Mitä tapahtuu, jos Kiina ja USA ottavat IMF:n varoittelut tosissaan

IMF varoitti viime viikolla USA:n ja Kiinan julkisen talouden massiivisesta velkaantumisesta. Eilen myös IS/Taloussanomien Jan Hurri kirjoitti asiasta.

IMF varoittaa Yhdysvaltoja ja Kiinaa velkaantumisesta – Taloussanomat – Ilta-Sanomat

IMF:n kuvaajan mukaan korkomenot ovat nousseet ja nousevat edelleen suhteessa valtioiden verotuloihin. Kehittyneiden maiden budjeteista korkomenot vievät keskimäärin noin 4-5%, mutta Yhdysvalloissa osuus nousee yli 10% tasolle ja Kiinassakin noin 8 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Alhaisten tulojen kehittyvissä maissa puhutaan jo 17% tasosta.

IMF:n huoli on aiheellinen

Japanin velka-asteisiin on Yhdysvalloilla vielä matkaa, mutta tilanne on sikäli eri, että Yhdysvaltoja vaivaa kaksoisvaje: myös kauppatase on kymmeniä miljardeja dollareita negatiivinen kuukausitasolla. Yhdysvallat velkaantuu siten ulkomaille toisin kuin Kiina ja Japani.

Toisin kuin Japanin, Yhdysvaltain velka on pääosin yleisön hallussa. ”Vain” 6,8 biljoonaa Yhdysvaltain 31,4 biljoonan veloista on omalle keskuspankille.

United States Balance of Trade (tradingeconomics.com)

Who Owns the US National Debt? (thebalancemoney.com)

Kiinan tilanne lienee erilainen siksi, että kyseessä on kommunistinen talous, jossa kotimaiset saamiset ovat joka tapauksessa komentotalouden avulla pidettävissä kurissa. Silti tilanne vaarantaa maan talouskasvua.

Mitä tapahtuu, jos Kiina ja Yhdysvallat ottavat neuvosta vaarin?

Kiinan osuus maailman talouskasvusta oli pitkään yli puolet. Nytkin se on noin 40%. Yhdysvaltojen osuus on ollut noin 20%. Mitä tapahtuu, jos näiden maiden kasvu hiipuu julkisen talouden kiristysten vuoksi? Maailmantalouden kasvu saattaa pysähtyä tai kääntyä jopa globaaliin taantumaan.

Vielä huhtikuussa IMF nosti globaalia kasvuennustettaan tälle vuodelle, mutta totesi samalla näkymien olevan heikoimmat vuosikymmeniin. Syynä on tietysti suurelta osin korkojen nostot kaikissa suurissa talouksissa.

Korkojen laskua odotellaan kovasti, mutta sitkeä inflaatio lykkää alennuksia eteenpäin. Vain Sveitsin keskuspankki toimi nopeammin ja laski maaliskuussa ohjauskorkoaan 1,75 prosentista 1,5 prosenttiin.

Switzerland Interest Rate (tradingeconomics.com)

Saa nähdä miten pitkään keskuspankit odottelevat korkojen laskujen kanssa. Korkojen lasku aktivoisi yksityistä kulutusta ja investointeja. Siten myös valtioiden verotulot nousisivat ja alijäämät helpottaisivat.

Kaikki on taas keskuspankkien käsissä. Valtioilla ei ole puskureita ja kasvua kiihdyttävät toimet ovat vaatimattomia ja keinot kiistanalaisia.

Keskuspankit ovat kuitenkin harvoin osoittaneet kovin hyviä ennustajan lahjoja menneisyydessä. Toimet ovat yleensä olleet oikean suuntaisia, mutta hitaita ja riittämättömiä. Mitenkähän tällä kertaa?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu