Pitäisikö EKP:n ostaa ”roskalainoja”
Ylläolevan uutisoinnin mukaan EKP ei ole keskustellut ”roskalainojen” ostosta, mutta seuraa tilannetta. Suomen Pankin sivuilta löytyvän tiedotteen mukaan viime perjantaisessa EKP:n neuvoston kokouksessa asia ei myöskään noussut esille. Eli EKP ei – toisin kuin esimerkiksi FED – edelleenkään osta ”roskalainoja”.
Mitä roskalainat (Junk Bonds) ovat?
Roskalainat ovat lainoja, jotka eivät täytä reittauslaitosten investointikelpoisuus (Investment Grade) -kriteeriä. Ne eivät silti ole välttämättä huonoja lainoja. Taustalla olevat yhtiöt vain saattavat olla hieman pienempiä, velkaisempia tai lainat etuoikeusasemaltaan huonompia. Jos katsoo sijoitusrahastojen High Yield-salkkuja, sieltä löytyy teleoperaattoreita, jättimäisiä ruokakauppaketjuja, autovalmistajia, terästeollisuutta jne. Suurella osalla näistä yhtiöistä luottotappioriski ei ole ilmeinen, eikä edes korkea, mutta olemassa. Investment Grade -luokan lainoilla luottotappioriski on alhainen.
Vastineeksi korkeammasta riskistä sijoittaja saa korkeampaa tuottoa (High Yield). Käytännössä High Yield -lainat ovat tuottaneet selvästi Investment Grade-lainoja enemmän vuosikausia, mutta tänä vuonna tuotto on ollut negatiivinen.
Fallen Angels
Fed aloitti korkeamman riskin lainojen oston ns. Fallen Angels-lainoista. Näillä tarkoitetaan lainoja, jotka olivat ennen koronakriisiä investointikelpoisia, mutta putosivat High Yield-luokkaan koronakriisin vuoksi. Sittemmin FED on laajentanut ostojaan myös pidempään High Yield -luokassa oleviin lainoihin.
Kyseessä ei ole mikään pieni asia. Euroopasta en vastaavaa tilastoa löytänyt, mutta USA:ssa yli 200 mrd. dollaria lainoja ”lankeaa” High Yield-kategoriaan. Euroopassa tilanne lienee hyvin vastaava.
Ongelmalliseksi tämän tekee se, että monet institutionaaliset sijoittajat joutuvat harkitsemaan näiden lainojen myyntejä, jolloin niiden arvot laskevat voimakkaasti, kun ostajia ei ole.
Instituutoiden myyntipaine näkyikin voimakkaasti keväällä. High Yield -rahastojen arvot kävivät jopa 25-30 % laskussa pahimmillaan. Useita rahastoja joutui sulkemaan viikoksi tai pariksi, kun lunastusten määrät nousivat liian suuriksi.
Keskuspankkien rooli
Fedin ripeä tarttuminen asiaan pelasti markkinat Yhdysvalloissa. Fed on auttanut merkittävästi myös Euroopan vastaavia markkinoita. Osaltaan myös EKP:n valmius puuttua tarvittaessa markkinoihin on auttanut asiaa. Aseen suuntaaminen on siis riittänyt. High Yield-markkinat ovat toipuneet lähes yhtä hyvin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.
Vahvasti talousteoriaan uskovat kritisoivat varmasti asiaan puuttumista, joka esti/lykkäsi konkurssien aiheuttamaa talouden luovaa tuhoa. Talousteorian mukaan tämä johtaa tehottomuuteen ja heikkoon tuottavuuskehitykseen. Monien mielestä huonojen yritysten pitääkin kuolla, jotta hyvät voivat kasvaa.
Normaalissa tilanteessa näkemys onkin perusteltu, mutta nyt keskuspankkien puuttuminen (tai puuttumisen harkinta) pelastivat monta hyvää yritystä konkurssilta. Tämä säästi pankkien, vakuutusyhtiöiden, eläkevakuuttajien ja sitä kautta yhteiskuntien varallisuutta.
Riskiraha silti kallista
On harhakäsitys, että mikä tahansa yritys ilmaista rahaa pankeista. Esimerkiksi eilen Outokumpu julkisti vaihtovelkakirjalainan, josta maksetaan maltillista korkoa, mutta tuottaa erinomaisesti osakekurssin mahdollisen nousun myötä. Vastaavaan, joskin kalliimpaan vaihtovelkakirjalainaan turvautui myös NoHo Partners aiemmin (sen merkitsi Teollisuussijoitus)
”Fed aloitti korkeamman riskin lainojen oston ns. Fallen Angels-lainoista. Näillä tarkoitetaan lainoja, jotka olivat ennen koronakriisiä investointikelpoisia, mutta putosivat High Yield-luokkaan koronakriisin vuoksi.”
Ei voi puhua stabiilista rahoitussuhteesta, kun kerralla erääntyvän bullet-lainan uusiminen on vaikeata pelkästään koronakriisin takia.
Ehkä jos kuitenkin on kyse lentoyhtiöstä, vaikeudet voivat jatkua vuosia.
Jos taas kyse ei ollut erääntyneen lainan uusimisen tarpeesta (johon keskuspankki tulee apuun), vaan laina myytiin salkusta pois ennen eräpäivää, mitä se (velkojan vaihdos) haittaa velallisyhtiötä, paitsi juuri jos uusimisen todennäköisyys samalla huonontui.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse olikin koko markkinan toimimisesta. Todella moni sijoittaja ei voi sääntöjensä mukaan omistaa high yield-lainoja. Siksi niitä meni / olisi mennyt pakkomyyntiin ja ostajat olivat kadonneet.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän EKP:kin pääse piakkoin roskaostoksille 🙂 !
Luotuaan ensin yks.sektorin velkakuplan, keskuspankit ovat nyt joutuneet elvytysloukkuun, josta ei ole enää siistiä ulospääsyä.
Kattavin artikkeli yks.sektorin velkakuplasta, jonka olen nähnyt, by Michael Hudson & Steve Keen:
”
The Federal Reserve’s $4.6 trillion in Quantitative Easing did not show up as money creation, because it was technically a swap of assets – like Aladdin’s “new lamps for old, in this case “good credit for junk.” The effect of this swap was much like a deposit inflow. It enabled banks to ride out the downturn while making a killing in the stock and bond markets, and to lend for takeover loans and related financial speculation. ”
http://www.primeeconomics.org/articles/use-and-abuse-of-mmt?fbclid=IwAR1q6usUXBXLEe_YEfEaUTnvUd-DoXQwZE7uXz2oBNs0jJ0aXlDWT9cZpj4
Ilmoita asiaton viesti