Miten ja milloin rahapolitiikkaa taas kiristetään?

Rahapolitiikka oli erityisesti Euroopassa varsin kevyttä jo useita vuosia ennen koronakriisiä. Lähes vuosikymmen sitten Draghi piti kuuluisan puheensa:

“Within our mandate, the ECB is ready to do whatever it takes to preserve the euro. And believe me, it will be enough.” (Mario Draghi, Heinäkuu 2012)

Tästä lähtien rahapolitiikka on ollut ennätyksellisen kevyttä. Kvantitatiivinen elvytys astui uudelle tasolle viime vuonna, kun keskuspankit läpi rahoitusjärjestelmän alkoivat ostaa / lisäsivät ostojaan  valtioiden lainapapereita, yrityslainoja sekä jopa riskipitoisia yrityslainoja ja osakkeita.

Kolme sanaa, jotka muuttivat maailmaa: Kiitos, Mario Draghi – Euro ja talous

Rahoitusmarkkinoiden kannalta osto-ohjelmat saivat aikaan likviditeetin lisäystä, jonka on odotettu purkautuvan inflaationa. Ensimmäisiä merkkejä inflaation kiihtymisestä on alkanut näkyä erityisesti Yhdysvalloissa.

Monthly Balance Sheets (yardeni.com)

Linkin esityksessä on havainnollinen kuvio keskuspankkien taseiden kehityksestä. Yhteenlaskettuna suurten keskuspankkien taseet ovat kasvaneet vuoden 2007 noin 5.000 miljardista dollarista tämän hetkiseen noin 30.000 miljardiin. EKP:n ja FED:n taseet kasvoivat viime vuonna alkuvuoden melko samaan tahtiin, mutta kuviosta näkee FED:n taseen kulmakertoimen kääntyneen jo maltillisempaan kasvuun. Kiinan Keskuspankki on lisännyt kvantitatiivista elvytystään hitaammin ja Japanin keskuspankin tase on kääntynyt laskuun. Japanin Keskuspankin tase on kuitenkin ylivoimaisesti suurin suhteessa talouden kokoon.

Lyhyiden ja pitkien korkojen ero lähes olematon

Keskuspankit vaikuttavat lyhyisiin korkoihin ohjauskorkonsa avulla ja pitkiin korkoihin osto-ohjelmillaan. Tästä EKP:n datasta nähdään, että AAA-reittauksen omaavat velalliset saavat jopa 30 vuoden lainansa nollakorolla. Alle 20 vuoden lainoissa korot ovat negatiivisia. Heikommankin maksukykyluokituksen velalliset saattavat saada 10 vuoden lainoja nollakorolla joukkovelkakirjamarkkinoilta.

 

Milloin rahapolitiikan kiristykset alkavat ja miten ne toteutetaan?

Rahapolitiikkaa määrittää keskuspankin inflaatiotavoite. EKP päivitti heinäkuussa 2021 infaatiotavoitettaan seuraavasti:

EKP:n neuvosto katsoo, että hintavakautta pystytään parhaiten ylläpitämään pyrkimällä 2 prosentin inflaatiotavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiotavoite on symmetrinen, eli sekä tavoitetta nopeampaa että sitä hitaampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä. Kun nimelliskorot ovat taloudessa lähellä alarajaansa, vaaditaan erityisen voimallisia tai pitkällisiä rahapoliittisia toimia, jotta poikkeama inflaatiotavoitteesta ei pääse vakiintumaan. Inflaatio voi siirtymävaiheessa olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa.

Kuten ylempänä viittasin Yardenin linkkiin, FED:n taseen kasvu on jo hidastunut, mutta EKP:n tase jatkaa kasvuaan samalla vauhdilla. Tämä on varsin hyvin suhteessa alueiden inflaatioennusteisiin. Yhdysvaltain kasvu ja sen myötä inflaatio ovat hieman Eurooppaa edellä.

Nordean arvion (joka perustuu FED:n pöytäkirjoihin) mukaan FED toteuttaa ensi vuonna kaksi 0,25% ohjauskoron nostoa. Vuonna 2023 seuraisi ehkä yhtä suuret nostot, joiden jälkeen ohjauskorko olisi 1% vuoden 2023 lopussa.  Arvopaperiostoja alettaisiin vähentää aiemmin.

EKP seuraisi muutamia kuukausia perässä.

Täytyy kuitenkin muistaa, että suunnitelma on suunnitelma ja realiteetit eri asia. Siksi kiristystoimien vaikutuksia mitataan koko ajan,  ja joko nopeutetaan tai hidastetaan kiristystoimia.

Toimet, joilla rahapolitiikkaa voidaan  kiristää

  1. Velkakirjojen ostamisohjelmien vähentäminen (hitaampi keskuspankin taseen kasvu)
  2. Ostamisohjelmien lopettaminen
  3.  Taseessa olevien velkakirjojen myyminen markkinoille (taseen keventäminen)
  4. Ohjauskorkojen nosto
  5. Pankkisääntelyn kiristäminen, vakavaraisuusvaatimusten nosto ym.

Millaista jälkeä rahapolitiikan kiristyksellä saadaan aikaan?

Aika moni yritys pysyy pystyssä edullisen rahoituksen turvin. Moni perhe on pystynyt lisäämään kulutustaan asuntovelkojen korkojen laskun ansiosta. Korkojen nousu tulee vaikuttamaan näihin. Nopealla ja suurella korkojen nousulla olisi tuhoisat seuraukset.

Suunnitelmien mukaiset, hitaat ja asteittaiset korkojen nousut tuskin horjuttavat monenkaan taloutta. Moni yritys ja asuntovelallinen on myös sitonut korkonsa pitkiin korkoihin alhaisella tasolla. Valtiot ovat muuttaneet velkojensa maturiteettia pitkien korkojen suuntaan systemaattisesti.

Mutta yllätyksiä voi sattua. Monet ovat leimanneet ultrakevyen rahapolitiikan aikaa vaaralliseksi kokeiluksi. Aika näyttää, seuraako tästä pankki- ja valtionvelkakriisejä vai uusi normaali. Avainsana tässä on väestön ikääntyminen ja sen myötä tapahtuva kasvun puute. Japani on tässä kehityksessä useita vuosia edellä ja sen esimerkki on jopa kohtalaisen rohkaiseva: taivas ei ole pudonnut päälle (ainakaan vielä).

+5

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu