Osakkeiden arvostustaso haastava – vai onko?

Yhdysvaltain laaja osakeindeksi S&P (sisältää 500 suuryritystä) saavutti jälleen uuden ennätyksensä, koronasta ja yhteiskunnan sulkemisesta huolimatta.

Ylläolevassa kuvaajassa on USA:n ja Euroopan laajimpien osakeindeksien kuvaajat viiden vuoden ajalta. Yhdysvalloissa indeksi on noussut viidessä vuodessa yli 70%. Euroopassa osakkeet sen sijaan ovat junnanneet paikoillaan. Pelkkä kurssinousu tai sen puute eivät kuitenkaan yksin kerro mitään. Yhdysvalloissa yritysten voitot ovat kasvaneet selvästi Eurooppaa nopeammin, mikä näkyy luonnollisesti kurssikehityksessä.

Tarkastelen siksi arvostustasoa kahden muun kuvaajan kautta.

Markkinoiden mediaani P/E (voittokerroin)

Yhdysvaltojen suuryritysten mediaani P/E (voittokerroin, Price/Earnings) on Inderesin mukaan huipputasoillaan 22 luokassa. Aiemmin se on käynyt lähellä näitä tasoja 2000 ja 2017. Kannattaa kuitenkin huomata, että korkotaso on merkittävästi näitä ajankohtia alempi. Koska vaihtoehtoistuotto (velkakirjat) on alhainen tai monessa tapauksessa olematon, korkeampi arvostustaso lienee perusteltua. Onhan voittokertoimen käänteisluku tulostuotto sentään (1/22) 4,5 %.

Tässä on käytetty mediaania, eikä keskiarvoa. Markkina-arvoilla painotettu keskiarvo olisi varmasti merkittävästi korkeampi, koska indeksin painavimpien yhtiöiden Microsoftin, Applen ja Googlen P/E luvut ovat 40 paikkeilla ja Amazonin yli 100.

Valitettavasti en löytänyt Suomesta tai Euroopasta tuoretta vastaavaa kuvaajaa, mutta viime vuosina Euroopan arvostustaso on ollut noin 20% – 25% Yhdysvaltoja matalampi. Oletan, ettei tässä ole tapahtunut olennaista muutosta.

Ns. Buffett -indikaattori

Warren Buffett on esitellyt työkalun, jolla hän mittaa osakemarkkinoiden hintavuutta. Hän suhteuttaa Yhdysvaltojen kaikkien pörssiyhtiöiden yhteenlasketun markkina-arvon maan bruttokansantuotteeseen. Sama tarkastelu voidaan tehdä luonnollisesti missä tahansa maassa tai koko maailmassa.

Yllä oleva kuvaaja suhteuttaa maailman osakemarkkinoiden yhteenlasketun arvon globaaliin bruttokansantuotteeseen. Siitä voidaan havaita, että osakkeiden suhteellinen arvostus on korkeampi kuin koskaan. Toisaalta arvo on trendikasvunsa alapuolella. Tämä tukee ajatusta, että korkeammallekin voidaan vielä mennä.

Kuvaaja ei kuitenkaan ole aivan ajan tasalla. Alkuvuoden bkt-pudotus ei näy tässä vielä täysimääräisesti, joten arvostus lienee jo noin 100%.

Vertailun vuoksi Yhdysvaltojen markkinoiden ”Buffett-indikaattori oli vuonna 2000 noin 136% ja vuonna 2018 noin 129%. Nyt vuoden 2000 huiput on jo saavutettu. Sveitsin Buffett indikaattori on omaa luokkaansa, noin 240% (Nestle, Novartis, Roche jne.). Suomen vastaava lukema on noin 100%, kun se vuonna 2000 oli huimat 280%.

Kurssitaso voi kestää, jos kaikki menee hyvin

Kurssit ovat historiallisesti erittäin korkealla erityisesti Yhdysvalloissa. Ne ovat haastavalla tasolla myös suhtautettuna tuloksiin ja bruttokansantuotteeseen. Matala (olematon) korkotaso antaa kuitenkin paljon anteeksi. Matalat korot paitsi auttavat tuloksenteossa, myös alentavat sijoittajien tuottovaatimuksia. 4,5 prosentin tulostuotto kuulostaa aivan toiselta kuin riskitön nollatuotto. Toisaalta kohtuullista riskiä sietävä voi saada High Yield velkakirjoistakin 4-5 prosentin tuoton.

Nordea suhtautui viimeisimmässä markkinakatsauksessaan positiivisesti markkinaan: voittojen pankki uskoo kasvavan 30% ensi vuonna.

https://www.youtube.com/watch?v=zVCqXxAJ-W0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu