Mistä rahat kasvupanostuksiin?

Hallitusohjelmaan on kirjattu neljän miljardin panostukset kasvuun. Projektit ovat vaan lähteneet melko verkkaisesti käyntiin.

Hallitusohjelmasta:

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen neljän miljardin euron investointi­ohjelman, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Investointiohjelma koostuu merkittävistä panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa.

Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla, joten investointimenot eivät lisää valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana. Investointi­ohjelmaa varten hallitus on linjannut erillisen enintään neljän miljardin euron kehysvarauksen.

Syynä verkkaiseen liikkeellelähtöön saattaa olla pörssimarkkinoiden alennustila. Osakkeista on saatavissa melko heikko hinta tässä markkinatilanteessa.

Eniten valtiolla on kiinni Nesteen ja Fortumin osakkeissa.

Nesteen osakkeen arvo on kuitenkin laskenut 68% kolmessa vuodessa. Valtion Neste omistuksen arvo on nyt 6 mrd. euroa, kun se kolme vuotta sitten oli 18 mrd. Ei liene perusteltua myydä näillä hinnoilla. Ei varsinkaan, kun analyytikot laskevat osakkeelle 58% nousuvaraa.

Fortumin osalta tilanne on jo hieman lohdullisempi, mutta senkin kurssi on pudonnut 40% kolmessa vuodessa. Nyt osakepotin markkina-arvo on 6,7 mrd, eivätkä analyytikot näe osakkeessa nousuvaraa. Fortum voisi olla siis yksi mahdollinen kevennettävä, mikäli huoltovarmuussyyt eivät aseta kevennykselle esteitä. Ainakin joitain satoja miljoonia olisi ehkä mahdollista irrottaa.

Posti tai VR voisi olla mahdollista yksityistää tai listata pörssiin. Alko saattaisi kiinnostaa sijoittajia, mikäli monopolin säilyminen taattaisiin ostajille. Moni ei tätä halua. Muutkin Valtion suoraan omistamat yhtiöt ovat valtionyhtiöitä syystä joka on aikanaan katsottu perustelluksi. Syy saattaa olla toki vanhentunut.

Luettelo Suomen valtionyhtiöistä – Wikipedia

Keskityn tässä enemmän Solidiumin kautta omistettuihin osakkeisiin. Olisiko niistä mahdollista ja järkevää luopua?

Metson kurssi on pitänyt hyvin pintansa, kurssi on samalla tasolla kuin kolme vuotta sitten. Yhtiössä on kiinni 1,3 mrd. Osakkeelle analyytikot näkevät kuitenkin 24% nousuvaran. Mahdollinen kevennyskohde.

Nokia olisi ilmiselvä kevennyskohde. Nokiassa valtiolla on kiinni 1,2 mrd. euroa. Nokia on kylläkin laskenut 22% kolmessa vuodessa, mutta toipunut mukavasti vuoden alusta. Analyytikot näkevät osakkeelle 9% nousuvaran.

Sampo olisi hyvin otollinen kohde vapauttaa varoja. Niitä 1,4 miljardin edestä. Vakuutusyhtiön omistaminen ei oikein kuulu valtiolle. Sammon kurssi on noussut 10% kolmessa vuodessa ja analyytikot näkevät nousuvaraa vaatimattomat 9%.

Elisassa valtiolla on 770 miljoonan euron arvoinen potti. Elisan kurssi on pitänyt pintansa melko hyvin: laskua on kolmessa vuodessa tullut vain 15%. Analyytikot näkevät Elisan kurssissa 10% nousuvaran. Lisäksi voi kysyä, mitä lisäarvoa operaattorin omistaminen tuo valtiolle. Hyvin mahdollinen keventämisen kohde.

Valmetista olisi vapautettavissa 530 miljoonaa. Valmetin kurssi on laskenut 27% kolmessa vuodessa. Analyytikot laskevat yhtiölle 9% nousuvaran. Mahdollinen kevennyskohde.

Konecranesin kurssi on noussut kolmessa vuodessa 48%. Konecranesissa on kiinni 450 miljoonaa. Analyytikot näkevät osakkeelle 12% nousuvaran. Varsin potentiaalinen kevennyskohde.

Stora Ensossa varoja on kiinni 300 miljoonaa. Kurssi on laskenut kolmessa vuodessa 23% ja analyytikot laskevat 12% nousuvaran. Nyt ei olisi paras mahdollinen markkinatilanne myydä metsäyhtiötä.

Outokummussa valtiolla on varoja 256 miljoonan edestä. Kurssi on kuitenkin laskenut 37% kolmessa vuodessa. Analyytikotkin näkevät nousuvaraa 25%, joten myynti tässä markkinatilanteessa ei kuulosta järkevältä.

TietoEVRY:ssä on valtiolla varoja kiinni 249 miljoonaa. Tiedon kurssi on laskenut 31% kolmessa vuodessa ja analyytikot arvioivat nousuvaraksi 18%. Näillä hinnoilla ei olisi järkevää myydä, mutta mahdollisen koko yhtiön ostotarjouksen sattuessa ehkä hyvinkin.

Nokian Renkaissa valtiolla on 116 miljoonaa. Summa on melko vaatimaton ja kurssi on laskenut peräti 78% kolmessa vuodessa. Analyytikot eivät juuri näe lyhyen aikavälin nousuvaraa, mutta kunhan Romanian tehdas pyörii täysillä ja Nokian tehtaan kapasiteetti on saatu nostettua, kurssi voi hyvinkin toipua reippaasti.

Anora (entinen Altia) voisi olla myytävissä. Osakekurssi on kuitenkin pohjissa ja laskua on tullut 56% kolmessa vuodessa. Kuitenkin Anoran ostaminen saattaisi kiinnostaa teollista ostajaa, mikäli myös toinen pääomistaja, norjalainen Stein Erik Hagenin perhe olisi kiinnostunut myymään. Valtion omistuksen arvo nykyisellä kurssilla on vain alle 80 miljoonaa, mutta teollisessa yrityskaupassa voisi saada reilunkin preemion, jos joku maailman suurista alkoholivalmistajista kiinnostuisi. Anoralle analyytikot näkevät 34% nousuvaran, joten preemio pitäisi olla ainakin tätä luokkaa.

Kyllä näistä kohteista olisi mahdollista vapauttaa useampi miljardi ilman että olisi pakko myydä aivan pohjahintaan. Toisaalta neljän miljardin myynnit vähentäisivät osinkotuloja pari sataa miljoonaa vuodessa. Sillä rahalla maksaisi myös neljän miljardin velkojen korot. Osinkotulot saattaisivat myös kasvaa ajan myötä.

Onko osakkeiden myynti järkevää kasvun rahoittamiseksi?

Harva varmaan kiistää tarpeen investoida infrastruktuuriin. Investoinnit kannattaa tehdä silloin, kun rakentamisessa on muutoin hiljaista ja kapasiteettia tarjolla. Osa varoista on vapautettavissa pörssiomistuksista, kunhan muistetaan, että se heikentää tulevaisuuden velanmaksukykyä siinä missä lisävelkaantuminenkin.

Paras tuotto investoinneille tulisi luonnollisesti sellaisessa tilanteessa, jossa valtion osallistumisella saataisiin myös yksityistä rahaa liikkeelle. Oikea aika kasvupanoksille olisi minusta mieluiten heti.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu