Kuplat on helppo tunnistaa jälkikäteen. Olisin kymmenkunta vuotta sitten voinut vannoa, että Amazon on kupla.

Ei ollut.

 

 

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu