Talouskasvu hoitaisi velkaongelmat

Matti Pohjolan mukaan Suomen bkt henkeä kohti on kasvanut reaalisesti yli kaksikymmenkertaiseksi vuodesta 1860 lähtien. Vuosikasvuksi muutettuna tuo on tarkoittanut noin 2,1 prosentin vuosikasvua.

https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/KAK_3_2017_176x245_WEB-8-34.pdf

 

Kuva: Matti Pohjola, Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015

Pohjolan mukaan noin kaksi kolmannesta talouskasvusta syntyi uusista ideoista, loppu jakautuu henkisen pääoman ja kiinteän pääoman kasvuun. Kasvu on ollut melko yhtenäistä lukuun ottamatta voimakasta pudotusta sisällissodan aikaan ja pienempää notkahdusta vuosina 1929, toisen maailmansodan aikana ja 1990-luvun alussa.

Vuonna 2007 talouskasvu kuitenkin pysähtyi paikalleen. Tämä oli aika tavalla Suomen oma ilmiö, kasvu verrokkimaissa jatkui lähes vanhaan tapaan. Pohjolan tutkimuksen mukaan eniten kasvun komponenteista petti työn tuottavuuden hiipuva kasvu ja kiinteän pääoman tuotto, joka valui lähelle nollaa.

Kasvun loppuminen ajoittuu yksiin Nokian romahduksen kanssa.

Samalla kasvuvauhdilla mitkään nykyiset velat eivät olisi ongelmia. Ongelmia sen sijaan tulisi uusista veloista, jos ne kasvaisivat nopeammin kuin talous kasvaa. Nythän velkaantuminen niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla ylitti kasvun jo ennen koronaa.

Kahden prosentin kasvulla talous olisi puolitoistakertainen nykyiseen nähden jo vuonna 2041.

Onko kahden prosentin kasvu mahdollista myös jatkossa?

Olennaista olisi kuitenkin saada talous kasvuun. Pohjolan siteeraama Lucasin (2000) tutkimus hahmottelee maailmaa, jossa elintasoerot tasoittuvat ja kasvu keskittyy vähemmän kehittyneisiin maihin.  Tämä parikymmentä vuotta vanha havainto näyttää pitävän paikkansa edelleen.

Kaikki on kiinni kuitenkin teknologian kehityksestä. Yhdysvallat on pystynyt pitämään kasvustaan parhaiten kiinni. Pahimmin taas jälkeen on jäänyt Japani.

Digitalisaatio, ICT ja tekoäly voivat joidenkin tutkijoiden mukaan olla teollisen vallankumouksen kaltaiset uuden kasvun lähteet. Toiset tutkijat suhtautuvat skeptisemmin. Pohjola mainitsee lisäksi Suomelle mainion keinon saada aikaan kasvua. Työn tuottavuus meillä ei ole läheskään Yhdysvaltain tasolla.

Esko Valtaoja käsittelee kasvun rajoja kirjassaan Kohti ikuisuutta (2020). Lyhyt johtopäätös on ettei kasvulla ole rajoja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu