Rakentamisen laskusta iso pudotus kansantuotteeseen ja verotuloihin
Hallitus pitäisi päästää töihin. Ongelmia nimittäin riittää. Yksi suurimmista on rakennustoiminnan hiipuminen ja uusien rakennusaloitusten pysähtyminen. Esimerkiksi YIT:llä oli Q2 tulosjulkistuksen aikaan 6049 asuntoa rakenteilla, kun vuotta aiemmin lukema oli 9215.
Vielä paljon jyrkempi pudotus oli uusissa aloituksissa. Alkuvuonna aloitettiin 266 asunnon rakentaminen kun vielä viime vuonna aloituksia oli vastaavana aikana 750. Pudotusta siis 64%.
Aloitetut kohteet saatetaan loppuun pitkälti tänä vuonna tai ensi vuoden alkupuolella. Varsinainen pudotus rakentamisessa nähdään 2024 – 2025.
PowerPoint Presentation (yitgroup.com)
Rakennusteollisuuden mukaan rakentamisen arvo vuonna 2021 oli 38,8 mrd. euroa, mikä vastasi 6,5% osuutta bruttokansantuotteesta. Tällä kehityksellä rakentamisen arvo voi pudota hyvinkin alle 1990-luvun puolivälin 4% tason. Tämä yksistään tietäisi 3% pudotusta maan bruttokansatuotteeseen. Kun lisäksi tiedetään, että rakentamisen arvosta noin 40% on veroja, tämä tietää samalla jopa 5-7 miljardin vajetta verotuloissa.
Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset – Rakennusteollisuus RT ry
Alla muutamia otsikoita Hesarista viime ajoilta:
Hallitusohjelmassa on melko ympäripyöreä kirjaus rakentamisen edistämisestä:
”Hallituksen asuntopolitiikan keskeisin tavoite on asuntomarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Toimivat asuntomarkkinat luovat suomalaisille mahdollisuuden asua mahdollisimman hyvin ja edullisesti omia toiveita vastaavassa kodissa.
Hallitus luo hyvät toimintaedellytykset asuntomarkkinoille kasvuun tähtäävällä elinkeinopolitiikalla, uudistamalla sääntelyä, varmistamalla riittävän kaavoituksen, tonttitarjonnan ja asuntotuotannon sekä panostamalla asuntotuotantoa tukeviin liikennehankkeisiin. Hallitus edistää vakaata toimintaympäristöä rakentamiseen ja asuntomarkkinoille.”
Epäilen, että näillä toimin rakentaminen ei elvy. Mikäli jotain konkreettista on luvassa, päätökset pitäisi tehdä hyvin pian. Varsinkin kun toimialaan kohdistuvat kiristykset (mm. asumistuen leikkaus) pyritään saamaan voimaa jo ensi vuoden alusta.
Tavallaan hyvä puoli tässä on se, että ongelma on yhteinen koko Euroopalle. Alhaisten korkojen aikana rakennettiin vilkkaasti ja sulattelu on siten luonnollista. Korkojen nousu katkaisi alan hyvän kehityksen. Toimialalle saatetaan siten etsiä ratkaisuja myös EU-tasolla.
Kuitenkin minusta näyttää siltä, että rakennustoiminnan pudotusta bruttokansantuotteessa on vaikea tai mahdoton paikata. Ja suunnitellut säästöt riittävät korkeintaan kompensoimaan rakennustoiminnan laskusta aiheutuvat verotulojen menetykset.
Yksinkertaistettuna. Jokainen työssä oleva rakennusmies työllistää neljä muuta alihankintaketjussa. Helvetti on siis vasta repeämässä.
Ikävä kyllä hallituksella ei ole eväitä estää rakennusalan romahdusta ja syntymässä olevaa lamaa, koska ihmisten ostovoima on mitä on. Vahinko päästettiin syntymään jo edellisen hallituksen aikana.
Paikkalappuja voi toki liimailla, mutta vuotoja syntyy koko ajan liimapaikan ulkopuolella.
Saksan talouden pelätty, tuloillaan oleva lama romahduttaa koko EU:n talouden. Silloin alkaa kaalisoppa maistumaan suomalaisillekin.
Tilannetta saattaa toki helpottaa palkkamaltti verrattuna muualla EU:n alueella tehtyihin palkankorotuksiin. Ruotsilla on kuitenkin valuuttaetu. Markkinat valuvat halvaksi muuttuneeseen Ruotsiin, mistä kärsii mm. Suomen paperiteollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä. Toisaalta pahin skenaario on se, että Suomen kehitys olisi muuta Eurooppaa selvästi heikompaa. Silloin EKP:ltä ei tulisi vetoapua.
Jos maalailemasi Saksan lama toteutuu, silloin rahapolitiikka kevenee nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta, voidaanko rahapolitiikkaa keventää kun inflaatio laukkaa jo nyt?
Sehän lisäisi inflaatiota ja riskiä että joutuisimme hyperinflaatioon jossa, kun saa rahaa, se pitää käyttää heti koska tavara maksaa huomenna enemmän.
Olemmeko joutumassa tilanteeseen että holtiton rahan jakaminen maksatetaan kansalaisilla?
Inflaatio on se peikko joka pitää pysäyttää vaan pahasti pelkään että jos EU tekee jotain niin se painaa lisää rahaa ja jakaa kansalle saadakseen suosionsa pysymään.
Ainoa keino on rahapolitiikan edelleen kiristäminen, toisin sanoen rahalle pitää palauttaa sen arvo.
Mitä Ruotsiin tulee, niin sehän on jo käyttänyt vapaan valuttaansa etua huomattavan paljon.
Meillä asiasta ei kerrota.
Kruunu lähentelee jo kurssia €/SEK 1/12 kun se vuosi sitten oli €/SEK 1/10,3
Eli lähes 20 % devalvoituminen.
Ilmoita asiaton viesti
”se pitää käyttää heti koska tavara maksaa huomenna enemmän.”
Näinhän tilanne vaikuttaisi olevan jo ainakin elintarvikekaupassa. Tuote A maksaa tänään 1,20 euroa, huomenna se voikin olla jo 1,25 euroa.
Mallia on otettu bensa-asemilta, paitsi ettei ruoan hinta laske, kun se vedätetään tietylle tasolle.
Ilmoita asiaton viesti
Teollisuuden tuottajahinnat ovat jo kovassa laskussa, 9,5% kesäkuusta kesäkuuhun.
https://www.stat.fi/julkaisu/cl8k6lva5dtpq0dutxtjw2gbd
Inflaatio kyllä taittuu.
Ilmoita asiaton viesti
Joku ei täsmää.
Tuotteiden hinnat vähittäskaupassa ja sitä myöten myös tukkukaupassa? ovat reilusti nousseet viime vuodesta. Siis myös muun kuin elintarvikkeiden.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä näy vielä kuluttajahinnoissa, mutta nousupaineen pitäisi kyllä helpottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niin.
Kuluttajahinnat ovat nusseet 6,5 % samana aikana.
Tässä on siis 16 % ”aukko”.
Kaikki muu on noussut myös, mukaanlukien vuokrat.
Löysin tällaisenkin:
https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?224365
Tuon linkittämäsi Tilastokeskuksen taulukoiden mukaan vielä maaliskuussa olisi kovaa nousua:
https://www.stat.fi/julkaisu/cl8k5upgxde0i0cw1n0p0isqb
Ilmoita asiaton viesti
”Yksinkertaistettuna. Jokainen työssä oleva rakennusmies työllistää neljä muuta alihankintaketjussa. Helvetti on siis vasta repeämässä.”
Lisähaaste ja seuraus rakennuslamasta kurkottaa vielä pitemmälle.
Keskeytetyt rakennushankkeet, ylipäänsä asuinrakennusten lisämäärän jyrkkä lasku kasvukeskuksissa nyt ja parina tulevana vuotena tarkoittaa sitä, että seuraavan noususuhdanteen alkaessa työnantajien mahdollisuuksia saada työntekijöitä rasittaa asuntopula erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tämä jarruttaa seuraavaan noususuhdanteeseen pääsemistä.
Ilmoita asiaton viesti
Lagarde uhoaa ettei korkojen huippu ole edes näköpiirissä..
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen viime vuosina ihmetellyt, mistä kummasta rahaa löytyy sellaisia määriä, että toteutunut rakennusvauhtia on saatu aikaan.
Kysymys kuuluukin, että kuinka suuri osa rakennetuista tai rakenteilla olevista asunnoista ja toimitiloista on edelleen myymättä? Jos myymättömiä on runsaasti, niin ei liene järkeä uusia rakentaa. Olen ymmärtänyt, että viime aikoina rakennetut asunnot eivät ole sellaisia, mitä ihmiset haluavat ostaa. On rakennettu liian pieniä asuntoja.
Ilmoita asiaton viesti
Pienten asuntojen osuus rakennetusta kannasta on laskenut huomattavasti 2000-luvulla verrattuna aikaisempiin vuosiin.
Ongelmana on hintataso, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Edes yksiöön ei palvelutyöntekijällä ole usein varaa. Tämä on johtanut myös paisuvaan asuntotukijärjestelmään.
Ilmoita asiaton viesti
Pankit ovat tässä osallisina myöntäessään taloyhtiölainoja, niin, että yli puolet asunnon hinnasta on lainaa. Saapa nähdä, mitä tapahtuu, kun asunnot jäävätkin myymättömiksi. Keneltä pankit perivät lainoja takaisin?
Ilmoita asiaton viesti
Yhtiön osakkeenomistajilta, jotka vastaavat kollektiivisesti asunto-osakeyhtiön yhtiölainasta. Mikäli näin ei tehdä, taloyhtiö joutuu ennen pitkää konkurssiin. Silloin omistajat menettävät omistusoikeutensa omien huoneistojen osakkeisiin.
Tämän päivän Hesarissa on juttu taloyhtiön konkurssista Varkaudessa. Se on karua luettavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän hetkisen kriisin ytimessä on kohonnut korkotaso, mikä kuluttajien silmissä näyttäytyy pitkän nollakoron ajan jälkeen pelottavan korkeana.
Hallituksella ei taida olla muuta työkalua kuin julkisen infrarakentamisen jouduttaminen, mikä taas valtiontalouden ’sopeuttamisen’ ajassa ei kuulosta poliittisesti mahdolliselta.
Ilmoita asiaton viesti
”Tämän hetkisen kriisin ytimessä on kohonnut korkotaso.”
Ongelman ytimessä on myös se, miten kuluttajilla on varaa maksaa korkeita korkoja. Mahtaako mm. Sanna Marin nukkua yönsä hyvin?
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009317503.html
Aika moni muukin on samassa velkahelvetissä.
Ilmoita asiaton viesti
Taloustieteitä opiskeleva poikani huomautti tuosta sivusta, etteivät vaikutukset bkt:een ja valtiontalouteen ole aivan noin suoraviivaiset, mitä blogissa kerrottiin.
Automaattiset vakauttajat (mm. työttömyyskorvaukset) pehmentävät bkt:n laskua mutta vastaavasti nostavat julkisen talouden kuluja.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt olisi hyvä aika unohtaa tuo asuntorakentaminen toistaiseksi ja julkisyhteisöjen, kuten kuntien, valtion, seurakuntien, osuusliikkeiden, säätiöiden yms., joilla on rahaa jemmassa ja patoutuneita rakennustarpeita, kannattaisi nyt käyttää tilannetta hyödykseen ja käynnistää hankkeita. Tästä syystä mm. ”Turun tunninjuna”- hanke liikkeille ihan välittömästi.
Ilmoita asiaton viesti
Tunnin juna ei taida kovinkaan montaa talonrakennus alalla olevaa henkilöä tyällistää.
Ilmoita asiaton viesti
Työllistääpä hyvinkin, koska se se poikii nimenomaan rakennus- ja maanrakennustöitä suuren määrän asemien ja asemarakennusten rakentamista, uusia siltoja ja tunneleita ja muut infasruktuuria.
Rautatien rakentaminen on nykypäivänä paljon muuta kuin 1800-luvun lännen elokuvista voisi päätellä
Ilmoita asiaton viesti
Elikkä lisää velkaa n.4 miljardia vain muutaman matkustajan tähden?.
Ymmärtäisin paremmin jos ko.alueen väkimäärä olisi vaikkapa 10 kertainen tähän hetkeen verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon tunnin junaan liittyy oleellisena osana mm. Leppävaara – Kauklahti väliseen rataosuuteen liittyvä lisäraideparin rakentaminen. Nykyään lisäraide on rakennettu Helsingistä Leppävaaraan saakka ja se tarvitsee ehdottomasti jatkon, koska näissä junissa varsinkin aamu-ja iltapäiväruuhka ovat todellisia. Hyvä, että seisoma paikkoja löytyy.
Myöskään junavuoroja ei voi enää lisätä yhtään nykyisestä 4-5 kpl / tunti, koska Helsingin päärautatieasema ei pysty enempää junia suorittamaan.
Noita matkustamääriä voisit hyvin tiedustella VR:ltä.
Ilmoita asiaton viesti
Enpä viitsi.
Ei matkustajamäärä tule koskaan maksamaan sijoitusta takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
No ei tule ei. Orpon ideologinen hanke.
Ilmoita asiaton viesti
Länsiväylän bussi pelasi erittäin hyvin,kunnes se päätettiin lakkauttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos uusille rakennuksille ei ole käyttöä niin täytyy alkaa purkamaan. Kytketään odotettavissa oleva rakennusten ylläpidon aiheuttama hiilipäästö päästökauppamarkkinoille. Mitä uudempi rakennus niin sitä suurempi kompensaatio, energian lähteestä riippuen, odotettavissa olevan käyttöiän ollessa korkea. Me tienataan tällä 😉 Markkinataloudessahan ei ihmisten asumistarpeet ole etusijalla.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän tämä rakentamisen kupla on syntynyt. On purettu vanhoja hyväkuntoisia rakennuksia ja rakennettu uusia tilalle, vaikka vanhoja asuntojakin on valtava määrä tyhjillään. Kyse ei ole mistään koroista, vaan asuntoja on vain rakennettu liikaa luottaen siihen, että kunnat ja valtio huolehtivat asuntojen vuokraamisesta. Ollaan hyvin lähellä Espanjan autiokaupunkien tapaisia autiolähiöitä..
Ilmoita asiaton viesti
Olenkin ihmetellyt asuinrakentamisen kovaa tahtia.
Sairaanhoitajat,kaupan kassat(0 tuntisopimuksilla) ulkomaalainen halpatyövoimako ect niitä ostaa?.
Ilmoita asiaton viesti
Muuttaa kylä asumaan niihin jos asumistuki onriittävän suuri, esim 80%, jonka KELA riemuiten maksaa.
Mitä vähemmän kämppiä, sitä korkeampi vuokra ja KELA:n tuki.
Ilmoita asiaton viesti
Från Rapport Byggföretagen April (Sverige)
Bostadsproduktionen rasar och tynger byggindustrin under 2023–2024
För bostadsbyggandet, som började sjunka redan under fjolåret, kommer nedgångenatt accelerera i år. Fallande bostadspriser, stigande räntor, ökade byggkostnader,minskad real disponibel inkomst samt ett avvecklat investeringsstöd driver nedgången av bostadsbyggandet i år. Nästa år kan fallet i nyproduktionen vändas till en svag uppgång, när räntan sänks, bostadspriserna stabiliseras och inkomsterna stiger. Sammantaget kommer nybyggnadsinvesteringarna att minska kraftigt i år (-42%) och
de fortsätter att falla under 2024.
Ombyggnadsinvesteringarna, som sjönk i fjol, fortsätter ner i år. Anledningen ärbland annat höga materialpriser, fortsatt stigande räntor och negativ reallöneutveckling.Nästa år avbryts nedgången med hjälp av räntesänkningarna från Riksbanken.
Eipä ole helppoa naapurissakaan. Huomioitava lisäksi, että Ruotsissa lainamäärät ja takaisinmaksuajat ovat eri luokkaa kuin Suomessa. Kaiken kaikkiaan valuutan ennätysmäinen heilahtelu on haastanut Kruunun perinpohjaisesti. Ei ihme, että keskustelut Euroon siirtymisestä ovat saaneet ilmaa siipiensä alle. Vaikka maalla on isot pääomat ja taitaa olla maailman vanhin keskuspankki, nykyinen verkostotalous erityisesti teollisuudessa laittaa sopimusjuridiikan ja tuotantosuunnitelmat hankintoineen eri maista kovalle koetukselle. Samalla kun globaali talous (kysyntä) yskii. Ehkäpä Ruotsin olisi kannattanut sitoa valuuttansa Euroon Tanskan tapaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä virhettä en Ruotsalaisina koskaan tekis.
Ilmoita asiaton viesti
Selvitys maaliskuussa 2023. Yritysjohtajien piirissä Euron kannatus on noussut 40%:sta 53%:in kolmessa vuodessa. Enkä ihmettele. Elinkeinoelämä joutuu pohtimaan liiketoimintojensa kestävyyttä pitkällä aikavälillä eteenpäin. Kruunun epävarmuus suhteessa liiketoimintaympäristöjen muutoksiin, joihin kv-kaupassa kiinni oleva pienehkö maa (Ruotsikin) yhä useammin tahtomattaan joutuu, alkaa syödä voitollisen yrittämisen edellytyksiä. Jossain vaiheessa poliitikkojen on otettava elinkeinoelämän toiveet huomioon.
51 procent av tillfrågade företagsledare vill att Sverige bör införa euron, enligt Dagens industris näringslivsbarometer där cirka 2 000 tillfrågats. Vid en motsvarande mätning sommaren 2020 svarade 40 procent att ”Sverige bör införa euro”.
Ilmoita asiaton viesti
Elinkeinon ehdoilla täälläkin on menty.
Lisää tukia,ei muuta.
Elinkeinoelämän pitää itse kehittää omaa toimintaa ilman veronmaksajien tukea.
Ilmoita asiaton viesti
Hallitusohjelmassa lupaillaan T&K menojen nostoa 4 prosenttiin BKT:sta, jos yritykset vastaavat 2,8% osuudesta, valtio nostaa omansa 1,2 prosenttiin. Nykyisin kai noin 3% koko potti.
Jostain syystä menestyvät maat käyttävät tähän runsaasti rahaa. Israel on maailman ykkönen.
Ilmoita asiaton viesti
Yritystukien kohdistaminen mahdollisimman hyvillä ja mitattavilla tuotto-odotuksilla on tärkeää. T&K on mielestäni paras kohde. Kyllä suunta pitäisi olla sellainen, että yritystoiminta pystyisi ja erityisesti haluaisi ottaa enemmän riskiä myös lainarahoituksen turvin. Siinä valtio (veronmaksajat) voisi muuttaa strategiaa. Minun isossa kuvassa lainoitus yhteiskunnan kehittämiseksi tapahtuisi niin, että valtion ottama velka tasapainottuu ja yritysten velka kannattavan kasvun siivittämänä kasvaa (omavaraisuus silti kunnossa). Elinkeinoelämän kauttahan se verotulo (tulovero, sotu, alv yms.) pääosin kanavoituu jaettavaksi valtion ja kuntien pussiin. Sen kanavan virtaa pitäisi saada suuremmaksi. Tämä tuntuu jostain syystä olevan kansalaisille vaikea ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti