Pankkien vakavaraisuuslaskenta Tier 1 Capital Ratio

Pankkien riskipitoisuutta mitataan Baselissa sovittujen sääntöjen mukaan Tier 1 Capital vakavaraisuusmittarilla. Tällä mittarilla esimerkiksi Nordean vakavaraisuus on yksi maailman korkeimmista 18,7%. Tämä riskipainotettu vakavaraisuusmittari poikkeaa melkoisesti perinteisestä omavaraisuusasteesta, sillä Nordealla on omaa pääomaa 5,2% suhteessa taseen loppusummaan ja 9 % suhteessa yleisölle annettuihin lainoihin.

Tämä kertoo siitä, että Nordean varallisuuserät ovat hyvin vähäriskisiä, ainakin Baselissa sovitulla laskentatavalla.

Fourth-quarter and full-year results 2022 | Nordea

Signature Bank vastakkainen esimerkki

Yksi tällä viikolla romahtaneista Yhdysvaltalaispankeista on Signature Bank. Sen osakekurssi putosi 36% tällä viikolla. Yhtiön hallitus julkisti eilen kirjeen osakkeenomistajille, jossa se kertoi pankin omavaraisuuden olevan erinomaisella tasolla. Pankin taseen loppusumma on 110 miljardia dollaria ja oma pääoma 8,013 mrd. dollaria. Perinteisellä tavalla laskettu omavaraisuusaste on siis jopa Nordeaa korkeampi. Sen sijaan riskipainotettu Tier 1 vakavaraisuus oli selvästi Nordeaa heikompi 11,2%

The Bank’s Tier 1 leverage, common equity Tier 1 risk-based, Tier 1 risk-based, and total risk-based capital ratios were approximately 8.79 percent, 10.42 percent, 11.21 percent, and 12.33 percent, respectively, as of December 31, 2022. (Signature Bank, tulostiedote)

Tier 1 vakavaraisuuden laskennasta

Tier 1 laskennassa esimerkiksi asuntolaina on vähempiriskinen kuin yrityslaina. Lainan vakuudella on myös suuri merkitys. Jopa se on huomioitu, onko vakuus vuokralla vai tyhjillään. Kuulostaa järkeen käyvältä.

Esimerkiksi juuri Signature Bank luotottaa yrityksiä. Siksi sen keskimääräiset lainariskit ovat suuremmat kuin Nordean, jolla on paljon luottoja kotitalouksille.

Risk-Weighted Assets: Definition and Place in Basel III (investopedia.com)

Yksi asia laskennassa kuitenkin on varsin kyseenalainen. Valtionlainoihin ei ajatella sisältyvän riskiä lainkaan. Nyt kuitenkin eurovaltioidenkin pitkien lainapapereiden arvot ovat pudonneet vuodessa noin 15%. Syynä tässä on ollut lainojen alhaiset kiinteät korot. Pankit saavat kyllä rahansa takaisin, mutta joutuvat pitämään ne taseessaan lainan eräpäivään saakka. Mikäli ne myytäisiin markkinoille, niistä saisi tällä hetkellä 15% nimellisarvoa vähemmän.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu