Suomen kansainvälinen kilpailukyky pudonnut edelleen

Etla julkaisi eilen IMD:n tekemän kansainvälistä kilpailukykyä mittaavan vertailun.

Suomen kansainvälinen kilpailukyky taantunut laaja-alaisesti: IMD-vertailussa vasta 15. sija (etla.fi)

Vertailussa Suomen sijoitus on pudonnut neljä sijaa vuodessa ja seitsemän sijaa kahdessa vuodessa. Suomi löytyy nyt sijalta 15.

Etla kirjoittaa kilpailukyvyn heikentyneen laajalla rintamalla. Mittaus suoritetaan 18 talouden osa-alueella ja näistä 16 osalta Suomen suoritus heikentyi. Eniten suoritus heikentyi sektorilla ”taloudellinen menestys”. Hieman ihmettelen tätä kriteeriä, koska minusta se on enemmänkin seuraus kuin syy.

– Suomen taloutta ovat painaneet keskimääräistä enemmän korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus Suomen tavara- ja palveluvientiin. Näiden suhdannetekijöiden odotetaan alkavan parantua, mikä tukisi Suomen sijoitusta lähivuosina, pohtii Ville Kaitila.

Infrastruktuuri on yksi Suomen vahvuuksista, mutta siinäkin sijoitus heikkeni tänä vuonna. Muun muassa huoltosuhde, investoinnit telekommunikaatioon, korkean teknologian viennin vähäisyys ja väestönkasvu ovat heikkouksia.

Myös yritysten suorituskyvyssä Suomen sijoitus on heikentynyt kahdessa vuodessa jyrkästi. Sijoitusta painavat alaspäin mm. tehtyjen työtuntien määrä, yrittäjyys ja korkeasti koulutetun ulkomaisen työvoiman määrä.

Pilvellä on kultareunus

Yhdessä tärkeässä kategoriassa kilpailukyky kuitenkin parani: Suomi paransi asemiaan kansainvälisessä kaupassa.

Näyttääkin siltä, että tilanteen heikkeneminen on kotikutoista. Korkojen nousu on alentanut investointeja muita maita enemmän. Tilastokeskuksen mukaan erityisesti kotitalouksien investoinnit ovat pudonneet jyrkästi. Katse tässä kääntyy uskoakseni erityisesti rakentamiseen.

Kotitalouksien investoinnit olivat 2022 korkealla tasolla, lähes 15% bruttokansantuotteesta, kun nyt puhutaan noin 10% tasosta. Kun bruttokansantuote ei ole noussut parin vuoden aikana, tarkoittaa se noin 50% pudotusta kahdessa vuodessa.

Korkotasoon emme voi kansallisesti vaikuttaa, mutta olisiko tälle ongelmalle tehtävissä silti jotakin?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu