On hallitusohjelmassa myös kasvupanostuksia
Jan Hurri otti kantaa Riikka Purran puheeseen, jossa valtiovarainministeri kuvasi Suomen taloutta katastrofaaliseksi. Kieli oli varsin terävä ja toki Hurrin analyysi on tässä kohtaa ihan oikea:
Parhaillaankin Suomi potee sitkeänlaista talousanemiaa, jota leimaa olematon tai heiveröinen talouskasvu, turhan mittava ja sinnikäs työttömyys – sekä näistä yhdessä ja erikseen kertyvä julkisen talouden alijäämäisyys velkakertymineen.
Tällaista talouden kokonaiskuvaa voi hyvin perustein luonnehtia haastavaksi, vaikeaksi tai vaikka kehnoksi mutta tuskin sentään katastrofaaliseksi.
Ministeri Purra perustelee vyönkiristyksiä talouden kauhukuvilla – Taloussanomat – Ilta-Sanomat
Edelleen Hurri jatkaa, että maan talous ei ole ehkä katastrofaalinen, mutta hallituksen kiristävä politiikka saa aikaan henkilö- ja perhekohtaisia katastrofeja.
Varsinaiset katastrofin ainekset hallituksen talouspoliittisissa aikeissa odottavat niitä Suomen ennestään taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia, joiden toimeentulo vaarantuu sosiaali- ja työttömyysturvaan kaavailtujen leikkausten ja julkiseen talouden muiden menoleikkausten takia.
Niukoista tuloista jokaisen kympin tai satasen leikkaus voi merkitä henkilö- tai perhekohtaista talouden katastrofia. Kun rahasta on tiukkaa ja tulot riittävät juuri ja juuri pakollisiin menoihin, voi pienikin tulonmenetys merkitä oman talouden umpikujaa.
Epäilemättä näin joissain tapauksissa käykin, varsinkin kun samaan aikaan asuntolainojen korot nousevat monilla perheillä jyrkästi. Joissain tapauksissa korkojen nousu ja tulojen/tulonsiirtojen laskut voivat sattua myös samoihin perheisiin, mutta uskoisin, että kuitenkin harvemmin.
Hurri syyllistyy, monen muun talouskeskustelijan tavoin hallitusohjelman kasvuohjelmien vähättelyyn. Hurri kirjoittaa:
Kelpo talouskasvun aikaan olisi perusteltua odottaa työllisyyden ja tulojenkin kohenemista siihen malliin, että se lievittäisi tai hyvässä lykyssä korjaisi jopa kokonaan julkisen talouden kiristyksistä koituvat haitat.
Nyt kyllin tehokkaasta kasvulääkkeestä ei näy enteitä – ja juuri siksi hallituksen talouspoliittisissa aikeissa ja ministeri Purran linjauksissa on enemmän katastrofin aineksia kuin Suomen taloudessa.
Hallitus panostaa myös kasvuun
Liekö Hurri ja moni muukin keskustelija jättänyt hallitusohjelman lukemisen kesken. Sieltä nimittäin löytyy leikkausten lisäksi kasvupanostuksia.
1.6 Investointiohjelma
Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen neljän miljardin euron investointiohjelman, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Investointiohjelma koostuu merkittävistä panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa.
Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla, joten investointimenot eivät lisää valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana. Investointiohjelmaa varten hallitus on linjannut erillisen enintään neljän miljardin euron kehysvarauksen.
6 Kasvun kaava
Hallitus lupaa mm. nostaa yrittäjyyden ja omistajuuden arvostusta, vähentää sääntelyä, lisätä kilpailua ja parantaa kansalaisten talousosaamista. Ja mikä tärkeintä:
Hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen tavoitteen ja voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin.
Valtion T&K-rahoituksen kohdennukset on tehtävä niin, että niillä saavutetaan tavoitellut positiiviset vaikutukset osaamiseen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä näiden avulla pitkän aikavälin talouskasvuun, joka vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.
Hallitus lupaa myös edistää asuntorakentamista. Tähän tuleekin suuri tarve nopeasti, kun tiedetään asuntoaloitusten romahtaneen tänä vuonna.
Hallitusohjelma (valtioneuvosto.fi)
Täytyy vain toivoa, että hallituksen leikkaukset ja kasvupanostukset osataan ajoittaa oikein. Tässä taloustilanteessa voisi olla viisasta lähteä kasvupanostusten kanssa liikkeelle hyvinkin pikaisesti.
Investointiohjelma koostuu merkittävistä panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin, …
– Kommenttini:
Hyödyttävätkö lisäväylät tai parannetut talouselämää vai vain yksityishenkilöitä?
Esim. Lahden oikorata.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin taannoin Turun tunnin junahankkeesta, ja totesin sen laajentavan merkittävästi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta. Samalla se mahdollistaa esimerkiksi Histan alueen rakentamisen. Luulisin, että Lahden oikoradan idea on vastaava.
Nyt tietysti tilanne on sellainen, että sulatellaan jo toteutunutta rakentamisbuumia muutama vuosi.
Julkiset rakennushankkeet toimivat jo itsessään aika tehokkaana talouden piristäjänä. Rakentamiskustannuksista on lähes puolet veroa, joten jos mukana on myös yksityistä rahaa, hanke ei välttämättä tule julkiselle sektorille nettomääräisesti kovin kalliiksi. Pidemmällä aikavälillä radan varren yksityisellä rahalla tehty kehittäminen tuokin jo selvitysten mukaan rahaa myös julkisen sektorin kassaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo ratahankkeet olisivat varmaankin ihan tervetulleita jos ko alueella asuisi kymmen kertinen määra väestöä nykyiseen verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri niin:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/suur-suomen-ja-ison-britannian-ratahankkeista/
X
Ilmoita asiaton viesti
Purran doktriini menee kiteytetysti näin:
Sosiaalipummit duunareiksi, duunarit kyykkyyn.
Sitä en osaa arvata minne valtiolta ja kunnista potkittavat sitten sijoittuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Puheen yleislinjaus saattoi olla se, mutta kuten yritin kertoa, vastakkaisiakin pyrkimyksiä löytyy hallitusohjelmasta.
Ilmoita asiaton viesti
”Sitä en osaa arvata minne valtiolta ja kunnista potkittavat sitten sijoittuvat.”
Kortistoon. Tulee halvemmaksi yhteiskunnalle maksaa työttömyysavustusta kuin palkkaa.
Eiköhän leikkaukset mene hallitusohjelman, eikä Purran doktriinin mukaan.
Hallituksessa on myös kokkarit. Eivätkö kokkarit ole oikeistopuolue, jonka liberaalisiipeä olet mainostanut? Vai oletko vihervasemmiston trolli oikeistopuheiden suojassa?
Ilmoita asiaton viesti
Firmat eivät tunnetusti äänestä.
PS sai höynäytettyä ison nipun sos.pummeja, duunareita sekä julkisen alan väkeä äänestämään itseään. Heille hallitusohjelma tulee märkänä tiskirättinä päin naamaa.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö ole nyt iloinen kun oikeistovetoinen talousohjelma? Tosin en ole nähnyt yhtäkään puoltavaa kommenttia kokoomuksen puolesta. Turhaan murehdit persuäänestäjistä. Saivat, mitä tilasivat.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinvointialueille.
Harmi vaan kun me suuret ikäluokat ollaan jo tai kohta eläkkeellä ja nuorempien kykyyn pitäis luottaa.
Harmi huomata,alamäessä oltu jo tovi.
Ilmoita asiaton viesti
Solidiumin potin arvo on nyt 7 mrd. euroa.
https://www.solidium.fi/omistukset-2/#omistukset
Tämän lisäksi valtiolla on Nesteessä kiinni noin 10 mrd. ja Fortumissa noin 5 mrd.
Minua tosin hiukan arveluttaa laskenut arvostustaso: onko juuri nyt oikea aika myydä omistuksia? Tässä on pieni dilemma: silloin kun olisi tarve kasvattaa julkisia panostuksia (eli heikot näkymät), omistuksista ei saa hyvää hintaa. Ja silloin kun hinnat ovat koholla, ei taas kannata elvyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenhän Suomen suuryritykset mahtaisivat selvitä jos niiltä otettaisiin asteittain tuet pois?.
Jotenkin vääristynyt koko systeemi.
Työtön varmaankin tekis mielellään töitä ,mutta .
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottaisin ”Talvivaaran ihmettä” lahdattavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Edes hallitusohjelma ei ole niin huono kuin valtiovarainministerin puoluekokouspuhe.
Kun muistutetaan Rytin ja kumppaneiden 100 vuoden takaisesta fiskaalikonservatismista, täytyy kysyä, mainitaanko nykyajan kouluopetuksessa enää sanoja ”pakkohuutokaupat” ja ”Suuri lamakausi”.
Ilmoita asiaton viesti
Voi asian noinkin muotoilla, mutta minä sanoisin, että hallitusohjelma on Purran puhetta parempi, jopa monin kohdin hyvä.
Jostain syystä menestyneimmät maat käyttävät eniten rahaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.
https://data.worldbank.org/indicator/GB.XPD.RSDV.GD.ZS?most_recent_value_desc=true
Ilmoita asiaton viesti