Suomen kestävän kasvun ohjelma

1950-luvulta lähtien talouskasvun on ajateltu muodostuvan seuraavista tekijöistä (Nobelisti Robert Solow):

  • Teknologinen kehitys
  • Inhimillisen pääoman (osaamisen) kasvu
  • Tuotannollisen pääoman kasvu
  • Väestönkasvu

Suomen Pankin mukaan 1970-luvulle saakka Suomen taloutta kasvatti tuotantopääoman lisääminen. Sen jälkeen painopiste on ollut koulutuksessa ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa.

Valtioneuvosto on julkaissut alustavan kestävän kasvun ohjelmansa, jonka työstämistä jatketaan vielä ensi kuulle.

Suomen kestävän kasvun ohjelma – alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma (valtioneuvosto.fi)

Ohjelma jakautuu neljään pilariin

  • Vihreä siirtymä
  • Digitalisaatio
  • Työllisyysasteen ja osaamistason parantaminen
  • Sote-uudistus

Vihreä siirtymä

Ohjelma noudattaa EU:n valmisteilla olevaa European industrial strategy | European Commission (europa.eu) Euroopan teollisuustrategiaa, joka taas on saanut vaikutteita Yhdysvaltain New Green Dealista.

USA:n ja EU:n strategiaa tukee rahoittajien vahva suuntaus kohti kestävää kehitystä. Jokainen varainhoitaja ja eläkevakuutusyhtiö vannoo tänä päivänä kestävän kehityksen nimeen.

Trendin mukana on hyvä olla. Vanhoja Wall Streetin sananlaskuja: ”Don´t bet against the trend/market” ja ”The trend is you friend”

”Tavoitteena on tuoda Suomi globaaliksi kärkimaaksi vety- ja kiertotalouden,
korkean jalostusarvon biotuotteiden ja päästöttömien energiajärjestelmien
ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisujen alalla, parantaa
energiatehokkuutta sekä nopeuttaa muutosta fossiilittomaan liikenteeseen
ja lämmitykseen. Tavoitteita edistetään mm. toimilla, jotka saavat liikkeelle
mahdollisimman paljon vihreää siirtymää tehokkaasti edistäviä aineettomia
ja aineellisia investointeja sekä luovat markkinoille kokonaisratkaisuja.”

Digitalisaatio

Digitalisaation voidaan kai katsoa edustavan sekä teknologista kehitystä että osaamisen kehitystä.

”Digitalisaatiota sekä datataloutta vauhditetaan yksityisissä ja julkisissa
palveluissa niin että se lisää kustannustehokkuutta ja tuottavuutta, tuo
turvalliset hyvän arjen palvelut ihmisten saataville koko maassa.

Samalla luodaan yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö sekä
nostetaan Suomi globaaliksi kärkimaaksi digitaalisen yhteiskunnan
datavetoisten palveluiden ja niiden turvallisten ratkaisujen tuottajana
huomioiden myös ratkaisut, jotka edistävät liikenteen digitalisoitumista.

Yhteiskunnan digitaalista siirtymää vahvistetaan toimilla, jotka vauhdittavat
eniten digi-, teknologia- ja datainvestointeja.”

Työllisyysaste ja osaamistaso

Osaamistason nosto vaikuttaa suoraan talouskasvuun klassisen ajattelun mukaan. Sen sijaan missä määrin voidaan ajatella, että työllisyysteen nostaminen luo talouskasvua. On selvää, että talouskasvu nostaa työllisyysastetta, mutta toisinpäin asia ei ole yhtä selvä. Kuitenkin toimet, jotka parantavat työnteon kannattavuutta ja vähentävät työnteon esteitä sopivat hyvin otsikon alle.

”Vauhditetaan työllisyysasteen nostoa palvelut (TE-palvelut, työkyvyn tuki,
osaaminen) asiakaslähtöisiksi uudistamalla ja digitalisaatiota hyödyntämällä,
osatyökykyisten työllistymistä edistämällä, työperäistä maahanmuuttoa
sujuvoittamalla ja kotoutumista edistämällä sekä työhyvinvointia lisäämällä.

Edistetään pitkän aikavälin kasvua nostamalla osaamistasoa sekä nuorten
että aikuisten parissa sekä tuomalla mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen
mm. paikkariippumattomalla tavalla.

Vahvistetaan tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöisyyttä ja lisätään t&k -intensiivisyyttä kasvun vauhdittamiseksi myös pitkällä aikavälillä.

Vauhditetaan kriisistä eniten kärsineiden alojen eli matkailun, luovan
talouden ja tapahtuma-alan innovatiivista ja tutkimustietoa hyödyntävää
uudistumista, toipumista ja kestävää kasvua.”

Sosiaali- ja – ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden
vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen (sote-palvelut)

Pitihän se Sote-uudistus saada tämänkin ohjelman alle.

”Purkaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla toimintamalleja ja
ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja.
Nopeuttaa hoitoon pääsyä koko maassa ottamalla käyttöön uusia
toimintatapoja (ml. mielenterveyspalvelut).
Edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteiden toteutumista.
Tavoitteena on tuoda palvelut kaikkien saataville sekä uudistaa niitä
kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti.”

Hajapoimintoja esityksestä

”Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 32 prosenttia ja energiankulutuksen kasvihuonepäästöistä 30 prosenttia. Rakennuskannan perusparantaminen on keskeinen osa Suomen siirtymää hiilettömään, puhtaan energian järjestelmään.”

”Ohjelman rahoituksesta 50 prosenttia kohdennetaan tukemaan vihreää siirtymää, mikä
on selvästi asetuksen mukaista korkeampi osuus.”

”Keskeinen aktiivista työvoimapolitiikkaa vahvistava uudistus liittyy pohjoismaiseen työnhaun malliin, jolla toisaalta lisätään työnhaun kannustimia ja toisaalta lisätään ja kehitetään työvoimapalveluitatyönhaun tueksi. Tällä uudistuksella arvioidaan olevan merkittävä työllisyysvaikutus.”

”Suomen kestävän kasvun ohjelman rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon
tehostaminen -hankkeessa tavoitteena on lisätä suomalaisten rahanpesuviranomaisten
kykyä estää rahanpesua Suomessa ja vahvistaa Suomen rahanpesun estämisen uskottavuutta myös kansainvälisesti”.

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu