Miten koronnostot taittavat inflaation?

EKP päätyi odotettuun 0,75 prosentin koron nostoon. Markkinoiden arvioiden mukaan lisää seuraa, ja EKP:n ohjauskorot ovat ensi vuoden maaliskuussa 2% tasolla. Pitkä negatiivisten korkojen jakso on ohi.

Kahden prosentin korko on edelleen maltillinen ja reaalikorko on totuttuun tapaan selvästi negatiivinen. Silti koron nostot tuntuvat asuntovelallisen taloudessa. Esim. perheellä, jolla on 200.000 asuntovelkaa, jää vähemmän rahaa käytettäväksi. Tosin monilla lienee tasaerälaina, jossa koron nousu näkyy lähinnä maksuajan pidentymisenä. Jos maksuaika on jo valmiiksi viritetty kovin pitkäksi, kuukausieräänkin on puututtava. Joka tapauksessa korot vievät esimerkkiperheen tuloista neljä tonnia lisää vuodessa.

Investointiympäristö pysyy negatiivisten reaalikorkojen vuoksi edelleen houkuttelevana ainakin yritykselle, joka odottaa pystyvänsä nostamaan hintojaan inflaation mukaisesti. Kaikki yritykset eivät pysty.

Inflaatio on laaja-alaista

EKP:n mukaan inflaatio ei enää nykyisellään johdu pelkästään energian hinnan noususta, vaan myös pohjainflaatio on noussut. Tässäkin tosin lienee energian hinta osatekijänä. Toinen osatekijä on euron heikkeneminen. Raaka-aineet hinnoitellaan yleensä dollareissa. Kuuntelin taannoin Orthexin toimitusjohtajan Q2 tulosesityksen, jossa hän kertoi kaikkien kustannusten nousseen: raaka-aineet, energia, kuljetuskustannukset ja vieläpä esimerkiksi kuormalavat. Kyseinen yritys ei ollut pystynyt siirtämään nousseita kustannuksia heti hintoihin, vaan tulos oli laskenut jyrkästi.

Yksi ilmeinen syy koronnostotarpeelle onkin euron tukeminen. Mikäli euroalueen korkoja pidetään Yhdysvaltoja matalammalla, euro heikkenee ja vahvistaa inflaatiota edelleen.

Keskuspankkien taseet supistuvat maltillisesti

Rahoitusolot kiristyvät myös keskuspankkien taseiden supistumisen kautta. Ensi vilkaisulla (Yardeni kuvio 3) taseet Euroopassa ja Japanissa näyttävät supistuneen merkittävästikin, mutta kun selaa tietopakettia alaspäin, huomaa, että taseita mitattiin dollareissa. Paikallisissa valuutoissa supistuminen on ollut mitätöntä. Suurin osa koronanpandemian aikaisista raharuiskeista on edelleen olemassa.

Rahoitusolot pysyvät siis korkojen noususta huolimatta varsin keveinä. Korkojen nosto siis kasvattaa lainarahan hintaa, mutta lainojen saatavuus pysynee edelleen melko helppona.

Fed, ECB & BOJ Weekly Balance Sheets (yardeni.com)

Korkojen noston vaikutukset

Korkojen nosto ei yksiselitteisesti vähennä inflaatiota. Se vähentää kulutuskysyntää ja investointikysyntää, mikä luonnollisesti hillitsee inflaatiota. Kääntöpuolella on kuitenkin se, että investointien väheneminen alentaa tarjontaa, mikä pitkällä aikavälillä nostaa inflaatiota.

Kaikkein huonoin korkojen nousun vaikutus olisi, jos rahoitusolojen kiristymisen vuoksi investointeja energiantuotantoon vähennettäisiin. Sama vaikutus olisi muuten myös windfall-verolla. Nousseilla energian hinnoilla ja maltillisilla koron nostoilla yhdessä hyvän rahan saatavuuden kanssa ei kuitenkaan liene tätä riskiä.

Taantuma puree inflaatioon

Lienee selvää, että ainakin Euroopassa ajaudutaan ensi talvena taantumaan. Kasvavat energialaskut yhdessä nousevien korkojen kanssa pitävät huolen, että muiden tuotteiden kysyntä heikkenee. Esimerkiksi mikropiirien pula helpottanee. Eilen uutisoitiin, että Qualcomm, NVidia ja AMD ovat leikanneet tilauksiaan maailman suurimmalta siruvalmistajalta TSMC:ltä. Taiwan Semiconductor Manufacturing tosin kertoi kapasiteettinsa olevan edelleen täyskäytössä.

Taantuma myös leikkaa öljyn ja muun energian kysyntää sekä alentaa raaka-aineiden hintoja. Taantuma voi johtaa talouden tasapainottumiseen. Hyvin todennäköisesti se kuitenkin pitkittyessään johtaa uusiin ongelmiin ja mm. valtioiden velkaongelmien kärjistymiseen. Mihin taas on pakko vastata rahoitusolojen keventämisellä.

+9

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu