Norjalaisyhtiön investointi voi hyvinkin toteutua
En tiedä norjalaisten puuhamiesten taustoista yhtään sen enempää, kuin mitä julkisuudessa on sanottu. Tore Ivar Slettemoenin hanke Freyr Battery on kuitenkin kerännyt satojen miljoonien rahoituksen ja yhtiö on arvostettu Wall Streetillä 1,18 miljardin dollarin arvoiseksi. Toiseksi suurimpana sijoittajana näkyy keikkuvan Koch Industries, 115 miljardin liikevaihtoinen perheyhtiö, joka aikanaan pyöritti myös Nokialla paperitehdasta (Georgia Pacific; nykyisin tehtaan omistaa Essity). Koch Industries tunnetaan Republikaanien suurena tukijana.
Ainakin eilisen Hesarin jutun mukaan Blastr Green Steel -yhtiön yhtenä taustapiruna häärii vastaava yhdysvaltalainen perheyhtiö, Cargill, jonka liikevaihto on yli 150 miljardia dollaria. Yhteyksiä Tore Ivarilla siis näyttää olevan.
Toisena perusteluna esitän verrokkina H2 Green Steel yhtiön, joka kertoi lokakuussa hankkineensa 3,5 miljardin rahoituksen vihreän teräksen valmistuslaitosta varten. Mercedes Benz lähti tuohon hankkeeseen mukaan. Rahoittajia oli mm. BNP Paribas, ING, UniCredit, Societe Generale ja KfW IPEX-Bank.
H2 oli vastaava ruotsalaisperusteinen start-up. 3,3 miljardin euron yksityisen rahoituksen lisäksi Euroopan Investointipankki lähti mukaan hankkeeseen. Ruotsin valtion vientitakuulaitos antoi rahoitukselle 2,5 miljardia euroa takauksia.
Mikäli meillä Finnveralle tulee vastaava takauspyyntö, hanke on syytä käydä tarkasti läpi viimeistään siinä vaiheessa.
H2 Green Steel secures support for €3.5bn debt financing | Sifted
Yhtiöllä oli viime tilikaudella massia kovat 300 000 € , mutta tästä huolimatta, niin outoa kuin se onkin, 10 miljardin rahoituksen saaminen vihreään hankkeeseen on se helpoin osuus.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä markkinoilla taitaa olla sellaista ajatusmallia, että puhtaalta pöydältä on hyvä lähteä kilpailemaan vanhoja toimijoita vastaan. Tässä varmaan Tesla on ollut yksi suunnan näyttäjä.
Ilmoita asiaton viesti
” Tässä varmaan Tesla on ollut yksi suunnan näyttäjä.”
Myös esimerkiksi SpaceX.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenteissa taas varmaan alkaa länkytys homman vihreydestä…
Villakoiran ydin olisi tajuta se, että kuluttajapaine on loppujen lopuksi se draiveri, joka ajaa hiilaripäästöjen vähentämistä. Sen vuoksi yritykset pyrkivät nyt vimmalla vähentämään joko omia päästöjään tai käyttämiensä tuotannontekijöiden päästöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuluttaja ostaa mistä halvimmalla saa. Varsinkin lähitulevaisuudessa kun paljastuu että ihmisperäisten CO2-päästöjen vaikutus oli sittenkin vain marginaalinen.
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu kuluttajasta.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se ei pääsääntöisesti ole.
Jos olisi niin miksi liikkeet mainostavat ja myyvät hinnalla?
Kuinka moni olisi valmis ostamaan vaikka ”vähäåäästöisen” tiskialtaan jos se maksaa 30% enemmän kuin samanlainen ilman ”vähäpäästöisyyttä”?
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi minä.
Ilmoita asiaton viesti
Paitsi jos EU viisaudessaan kieltää halvemman vaihtoehdon valmistuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, en minä yksittäisenä auton käyttäjänä ole edes harkinnut bensa-autosta luopumista. En näiden sähkömarkkinoiden ja sääolosuhteiden vallitessa. Jos bensa käy reissussa vähiin, minulla on 6 litran varabensa takatoosassa. Sillä pääsee hyvin lähimmälle asemalle tankkaamaan 3 minuutissa 50 litraa. Kaipa se katalysaattori jotakin suodattaa kun se kerran sinne pakoputken linjaan on asetettu. Ja onhan siinä bensassakin sitä biopolttoainetta seassa, vaikka se maksaakin 3 – 5 kertaa litralta enemmän kuin tavallinen bensa. Mistä lie se biopolttoaine valmistettu ja missä ?
Ilmoita asiaton viesti
Eli vastuuttomalla hiili-ilmastonmuutospropagandalla aikaan saatu ”kuluttajapaine”, joka kuitenkin on melko vähäistä. Keinotekoinen hintapaine ja hallitusten harhainen hiilipaine lienee suurimmat vaikuttajat. Hanke ei menestynyt Norjassa ympäristösyiden vuoksi ja nyt sitä tuodaan inkoolaisten riesaksi. Olisivat vain sähköherrat säilyttäneet hiililauhdevoimalansa, olisi hesalaisillekin jotain turvaa sattumavoiman varalle.
Ilmoita asiaton viesti
”Kommenteissa taas varmaan alkaa länkytys homman vihreydestä…”
Kommenttien kirjoittaminen on itse asiassa mahdotonta, sillä muistammehan kuinka Satu Hassin (!) yksin IMO:n kautta masinoima rikkidirektiivi tuhosi Suomen talouden jo vuosia sitten. Tämä tuhosi ne jäänteet jota oli jäänyt jäljelle sen jälkeen kuin vuoden 1961 vesilaki oli estänyt kaiken teollisen toiminnan Suomessa…
(Ehkä tässä jotain sarkasmia oli)
Ilmoita asiaton viesti
Hlö.kohtaisesti en näe järkeä siinä, että Suomi poliittisilla päätöksillä olisi vihreän siirtymän keulilla. Siinä on kansantalouden kannalta suuri riski ilman mitään selkeää palkintoa.
Markkinaehtoisesti tapahtuva siirtymä on jo kovassa vauhdissa erityisesti nuoremman läntisen kuluttajakunnan parissa, ja siinä yritykset joutuvat olemaan mukana.
Ilmoita asiaton viesti
”Markkinaehtoisesti tapahtuva siirtymä…”
Rooli on ollut vähäinen sääntelyn rinnalla. Toki kun sääntelyn kiristyminen on ennakoitavissa fiksut yritykset ennakoivat kehitystä. Vapaa markkinatalous on vähän kuin sosialismi, teoria jota ei ole koskaan kokeiltu käytännössä.
Ilmoita asiaton viesti
Melkein väittäisin että Raustila ei hanki leipäänsä yksityisellä sektorilla?
Nimittäin tässä viimeisen ehkä viiden vuoden aikana meno on muuttunut. Ns brand ownerit (siis isot kuluttajatuotteita kuuluisilla tavaramerkeillä myyvät firmat) ovat ottaneet ’vihreät arvot’ omien strategioidensa ytimeen. He sitten painostavat edeltävää hankintaketjua painostamaan omia toimittajiaan, jotka taas vaativat omilta raaka-ainetoimittajiltaan vähähiilisempiä tuotteita ja materiaaleja.
Brand ownerit siis kokevat oman kilpailukykynsä ja eloonjäämisensä kannalta aivan keskeiseksi tarjota kuluttajille tuotteita, joiden valmistaminen on vaatinut yhä vähemmän hiilaripäästöjä.
Ilmoita asiaton viesti
”Brand ownerit siis kokevat oman kilpailukykynsä ja eloonjäämisensä kannalta aivan keskeiseksi tarjota kuluttajille tuotteita, joiden valmistaminen on vaatinut yhä vähemmän hiilaripäästöjä.”
Kyllä, koska halutaan ehkäistä omatoimisuudella kiristyvää sääntelyä ja toisaalta ennakoida kiristyvän sääntelyn vaikutuksia ja hakea näin kilpailuetua. Toki kuluttajapaineella ja ideologisilla muutoksilla on osansa ja hyvä niin.
Vai meinaatkos että ilman sääntelyä vaikkapa saastumiseen olisi kiinnitetty mitään huomiota sen enempää kuin CO2 päästöihin? Muistetaan että ihan vain Suomessa vesilaki 1961 tappoi kuulemma Suomen teollisuuden ja rikkidirektiivi 2012 tuhosi jämät.
Sopivilla kannustimilla, verotuksella ja sääntelyllä ilmastonmuutos ja luontokato hoidetaan. Markkinatalous etsii kyllä rajoissa parhaan toteutustavan.
Ilmoita asiaton viesti
Minä vaan yritän arvoneutraalisti kertoa millainen on nykyhetken meininki päästöjen suhteen.
Enää päästöjen vähentäminen ei ole korulause vaan eloonjäämisen keskeinen osa kilpaillussa markkinassa.
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti veronmaksajien rahoja ei laiteta tuohon hankkeeseen senttiäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolta pohjalta, jos sinä olisit päättämässä asiasta, ne eivät edes harkitsisi tänne tuloa. Nyt kun asialla on Business Finland, Marin, Lintilä, Tuppurainen ja ties vaikka Iiris Suomela, Emma Kari ja Ohisalo, niin vakavasti ovat tänne tuloa harkinneet. Rahat puuttuvat, työvoima puuttuu ja suunnitelmat puuttuvat. Kokemustakaan ei ole. Lintilä näkee valoa. Ja Tuppurainen sekä HS.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan saadaan alulle ja rahat pitkätukkaisilta jymäytettyä. Myydään osakkeet last suckerille ja mennään paratiisisaarille saaliin kanssa.
Veronmaksajat siivoaa sotkut, kuten aina ennenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Peukutan.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäs siinä. Pari pikkujuttua :
1. Suomen Valtion rahoja ei hankkeeseen upoteta.
2. Suomeen ei tule hankkeen myötä satoja uusia tuulimyllyjä luontoa raiskaamaan.
Jos hanke on tosiaan niin mainio, kuin sitä poliitikkojen taholta mainostetaan, niin miksi hanke ei sovi Norskeille ?
Ilmoita asiaton viesti
”Wittusen mukaan lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä viimeistään vuoden 2025 alussa.”
Itse veikkaan heidän venttaavan venäjän sodan päättymiseen. Ja sit rautapellettiä jne sieltä roudaavan edukkaasti.
Inkooseen sit työläisiä balttianmaista ja Ukrainasta jne helppo etäisyyden takia roudata.
Etäisyyksiltä toi Inkoo hyvässä solmukohdassa tietyl tapaa.
Ja vaikka eivät ennen tollaisia ole rakentaneet. Rahallahan voivat ostaa jonkun yrityksen tekee heille kaiken.
Senkun enter näppäintä näppäilevät tilisiirtoihin ja anomuksiin jne. Voitelevat oikeita henkilöitä jne.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, varsinkin etäisyydet ovat edulliset:
Malmirikaste täytyy roudata Narvikista tai Luleåsta tai jostain vielä kauempaa. Sisäsvesijärvi Itämeren perukoille. Samoin tarvittava hiili ja erilaiset muut raaka-aineet. (Hiiltä tarvitaan teräksen valmistuksessa.)
Sitten valmiit tuotteet roudataan laivoilla maailmalle samaisen sisäjärven rannoilta. Markkinat kun eivä ole Itämeren rannoilla.
Tuulivoimaa ei ole riittävästi ja kun sitä rakennetaan niin tarvitaan myös säätövoimaa. Ei vedyn valmistusprosessia keskyetetä noin vain.
Ilmoita asiaton viesti
Terästehtaat ovat maailman suurimpia kierrätyslaitoksia. Rautamalmin osuus raaka-aineena on pienempi kuin romuraudan, jota esim. Outokummun Tornion tehtaalle laivataan ympäri Eurooppaa.
Ilmoita asiaton viesti
Muuttaako se mitenkään sitä että raaka-aineet roudataan ympäri maailmaa Inkooseen?
Ilmoita asiaton viesti
https://yle.fi/a/3-12520086
”Raahen satamaväylän syväys on 10 metriä kun se Kokkolassa on 14 metriä eli Kokkolaan pääsee huomattavasti suuremmilla aluksilla ja raskaammilla lasteilla.”
Eli Inkooseen pääsee helpommin laivoilla ja on paljon lähempänä kuin esim Raahe tehdas.
Ilmoita asiaton viesti
Muuttaa se sikäli, että etäisyys rautamalmikaivokselta ei ole olennainen. Pääraaka-ainetta tuodaan kauempaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Ajatukseni oli että pitäisikö tuontyyppisen massatuotantoa tekevän laitoksen sijaita lähempänä markkinoita? Sekä raaka-aineiden että valmistuotteiden
Taisi olla yksi pääsyistä viimeisen Nesteen invetoinninkin kohdalla kun se päätettin rakentaa Rotterdamiin, jossa jo ennestään on valtavasti kemian- ja öljyteolisuutta
Ilmoita asiaton viesti
Outokumpu pystyy Torniosta käsin myymään ja toimittamaan ympäri maailmaa. Inkoo on aavistuksen verran lähempänä markkinoita.
Ilmoita asiaton viesti
Outokummun Tornion tehtaalla on sekä kromi että rauta lähellä. Ja nikkelikin aika lähellä.
Ja kun kyseessä on uusi laitos ja sen sijoitus.
Tietenkin on hyvä jos tänne investoidaan. Ja jos investointi saadaan kannattamaan ilman yhteiskunnan verorahoja niin sehän on mainiota.
Ilmoita asiaton viesti
https://yle.fi/a/3-12341670
”Sataman kautta kulkee edelleen pienempiä määriä muuta Venäjän liikennettä. Venäjän kauttakulkuliikenteen osuus on 38 prosenttia Kokkolan sataman liikenteestä.
Enimmillään transitoliikenteen osuus on ollut 60 prosenttia. Esimerkiksi vuonna 2018 rautapellettiä kulki Kokkolan sataman kautta noin 4,5 miljoonaa tonnia, silloin sataman kokonaisliikenne oli 7,3 miljoonaa tonnia.
Kokkolan satama on maan kolmanneksi suurin yleissatama ja suurin bulk-, raideliikenne- ja transitoliikennesatama.”
Kiinaan jne Venäjä myynyt rautapellettiä. Voisko Inkoon tehdas ostella noita kuormia ?
Ilmoita asiaton viesti
Hankkeen uskottavuus nousee reippaasti, mikäli Wittusen lisäksi myös Gullichsen saadaan mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Räjähdin nauramaan kaksimielisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt jäin sanattomaksi… tuohon ei keksi enää mitään nokkelaa vastinetta.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä menee jo kummeli osastolle 😁
Ilmoita asiaton viesti
Siellä näkyy häärivän johdossa ainakin Equinorin, Norsk Hydron ja Elkemin entisiä pomoja. Ei siis niiltä osin mitään kokemattomia heppuja, nuo kun eivät ole ihan pikku firmoja.
Ilmoita asiaton viesti
Tuppuraiselle ja Lintilälle: ”Jos jokin näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on”.
Ilmoita asiaton viesti
Joidenkin mielestä asia on niin että jos joku sanoo että homma toimii ja se näyttää lisäksi hyvältä, (vaaleja ajallen) niin se on hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
2025 pitäisi olla rahat kasassa ja 2026 tehtaalta lähtee vihreää rautaa valtaamaan maailmanmarkkinat, jep jep.
Tulee mieleen että sitten kun lehmät lentää jne.
Tälle varmaan aletaan etsimään vihreää pääjohtajaa kohtapuolin, osaamisesta niin väliä kunhan on riittävän vihreä.
Ilmoita asiaton viesti
EOI ehdottaa Emmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vety on siinä määrin herkästi räjähtävää, että ilman muuta laitos kannattaa sijoittaa huoltovarmuuden varmistamiseksi tarkoitetun LNG-terminaalin kylkeen. Onkohan Gasumilta kysytty.
Ilmoita asiaton viesti
Minkäköhän takia Suomessa on kaksi epävirallista vetyasemaa ja EU:n kunnianhimoisessa 2020 heinäkuussa julkaistussa vety-strategiassa vuoteen 2050 asti on jaettavissa tukiaisia, siinä Suomi esittää, että vetyasemia täytyy olla 2025 mennessä olla yli 19 asemaa suurissa kaupungeissa hajautettuna ja myöhemmin paljon kymmeniä enemmän muissa paikoissa?
EDIT: Tekniikan maailma-lehti testasi Japanin tuottaman auton Toyotan vetyauton ja se toimi erinomaisesti kaikissa olosuhteissa. On se ollut sääli, että kaikki olympialaiset peruutettiin koronapandemian takia ja järjestettiin vuotta myöhemmin, siinä rytäkässä unohdettiin ne vetyautot, mitkä olisivat olleet omiaan vetämään vetovoimaisuutta ostaa kuin hankkia sellainen patterikäyttöistä autoa, josta ei ikinä tiedä miten kuluneita kyseisen auton akkuvarasto on?
Tiedän sen verran, että aikoinaan kymmenittäin tuli UPS-akkuja testattaviksi ja vain muutama toimi joten kuten, monet kymmenet olivat kypsiä ja suoraan SER-jätteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tehdasta ei voi rakentaa esitetyllä aikataululla, koska teknologiaa ei ole olemassa.
Kehityshankkeen kaikkine riskeineen toki voi aloittaa. Kehitystyö vaatinee ainakin 5-10 vuotta jos kaikki menee hyvin. Tehdas siis voisi aikaisintaan käynnistyä ehkä 15 vuoden kuluttua. Jos kaikki menee hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Olkiluoto aloitettiin 2005 rakentaa ja näyttää ettei ikinä valmistu. Kustannukset yli 10 miljr € .
Ja nyt tuota 4milrjd € Inkoon metalli paja hanketta markkinoitu jotta vuodessa pyrähtää pystyyn ja olisi ennen näkemättömän suurin hanke ikinä..
Hanhikivikin jäi torsoksi monumenttina anturat sojottaa pystyyn.. jne.
Ilmoita asiaton viesti
Salzgitter aloittaa tuotannon 2025.Tarkoittaa käytännössä sitä,että tuotantoon tarvittavista välineistä on pitänyt tehdä kauppoja jo nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pystykään, se on mahdotonta, sillä yksinkertaisen ydinvoimalan rakentamiseen menee keskimäärin 6 vuotta ja vain siten, että sen hoitelee oma kotimaan työntekijät, ketkä tuntevat hitsausvaatimukset, sementtivaatimukset sun muut vaatimukset.
Sitä paitsi uudistettu ydinenergialain uudistus on jo aloitettu 2019 lähtien ja arvioitu olevan valmis 2024 saakka. Se keskeneräinen laki on jo erinomainen, että sen voisi hyväksyttää välittömästi, niin saadaan minireaktoreita puolen vuoden välein valmistettuina ja käynnistettyinä.
STUK tässä toimisi uudessa laissa viranomaisena ja siinä välissä ei tarvita mitään hallituksen tai eduskunnan periaatepäätöstä lukuunottamatta todella valtavaa laitosta, jossa olisi hirmuiset määrät tuhannet megawatteja tai jopa terawatteina.
Näin tämä lainmuutos tekee sen, että ydinvoimasta tai vaihtoehtoisista ei tule enää poliittista voimakapulaa jatkossa kuten olemme ennenkin nähneet huulet pyöreinä, että miten poliittisesti lyödään kapuloita rattaisiin ja nyt näemme, että miten kallis energia lyö meidät polvilleen tyhmyytemme takia.
Ilmoita asiaton viesti
Itseäni kiinnostaa millainen on vetypelkistyksellä valmistetun teräksen laatu perinteiseen verrattuna.
Kun valmistusprosessi muuttuu radikaalisti, niin tuskin lopputuote pysyy kaikilta ominaisuuksiltaan entisen kaltaisena.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo yksi monista asioista, joita on kehitysprojektissa selvitettävä. Jos tuote muuttuu liikaa, se voi kaataa koko hankkeen. Siksi tämä norski firma ei kovin pian voi mitään tehdasta rakentaa ennen kuin tällaiset asiat on selvitetty.
Jokainen prosessikehitykseen perehtynyt tietää, että vaikka laboratoriomittakaavassa saadaan hyviä tuloksia, tilanne voi muuttua kun reaktoreiden koko skaalataan suuremmaksi. Aineen ja energiansiirto muuttuu reaktorien koon kasvaessa ja tulokset voivat olla erilaisia kuin pienemmässä mittakaavassa. Riskin hallitsemiseksi tehdään ensin kokeet ”koeputkikoossa, sitten ns penkkimittakaavassa, sitten pilot laitoksessa ja lopulta demonstraatiolaitoksessa. Vasta sitten rakennetaan kaupallinen laitos.
Tämän vuoksi prosessikehitys kestää kauan. Voidaan tietysti hypätä vaiheiden yli mutta silloin pelataan 4miljardin venäläistä rulettia. Siihen ei kukaan täysjärkinen ryhdy.
Norskit joko valehtevat tietoisesti tai ovat vain täysin tietämättömiä prosessikehityksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän sopivat roomalaisen senaattori ja historioitsija Tacituksen sanat: ”Mitä ei tunneta, sitä pidetään suurenmoisena.”
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on eräälle keskusteluforumille lähetetty analyysi asiasta. Varmaan yhtä paikkansa pitävä, kuin muutkin huhut tästä hankkeesta. [Tekijä tuntematon, ainakin minulle]:
Otsikko: Ilmastovapaan sementin tuotantolaitos Naantaliin
Aiesuunniteltu hinta jopa 5 miljardia Euroa
Nesteen entisen jalostamon alueelle Naantaliin on suunniteltu Pohjois-Euroopaan suurin ilmastovapaan sementin tehdas. Sementti on merkittävä ilmastopäästöjen lähde ja tulevaisuudessa ilmastovapaan sementin markkinat ovat valtavat kertoo hanketta vetävän ClimateCement AB:n toimitusvarajohtaja Henrik af Gnullenbögel tiedotteessan
Naantali valikoitui paikaksi erinomaisen logistisen sijaintinsa ja edullisen sähkön ansiosta.
”alueella on öljynjalostuksen jäljiltä erinomaista infrastruktuuria”, kertoo Gnullenbögel.
Vastaavaa tuotantolaitosta ei vielä ole maailmassa tässä mittakaavassa, mutta alustavat testimme Pohjois-Suomalaisen LappSet Oy:n tuotantoympäristössä ovat jo pitkällä.
Rahoitukseen järjestyminen on varmaa, sillä projektissa on vahvaa kansainvälistä rahoitusosaamista muunmuassa Angolasta ja Coté de Ivoryltä
”Seuraavassa vaiheessa aloitamme aiesuunnittelun yhdessä Business Finlandin ja paikallisten viranomaisten kanssa ravintola Helmisimpukassa, tämä vaihe saattaa kestää muutaman kuukauden”
Ilmoita asiaton viesti
Joo tuo Inkoo. Nauroin aikoinani, kun seilasin purejeveneitä ittekseni hesaann. Silloin käytiin keskustelua Helsingin satamasta ja mikä sen paikan nimi on Vuosaari hesa voitti kisan ja Inkoo hävisi. Aidosti virkamiestahon ja poliittisten päättäjien kokovaltainen möhläys.
Sielä ruoria pidelläsni nautin selvästä merireitistä suoraan ulapalle enkä johonkin helkkarin suvisaaristoon, espooseen.
Inkoo on hienoa satama ja tottakait sinne kannattaa investoida
Ilmoita asiaton viesti
Eräs Inkoolainen jutteli aprikoi jotta 20 vuotta aiemmin ruotsin kielen turvaamisen takia. Inkoolaiset eivät olisi hyväksyneet ajatuksia tuommoisista hankkeista.
Jotka olisivat muun kuin ruotsinkielisiä äänestäjiä tuoneet alueelle enemmistöiksi..
Ilmoita asiaton viesti
Yhtälö on hiukan hankala. Vanha ruottålainen raha hesasta omistaa inkoon saaristosta ison osan. Ei sinne laivoja ja saa pukata terästehtaan kylkiäisenä. Suomen yksi parhaimmista satamista jää luultavasti edelleen haaveeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eilisen Hesarin mukaan firmalla on pääomaa euroissa 430 000 euroa. Pääomistajat ovat sijoitusyhtiö (59 %) ja konsulttiyhtiö (37 %). Toimitusjohtaja Wittusen mukaan investointipäätös tehdään ehkä vuonna 2025 ja tehdas käynnistyisi vuonna 2026. Nämä ovat täysin utopistisia lukuja. Ei nyt sentään terästehdasta rakenneta yhdessä vuodessa. Jotkut ihmiset on varustettu hyvillä puhelahjoilla. Moni on tuntunut saaneen ”kimmokkeen.”
Tästä tuli mieleeni tapaus historiasta ja hyvistä puhelahjoista. ”Kreivi” Viktor Lustig (Robert Miller) myi aikanaan Eiffel-tornin romuraudaksi vuonna 1925.
Ilmoita asiaton viesti
Koch Industries ja koko suku tunnetaan myös megaluokan roistosaastuttajana ja ilmastonmuutoksen kieltävää propagandaa levittävien organisaatioiden ja ajatushautomoiden yhtenä päärahoittajana sekä suoraan että ns dark money järjestelmien kautta, mutta se siitä. Se että Wall Streetillä on listattuna joku parin miljardin rahoitushuijauskupla ei pitäisi nykyaikana enää herättää minkään valtakunnan uskoa vaan päinvastoin ISON epäilyksen!Tämmöiset protokokeilut etsiytyy ja päätyy jotenkin kumman sopivasti aina Suomeen nimipoliitikkojen lobatessa tyyliin: ”Niin ja niin monta miestyövuotta…” Mutta lähinnä paskaa on jäänyt joka kerta käteen
Ilmoita asiaton viesti
Koch Stratetic Partenrs on myös Excelerate Energy’n (jonka Exemplar FRSU alus juuri aloitti Inkoossa LNG siirron valtakunnan kaausverkostoon) suurin omistajataho ja perustaja.
Ottaen huomioon että Gasum on aikanaan teetättänyt ympäristökartoituksen Inkoon satamaan maalle rakennettavaan LNG terminaalivarstoon, logiikka alkaa paljastumaan.
Kun vielä vihreää siirymää mukaillen odotellaan fossiilisten polttoainehintojen romahdusta tarpeettomana energian lähteenä, LNG onkin kohta edullisin vaihtoehto sähköverkoston tuotantolähteenämme… Joten lisää kaasutankkereita Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Myös Tere Sammallahti on innostunut asiasta:
https://www.youtube.com/watch?v=w-m31fU0q0o
Ei minun tiedoillani tästä pysty oikein mitään sanomaan, mutta ainahan voi eppäillä. Pikku firma asialla, mutta takana iso raha? Voi olla ihan järkeväkin syy, miksei se ”iso raha” ole vanhalla nimellään liikkeellä, mutta voihan siinä olla varautumista riskiinkin. Nimi ei niin ryvety, jos se ei näy konkurssissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos on iso raha takana niin homma toimii niin että tuo iso raha perustaa juridisen yhtiön joka ryhtyy touhuamaan. Jos homma menee kiville niin vastuun kantaa tuo uusi yhtiö joka todetaan varattomaksi kun sen saama pääoma, usein lainasellainen, on kulutettu (tai se on vain kadonnut).
Nythän uutisoitiin eilen että yhtiö tarvitsee parisataa miljoonaa nopealla aikataululla. Miksi ei tuo mahdollisesti takana oleva iso raha järkkää sitä? No, syy tuli kerrottua jo edellä.
Ilmoita asiaton viesti
Tervetuloa omilla rahoilla ja omilla energioilla.
Ilmoita asiaton viesti