Remontit kannattelevat rakennusalaa
Kirjoitin eilen uudisasuntokaupan romahduksesta ja alhaisista uusien asuntojen rakennushankkeiden aloituksista. Keskon osavuosikatsauksen mukaan remontointitoiminta on edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla.
Viime vuoden ennätysmäiseen rautakauppavuoteen nähden K-ryhmän rauta- ja talotekniikkakaupan (K-Rauta ja Onninen) liikevaihto laski 4,4%. Kesko käyttää tässä vertailuvuotena vuotta 2019, joka oli yhtiön mukaan viimeinen ”normaalivuosi” ennen koronakriisiä. Kriisi sai aikaan kotien kunnostukseen buumin.
Kasvua on nähtävissä erityisesti talotekniikan kaupassa. Tämä johtuu energiatehokkuusremonteista ja vihreästä siirtymästä.
Ilmiö on Euroopan laajuinen. Muistan lukeneeni saman suuntaisen uutisoinnin myös Kingfisheriltä, jolla on rautakauppoja Isossa Britanniassa, Ranskassa ja Puolassa.
Mielestäni ei ole oikeaa markkinataloutta että bisnestä tehdään lobbaamalla lainsäätäjiä ja pakottamalla kansalaiset näin hankintoihin joita he eivät muuten tekisi. Enemmän semmoista DDR-meininkiä.
Ilmoita asiaton viesti
En koskaan käynyt DDR:ssä, mutta luullakseni siellä ei erityisesti panostettu asumisviihtyvyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Rakennusala ei pysy pystyssä pelkillä remonteilla, vaan keikkuu nyt käytännössä savijalkojen varassa. Jos nämä savijalat sortuvat, siinä menee mukana muutama muukin toimiala ja sitten puhutaankin jo taantuman sijaan lamasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pysy ei. Mutta omalta osaltaan paikkaa. Ja kuten NCC sekä SRV kertoivat, urakkoja on edelleen kohtuullisesti.
YIT kertoo ensi viikolla omat lukunsa. Senkin tulosvaroitus koski vain asuntorakentamista.
Ilmoita asiaton viesti
Viherhumppa hyödyttää teollisuutta ja köyhdyttää kansalaisia. Suomessa on ihan riittävän lämpöteknisesti toimivia ja ilmatiiviitä rakennuksia, ainakin siitä lähtien kun on alettu rakentamaan teollisesti sodan jälkeen. Ei tarvitse lisäeristää. Jos löytyy harakan pesiä, niin ne voi purkaa pois.
Ilmoita asiaton viesti
Olen osallistunut viherhumppaan vaihtamalla lämmitysjärjestelmän vesi-ilmalämpöpumppuun ja lisäämällä yläpohjan eristystä 20 sentillä. Yhteensä noin 15.000 euron remonttien pitäisi maksaa itsensä takaisin energiansäästönä alle kymmenessä vuodessa.
Talo on 2000-luvun alusta.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko tämä uusi talo muka näin hatara, että piti tehdä kyseisiä toimenpiteitä? Nyky määräyksillä ja ohjeilla ja valvonnalla, jos rakennetaan, niin pitäisi onnistua. Kukahan oli perustajaurakoitsija?
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys ei välttämättä ole siitä, että talo olisi hatara, vaan siitä, millä talon energiankulutus saadaan pidettyä järkevimmällä mahdollisella tasolla.
Omassa lähiössäni maalämpöbisnes käy jo ylikierroksilla.
Villapaita ja villasukat maksavat itsensä takaisin jo parissa päivässä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin energian kulutus, mutta mikä on järkevä investointi, järkevällä maksuajalla. Onko järkevää maksuaikaa, enään, jos energian hintaa keinotellaan.
Ilmoita asiaton viesti
2000 luvun alussa normi oli 35 senttiä puhallusvillaa yläpohjaan. Nyt reilu puoli metriä. En nyt sanoisi, että hatara, mutta nykyisin puoli metriä on yleinen käytäntö. Ja tämän hintahan oli vain tonnin luokkaa.
Kun talo rakennettiin, olisi maalämpö ollut valittavissa, mutta hylättiin turhan kalliina. Nyt VILP säästää melkein saman, ja kustannukset olivat selvästi pienemmät. Tämä näytti kyntensä jo viime talvena. Sähkön kulutus laskee 10.000 kWh vuositasolla.
Ilmoita asiaton viesti
400- 500 mm on nykyisin suunnittelu ohje. Paljon riippuu tiiveys työn huolellisuudesta, ettei pompita villoja kasaan ja onko räystään tuulenohjaimet asennettu hyvin.
Yläpohjan lisäeristys on vielä jotenkin järkevää, puhaltamalla, mutta seinien ulkovaipan ei ole.
Kyllähän näitten lvi laitteiden hinnatkin nousee koko ajan, kun tehdään näitä mukamas järkeviä energia remontteja. No teollisuus ainakin kiittää.
Ilmoita asiaton viesti
Kävi aurinkopaneelien myyntimieskin esittäytymässä, mutta se hanke ei päässyt jatkoon. Laskelmat olivat turhan epärealistiset. Käynti oli sähkön hinnan ollessa korkeimmillaan viime vuonna ja kaveri laski vuosittaisia hinnankorotuksia.
Mutta aurinkopaneeleita on alkanut ilmestyä aika paljon pientalojen katoille.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin otin vastaan ”aurinkosähköasiantuntijan”. Ihan hyvä keskustelu käytiin. Hän jätti tarjouksen, joka oli aika kallis, ja josta ei ilmennyt sähköntuottoarviota, pelkkä kassavirtalaskelma. Laskin sitten itse tarjottua järjestelmää vastaavan tuotannon kunnollisella työkalulla (https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/tools.html), saaden tuloksen jonka mukaan takaisinmaksuaika kaksinkertaistui.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä viikolla asennutin 20 kpl aurinkopaneelijärjestelmän. Ajattelin lähinnä sijoituksena. Vertaisin sitä hiukan pörssiosakkeisiin. Laskennallisesti säästöä tulee 7000 kWh/v. Se olisi n. 1000 €/v (0,15 c/kWh, verkko+myynti). Mahdollista ylituotannon myyntiä Ohmille ei ole edes huomioitu. Sijoitetulle pääomalle tulee näin ollen 10% verovapaasti (ensimmäisen vuoden kotitalousvähennystä ei ole huomioitu). Osakkeita täytyy olla 28600 € edestä jos samanverran pitäisi saada 5 % osingolla (vero 30%). Osakkeissa tosin pääoma säilyy, ellei käy Talvivaarat. Aurinkopaneeleista ei säily pääoma, mutta saattaa vaikuttaa asunnon arvoon.
Ilmoita asiaton viesti
Laskelmani vuodelta 2017 : https://www.kymensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/3975322
Ilmoita asiaton viesti
Hm. Sotien jälkeen rakentaminen kärsi pula-ajasta johtuen huonolaatuisista materiaaleista. Ennen öljykriisiä ei energiankulutuksesta juuri oltu huolissaan. Suuret lähiöt taas rakennettiin kiireessä valtavan asuntopulan aikaan eikä silloin ajateltukaan, että elementtitalojen pitäisi kestää 30 vuotta pitempään. Joten saneerattavaa kyllä riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Niin nämä ddr tyyppiset kerroslähiöt on järkevintä purkaa, kun alkaa tekemää massiivisia korjauksia. Monet näistä rakennuksista on ylittänyt teknisen käyttöiän. Ei näille saa oikein pankeistakaan korjaus lainaa, vakuuden on olemattomat.
Ilmoita asiaton viesti
Remonttiporukka on eri kuin uudisporukka.
Ja sekin sakkaa täysin korkojen noustessa
Ilmoita asiaton viesti