Pankit manaavat pörssilaskua
Nordea kirjoittaa eilen päivätyssä markkinaraportissaan osakemarkkinoiden alamäen jatkuvan. Pankin mukaan laskua tukee mm. Philadelphian Fedin odotettua heikompi yritysluottamusmittarin lukema ja asuntomarkkinoiden viilentyminen.
Nordea ei ole ainoa. Alla oleva lainaus on Arvopaperilehdestä. Lainaan linkittämisen sijaan, koska juttu on maksumuurin takana:
Vaikka alkuvuosi on ollut pörsseissä karmein sitten vuoden 1939, edessä voi olla vielä lisää kipua. Ainakin jos on luottamista Wall Streetin suurimpien pankkien arvioihin. Morgan Stanleyn päästrategi Michael Wilson kirjoitti pankin asiakkaille Fedin toukokuun korkokokouksen alla, että S&P 500 -indeksi voi hyvin painua vielä lisää, mahdollisesti jopa indeksilukuun 3 500. Se tarkoittaisi noin 27 prosentin pudotusta ennätystasolta.
Bank of American johtaja osakestrategi Michael Hartnett iski pöytään vielä tätäkin rumemman ennusteen. Historiallisesti laskumarkkinat ovat kestäneet keskimäärin 289 päivää ja alamäki ollut 37,3 prosenttia. Näillä muuttujilla laskumarkkina kestäisi lokakuun 19. päivään saakka ja S&P 500 -indeksin pohjat nähtäisiin 3 000 pisteessä ja Nasdaq kävisi alimmillaan 10 000 pisteessä.
Sell in May and go away? Vaikka alkuvuosi on ollut jo ennätyshuono, vanha sanonta saattaa tänä vuonna pitää paikkansa. (Arvopaperi 20.5.2022)
Itseänsä toteuttavia ennusteita?
Osakekurssit alkavat olla osin järjettömän halpoja, jos tulosennusteet pitävät. Kysyntätekijät ja tällä kertaa myös mahdolliset tuotantohäiriöt asettavat kuitenkin tulosennusteille tavanomaista suurempia haasteita.
On aika huolestuttavaa, jos jättipankit Bank of American tavoin suosittelevat asiakkaitaan myymään. Se saa kursseihin laskupaineita. Osakkeita myydään, koska niiden odotetaan laskevan. Kurssit taas laskevat, koska osakkeita laitetaan myyntiin. Kierre on valmis.
Eikä kierre lopu tähän: Jos osakekurssit laskevat, kuluttajat ja yritykset käyvät varovaisiksi: kysyntä hiipuu.
Yllä olevassa kuvaajassa on mustana USA:n S&P 500 indeksi ja punaisella Euroopan Stoxx 600 indeksi viideltä vuodelta. Vaikka USA:n osakkeet ovatkin tulleet hieman Eurooppaa voimakkaammin alas, Yhdysvalloissa kurssit ovat kuitenkin selvästi vielä koronakriisiä edeltävää aikaa korkeammalla. Euroopassa sen sijaan aletaan hätyytellä koronaa edeltävän ajan tasoja.
Yhdysvaltain osakkeiden ylisuoriutumista selittää paljolti Apple, Microsoft, Google, Amazon ja Tesla. Nyt näihin osakkeisiin on kohdistunut keskimääräistä enemmän paineita.
Rinnastus vuoteen 2007
Arvopaperin jutussa rinnastettiin tämän vuoden lasku vuoteen 2007, jolloin lasku kesti lähes 400 pörssipäivää. Tänä aikana laskua kertyi hieman reippaat 50%. Toipumiseen taas meni aikaa 1000 pörssipäivää niin, että lokakuun 2007 kurssitaso saavutettiin vasta keväällä 2013.
Rinnastus on kuitenkin ontto, sillä syyt ovat varsin erilaisia. Vuonna 2007 Yhdysvalloissa oli pienituloiset ostaneet useampia asuntoja yli sadan prosentin lainoitusasteella ja tiettävästi myös mm. lemmikkieläinten nimiin. Pankit taas kävivät aktiivista kauppaa näillä lainoilla (subprime) ja niihin perustuvilla johdannaisilla. Pankkien taseet oli lastattu täyteen näitä riskilainoja.
Nyt taas pankkien taseet ovat ainakin virallisten tietojen mukaan hyvässä kunnossa. Mutta kukapa tietää, mistä seuraava musta joutsen ilmestyy.
En tiedä kannattaako tätä tuumia erilaisesta lähtökohdasta. Tosin viittasit sellaiseen, kun noista amerikkalaisten lainoista puhuit. Itse kun olen tavallista työtätekevä ihminen ja jonkinlainen hyvin pieni sijoittaja tuumailen näitä välillä myös. Jos nyt katsoo lähelle..
Suomi ottaa tänä vuonna lainaa 8,9 miljardia. Tämä jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Lainan tarve lisääntyy pelkästään julkisten palkankorotusten vuoksi vielä arviolta 3,5- 5 miljardia. Osa menee varmaan kunnille. Lisä menoja tulee sotesta miljardeja jne…
Yksityisten alojen palkat kyllä nousevat euromääräisesti, mutta ostovoima laskee inflaation johdosta. Tulevat kunnallis ja valtion verojen nostot vievät vielä lisää. Veropohjaa halutaan laajentaa ainakin listaamattomien yritysten osalta ja perintöverotuksestakin haluttaisiin varastaa lisää.
Nämä varat ovat poissa sitten yksityisten ihmisten kulutuksesta. Kyllä sillä vaikutusta on yrityksiin ja kauppaan.
Tämä sama tapahtuu euroopassa ja usassa. Täytyyhän sen vaikuttaa pörssiinkin.
Tosin suomi ei ole vielä toipunut edes vuoden 2008 pudotuksesta velkaantuminen vain kiihtyy. Korona ja sota naapurissa tietenkin vielä päälle. Ilman niitäkin julkisia menoja on nostettu melkoisesti.
Jotkut demarit ym…kaipailevat vielä vanhoja aikoja jolloin ylimmät marginaaliverot olivat jotain 80% luokkaa. Eivät ne huomaa, että veropohjasta on tullut erittäin laaja ja veroaste yleisesti on noussut.
Kansalaiset köyhtyvät pitkin eurooppaa, joten kyllä se vaikuttaa.
Joten uskon pörssien laskevan edelleen ja melko pitkään. Tosin muualla toipuminen on nopeamaa kuin suomessa. Nyt kannattaakin ostella, jos uskoo pallon pyörivän vielä joskus normaalisti.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä pointteja paljonkin.
Yhdysvalloissa markkinat päättivät tällä viikolla, että alhaisen katteen vähittäiskaupat ovat suuria kärsijöitä. Esim. Target ja Walmart tulivat parissa päivässä 20 – 30 % alas, kun tulos kertoi, että katetaso oli ollut vaikea säilyttää inflaatio-olosuhteissa. Aiemmin oltiin ajateltu, että halpakauppa nyt pärjää missä oloissa vain. Suomessakin Tokmanni ja Puuilo ovat olleet isoja laskijoita.
Suomen kannalta iso kysymysmerkki on konepajayhtiöt, joilla on useamman vuoden tilauskanta. Pystytäänkö vuonna 2019 vastaanotettu tilaus toimittamaan nykyisellä kustannustasolla kannattavasti? Konepajat ovatkin laskeneet voimakkaasti huolimatta ennätystasoilla olevista tilauskannoista.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin Ruotsissa ja Ranskassa on havaittavissa ”ylimääräisiä” hinnankorotuksia joissa viitataan raaka-aineiden hintojen nousuun ja saatavuuteen.
Mm. metallien hinnat ovat nousseet rajusti.
Ilmoita asiaton viesti
Onko yksi syy osakekurssien alenemiseen korkokannan nousu?
Velkavivun käyttö osakekaupassa taitaa tulla vaativammaksi samalla kun osakkeen osinkotuottovaatimus nousee.
Ilmoita asiaton viesti
Toki korkokanta on osakkeiden hinnoittelussa yksi merkittävimmistä tekijöistä. Juuri korkokannan nousu on vaikuttanut erityisesti teknoyhtiöiden arvostustasoon.
Noin teoriassahan osakkeen oikea hinta on siitä saatavien tulevaisuuden tuottojen tähän hetkeen diskontattu nykyarvo. Ja diskonttauskorkokanta vaikuttaa suoraan tähän nykyarvoon.
Esim. kymmenen vuoden päästä tuleva satanen on nykyarvoltaan 60 euroa, jos diskonttauskorkokanta on 5% ja vain 35 euroa, jos korkokanta on 10%.
Mutta eihän osakkeita ole missään vaiheessa ihan nollakoron mukaan arvostettukaan, joten ei korkotason nousun pitäisi ihan täysimääräisesti vaikuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitan sellaisia sijoittajia jotka käyttävät lainarahaa ostamiseen. Jotka korkokannan noustessa joutuvat myymään koska tuotto, lähinnä osinkotuotto, ei riitä korkoihin ja myyntihinnat eivät kehity positiivisesti.
Usein käytetään olemassa olevaa omistusta lainojen vakuutena, kuten 2008. Kun vakuuksien arvo alenee käy helposti niin että tulee pakkomyyntiä.
Mutta ei varmastikaan vaikuta keskimääräisesti täysimääräisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilemättä pankki alkaa kysellä lisävakuuksia, jos salkun arvo ei enää kata velkapääomaa.
Tälle ilmiölle on oma nimikin:
https://www.investopedia.com/terms/m/margincall.asp
Korkojen nousu vaikuttaa tietysti tähän asiaan myös.
Ilmoita asiaton viesti
Osakkeet nousivat kymmenen vuotta, kun keskuspankit syytivät rahaa markkinoille ja korot olivat nollassa tai negatiiviset. Ei ollut muuta paikkaa kipata rahaa pois käsistä kuin osakkeet, johdannaiset ja kiinteistöt. Selvistä kuplista huolimatta keskuspankit pitivät kiinni keksimästään tarpeesta nostaa inflaatio kahteen prosenttiin ja vinoutuminen paheni.
Viimeisen puolen vuoden aikana inflaatio on riistäytynyt käsistä, vaikka
”taloustieteen” mukaan niin ei pitänyt käydä. Keskuspankkien koronnostot ja rahapolitiikan kiristäminen on nyt myöhässä, sillä ainakin Euroopassa on velkaantuminen niin syvää, että merkittävä kiristäminen ei ole poliittisesti mahdollista. Päin vastoin, nyt elätellään toiveita, että ”hallittu inflaatio” syö velat. Inflaatio kuitenkin etenee kuin tulipalo poliitikkojen toiveita kyselemättä ja osakekurssit laskevat stagflaatioskenarioiden edessä.
Kymmenen vuotta lakaistiin maton alle markkinatalouden käsitteet kysyntä ja tarjonta ja alettiin luulla, että rahaa painamalla kaikki rikastuvat.
Ilmoita asiaton viesti