Pandemian kustannukset kansantaloudelle
Törmäsin tällaiseen laskelmaan Covid-pandemian kustannuksista Yhdysvaltain kansantaloudelle.
The COVID-19 Pandemic and the $16 Trillion Virus | Infectious Diseases | JAMA | JAMA Network
Sen mukaan kustannukset olisivat 16.000 miljardia dollaria, mikä nelihenkiselle perheelle jyvitettynä olisi 200.000 dollaria. Se vastaisi 90% maan bruttokansantuotteesta.
Kuulostaa melko tähtitieteelliseltä. Onko vastaavaa laskelmaa tehty Euroopan tasolla tai kansallisella tasolla?
Edit: Toinen artikkelin tekijöistä on Lawrence ”Larry” Summers, Maailmanpankin pääekonomisti 1991-1993 ja Bill Clintonin valtiovarainministeri.
Kiinalla menee edelleen hyvin ja talous kasvaa edelleen yli 5 pinnan vauhdilla
Suurin siipeensäottaja on ylivoimaisesti hajanainen, päättämätön ja tolkuton EU, jossa coronavirus on tehnyt tuhojaan kaikkein eniten.
Ilmoita asiaton viesti
EU:n ongelma on politiikan sotkeminen koronarokotehankintoihin, jonka johdosta mahdollisten rokotteiden kategoriaa on rajoitettu ideologisista syistä.
Ilmoita asiaton viesti
Eurooppa luotti luultavasti liikaa Sanofin onnistumiseen.
https://www.statnews.com/2020/12/11/sanofi-suffers-major-setback-in-development-of-a-covid-19-vaccine/
Ilmoita asiaton viesti
Aivan ilmiselvästi komissiossa ajettiin mm. Sanofin ja Phizerin rattailla näiden etuja silmällä pitäen. Tämän seurauksena EU- maiden rokotekattavuus on todella ikävää luettavaa ja aivan varmasti Venäjääkin huonommalla tolalla.
Suomeen on tullut nyt 470.000 rokoteannosta, joilla on nyt rokotettu 260.000 ihmistä ensimmäisen kerran. Tällä tahdilla kattava rokotusohjelma vie maassa v. 2023 kesään saakka, johon mennessä tapahtuu varmasti yhtä ja toista.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjähän on ollut yksi nopeimmista rokottajista. Ainakaan julkisuuteen ei ole kerrottu isoja ongelmia myöskään turvallisuuden tai tehon suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilen. Tietyt alueet EU:ssa ovat ottaneet reippaasti siipeensä, mutta kyllä Britanniassa ja USA:ssa itse virus on jyllännyt pahempaa tuhoa.
Edit: Italia taitaa ylittää koronakuolleisuudella (suhteessa väkilukuun) Britannian.
https://www.statista.com/statistics/1093256/novel-coronavirus-2019ncov-deaths-worldwide-by-country/
Ilmoita asiaton viesti
Noihin tilastoihin ei ole uskominen. Kaikki maat tilastoivat omilla tavoillaan.
Viikko takaperin coronaan oli kuollut globaalisti n. 2 miljoonaa ihmistä reilun vuoden aikana. Tähän samaan aikaan maapallolle syntyi n. 200 miljoonaa uutta ihmistä, joten sinänsä pandemiakaan ei ole tilastollisesti mitenkään merkittävä.
Kuolleisuus on 1 % luokkaa tartunnan saaneista ja menehtyneet liki poikkeuksetta heikkokuntoisia vanhuksia vakavine perussairauksineen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa kuolleisuus saattaa olla korkeampaa, ainakin jos uskoo ylikuolleisuustilastoihin.
https://yle.fi/uutiset/3-11516123
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä linkki. Tuossa erottui erityisesti Iso-Britannia, Italia ja Espanja.
Ilmoita asiaton viesti
Sinänsä prosentuaalinen kuolleisuus sairastuneista ei kerro paljoakaan siitä, kuinka paljon tartuntoja on ollut kaikkiaan. Nähtävästi valtaosa tartunnan saaneista ei oireile lainkaan eikä täten käy testattavana.Tällöin tuo yhden prosentin lukemakin on kovasti yliampuva lukema kuvaamaan kuolleisuutta tartunnan johdosta.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee mieleen se entinen DNA.n mainos.
Aika kallista… elämä on.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee sieltä kalleutta, myös. Kallis ylipäätään, vetää tiukille, ja tehdään, mitä voidaan. Kun koronaa, niin ihan normijuttua vaan. Hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen vientiteollisuus lienee sakannut melko pahoin, eikä valuuttaa virtaa yhteiskuntaamme edes turistien mukana. Voiko pelkässä sisämarkkinatodellisuudessa mikään kansantalous lopulta pärjätä?
Tommi ja muut kansantaloustieteilijä, jos ehditte käykääpä lukemassa mun aiheeseen liittyvä kirjoitus:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kimmohoikkala/ravintoloiden-kansantaloudellinen-merkitys-on-ristiriidassa-koronaepidemian-kansanterveydellisen-tilan-kanssa-vai-onko-edes/
Ilmoita asiaton viesti
Vientiteollisuus ei ole sakannut läheskään niin pahasti kuin pelättiin. Uudet tilaukset laskivat reippaasti, mutta tilauskannan ansiosta vientiteollisuus on tähän mennessä selvinnyt melko kuivin jaloin.
https://www.stat.fi/til/teul/2020/12/teul_2020_12_2021-02-10_tie_001_fi.html
Tuota joulukuun uutta pudotusta selitetään edellisen vuoden joulukuun poikkeuksellisilla tilauksilla.
Ilmoita asiaton viesti
Se on hyvä sitten, jos et näe huolta viennin takkuilussa. Ehkä Suomen vientirakenteesta etenkin sellun ja paperituotteiden eli nykyään lähinnä pakkauskartongin vienti turvaa yhteiskuntamme rahoitusta korona-aikakaudella jopa yllättävän hyvin. Mitä mieltä olet sisämarkkinoiden riittävyydestä globaalissa markkinataloudessa, kun ajatellaan Suomea?
Tässä vielä toinen vain muutamia kymmeniä kertoja luettu tuore kansantalouskirjoitukseni:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kimmohoikkala/suomen-heikentynytta-kauppatasetta-kompensoidaan-velkarahalla/
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti viennin takkuilusta on syytä kantaa huolta, mutta ensimmäisenä kriisi iskee/iski pieniin kotimarkkinayrityksiin. Lähikuukaudet näyttävät suuntaa.
Vientiteollisuuden alihankkijoilla voi myös olla vaikeaa.
Suomihan erikoistuneena pienenä taloutena ei pärjäisi hetkeäkään ilman ulkomaankauppaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Tommi vastauksesta. Olen aivan samaa mieltä, vaikka en ole ekonomi.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä tuo sinun kirjoituksesi. Uudet Nokiat, Koneet ja Nesteet ovat monien tekijöiden summia. Konekin oli allekirjoittamista vaille myyty Thyssenille 1990-luvulla. Onneksi ei kuitenkaan.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/1990-luvulla-thyssenkrupp-oli-ostamassa-koneen-kultakoristeinen-allekirjoituskynakin-teetatettiin-valmiiksi/b00c0118-f314-4257-9346-f7db074259df
Jotkut uskovat Qt Groupin nousevan suureksi. Ainakin nykyinen yli 2 mrd. arvostustaso edellyttäisi nykyisen 75 miljoonan liikevaihdon moninkertaistumista.
https://www.kauppalehti.fi/porssi/porssikurssit/osake/QTCOM
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Tommi! Ihmettelin juuri sinun Sveitsin talous kirjoituksesi ansiosta Suomen taloutta, että mikä täällä oikein mättää. Nähdäkseni tarvitaan ehkä enemmänkin kansainvälistä suhdetoimintaa bisneksessä ja sitten pitää olla vielä ajan hermolla ja kehittää oikeita tuotteita. Ruotsikin pärjää kansantaloutena paljon paremmin kuin Suomi, koska Ruotsissa on yrityskulttuuri maailmaan nähden avoimempi.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on keskeisten konepajayritysten tilauskantojen kehitys viime vuoden alusta vuoden loppuun.
Metso-Outotec −2,2
Valmet −2,3
Neles −3,6
Kone −4,0
Konecranes −6,0
Cargotec −12,7
Wärtsilä −14,0
Ilmoita asiaton viesti
Ei kovin vahvasti mene, mutta koronaefekti lienee pääsyy tilauskantojen putoamiseen. Modernisaatioissa ja ekologisemmissa tekniikoissa saattaa kyllä olla kysyntää markkinoilla koronasta huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Wärtsilän pudotusta selittää risteilyliikenteen lähes täydellinen pysähtyminen viime vuonna.
Ilmoita asiaton viesti