Tanskan veromalli
SDP on muistuttanut, että Tanskan veroasteella julkinen talous olisi Suomessa tasapainossa. Tanskan veroaste on Veronmaksajien keskusliiton mukaan OECD-maiden korkein ja 3,9 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi.
Väite on täysin spekulatiivinen. Paraskaan ekonomisti ei osaa arvioida, miten valtiontalous tai kansantalous reagoisi isoihin veronkorotuksiin. Veronkorotukset leikkaisivat ostovoimaa ja pahimmillaan myös vähentäisivät työhaluja ja investointeja.
EK:n pääekonomisti Penna Urrila myös muistutti, että Tanskassa verotus on kireämpää erityisesti pieni- ja keskituloisilla, sillä Tanskassa arvonlisäveroprosentti on 25% koskien myös mm. elintarvikkeita. Lisäksi autovero on Tanskassa korkea.
Elinkeinorakenteissa isot erot
Alla olevassa kuvakaappauksessa on Suomen, Ruotsin ja Tanskan suurimmat yhtiöt (OMX Nordic 40 -indeksi). Tanskan arvokkain yhtiö Novo Nordisk on markkina-arvoltaan selvästi arvokkaampi kuin Suomen 25 suurinta yhtiötä yhteensä.
Novo Nordisk on Euroopan toiseksi arvokkain yhtiö siksi, että se ei kohtaa samanlaista kilpailua kuin suomalaiset metsä- ja konepajayritykset. Novo Nordiskin liikevoittomarginaali on noin 42%, kun suomalaisten suuryritysten marginaalit ovat yleisesti noin 8-15%.
Novo Nordisk vetää erittäin kilpailukykyistä ja tuottavaa terveysklusteria, jonka kannattavuus ja tuottavuus on yleisestikin loistava. Ainakin suurelta osin juuri tästä syystä tanskalaisten ansiotaso on parempi ja ostovoima hyvä huolimatta korkeammista veroista.
Jos ostovoimasta haluttaisiin pitää kiinni, verojen korotukset pakottaisivat nostamaan palkkatasoa kautta linjan. Tämä taas näkyisi kansallisessa kilpailukyvyssä ja saisi aikaan teollisuuden ulosliputusta ja talouden kuihtumista.
Suomessa on jo nyt OECD-maiden viidenneksi korkein veroaste. Kaikissa tilastoissa ei ole pakko tavoitella ykköspaikkaa.
Veroaste – Veronmaksajain Keskusliitto ry (veronmaksajat.fi)
Saattaisi olla myös USA:n BKT:llä. Aika ihmeellinen kommentti, jolla on ilmeisesti tarkoitus osoittaa, että nostamalla veroja velkaantuminen taittuu. Tommi ottaa oikein kiinni siihen, että verotus ei ole mikään irrallinen osa taloudessa. Yksi vaihtoehto on mennä nykyisellä linjalla, jossa velkataakka kasvaa. Toinen on se, että sovitetaan tulot ja menot yhteen. Menojen pitäminen nykyisellään vaatii lisää tuotantoa ja sitä kautta lisääntyy verotulokin. Kolmas on menojen lisääntyminen, mutta se taas vaatii valtavaa kasvua taloudessa. Lisäksi on muistettava, että sekä yksityisen sektorin, että julkisen sektorin velkoja voidaan vähentää vain vientisektorin menestymisen kautta. Pitää alkaa keskustelemaan julkisen sektorin sisällöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Verotuksesta ja sen luonteesta löysin kyseisen linkin:
https://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/13/miksi-verotus-ei-rahoita-mitaan/
Siinä sanotaan näin:
”Tämän vuoksi pyrin nyt osoittamaan, että – halusimme tai emme – verotuksella ei voida rahoittaa valtion toimintoja.”
Ilmoita asiaton viesti
En tuota MMT-ajatusta ihan purematta niele.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän sen, että keskuspankkirahaa voi luoda vain valtion hyväksymä keskuspankki velkakirjoja vastaan. Tavallinen kansalainen ei joudu edes tekemisiin muun keskuspankkirajan kanssa, kuin setelit ja kolikot. Tilit ovat liikepankeissa. Keskuspankkirahaa taas ei pidetä edes rahana, vaan varallisuutena. Mutta varallisuutta on vain sellainen omaisuus, joka ei ole velkaa.
Rahajärjestelmä perustuu keskuspankkirahaan, jota siis valtio keskuspankin välityksellä luo. Kun sitä luodaan liikenteeseen, niin sillä voi tienata siten, että saa rahaa itselleen ilman omaa velkakirjaa. Sitä tuolla ilmeisesti tarkoitetaan, että verot eivät ole uutta rahaa vaan jo jonkin tahon vanhaa velkaa, jota voidaan kerätä pois markkinoilta valtion kassaan.
Minusta tuo lainattu kohta on sekä oikein, että väärin. Oikeastihan kaikki perustuu keskuspankkirahaan, joka ei verotuksen kautta lisäänny. Mutta, kyllähän verotus siirtää joidenkin varallisuutta valtion tilille, jonka valtio voi käyttää. Tätäkin selitystä voi olla hankalaa hahmottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Äskettäin mm. Arno Kotro kaipasi kirjoittajia määrittelemään aina mitä ”keskituloisilla” tai ”pieni-ja keskituloisilla” kulloinkin tarkoitetaan.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sarisarkomaa/aani-sdplle-on-kylmaa-kyytia-pieni-ja-keskituloisille-veronmaksajille/
Opettaja Kotro varmasti hallitsee tietolähteiden käytön, mutta olen samaa mieltä siitä, että konkretisoimisesta ei haittaakaan ole.
Jos puhutaan palkkatuloista,
valtaosa, 70 % tulonsaajista Suomessa sijoittuu
20 000 – 42 000 euroa vuodessa ansaitseviin tuloluokkiin (desiilin luokkakeskiarvo).
Mediaanitulo (jonka ala- ja yläpuolelle sijoittuu yhtä paljon tulonsaajia) Suomessa on runsaat 3000 eroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa n. 36 500 euron vuosiansiota.
Tulodesiilien tarkastelu on yksi havainnollinen keino tarkastella tuloeroja, niiden kehitystä ja yhteiskunnan tulonjakoa. Gini-kerroin on toinen asiaa kuvaava tunnusluku.
Ks. linkki tämän kommentin lopussa.
Tulierot Suomessa ovat jonkin verran viime vuosina kasvaneet, tuloerot maassamme ovat kuitenkin pieniä.
Suomessa ainoastaan ylin kymmennys, eli 10 % parhaiten ansaitsevasta väestöstä eroaa selvästi tuosta mediaanitulosta.
Alla oleva tulonjakotilasto näyttää kaikkien desiilien 6.-9. sijoittuvan kaikki sumppuun n. 30-40 000 euroa vuodessa ansaitsevina.
Vaikka ylin eli 10. desiili on irronnut tästä sumpusta omille teilleen muusta väestöstä, silti tämäkin joukko eli parhaitenkin ansaitseva kymmenys Suomessa tienaa keskimäärin vain alle 80 000 euroa vuodessa.
Todella paljon ansaitsevia Suomessa on masentavan vähän.
Taannoin Marin oli huolissaan ”vuorineuvosten” liian suopeasta tuki- ja verokohtelusta. Tosiasia kuoitenkin on, että vaikka ”vuorineuvosten” veroaste Suomessa olisi 100 prosenttia, sillä ei valtion taloutta korjattaisi.
Suomessa siis melkein kaikkia, ylintä ja alinta kymmenystä lukuunottamatta, voidaan pitää tavallaan ”alempana keskiluokkana” tulojen perusteella.
Ja parhaitenkin ansaitseva 10 % ansaitsee keskimäärin vain noin tuplasti mediaanituloon nähden (desiilin luokkakeskiarvo).
Oikeasti edes jossain määrin isotuloisia kansainvälisen mittapuun mukaan Suomessa on vain pari prosenttia väestöstä.
Jos siis Suomessa näitä oikeasti isotuloisia nykyistä enemmän verottamalla haluttaisiin lisätä valtion verotuloja, olisi se matemaattinen mahdottomuus: heitä on yksinkerraisesyi liian vähän.
Veroprogressio tuossa ryhmässä on jo nyt yksi maailman kovimpia.
Toki tietysti kadehtia saa, jos haluaa. Työkuormaan (ja veroprogressioon) nähden en useimpia näistä kadehtisi.
Ikävä tosiasia on se, että suuren volyymin takia keskiluokan verojen korotus tuottaa parhaan kertymän valtion kukkaroon.
Itse en Tanskan mallia kannata, valtiontalous pitää saada muilla tavoin kuntoon kuin veroja korottamalla.
https://stat.fi/pxgraf/api/v1/sq-embed/676b6723-56d3-4733-9433-7128b185fa12?lang=fi&format=svg
Ilmoita asiaton viesti
”Todella paljon ansaitsevia Suomessa on masentavan vähän.
Taannoin Marin oli huolissaan ”vuorineuvosten” liian suopeasta tuki- ja verokohtelusta. Tosiasia kuoitenkin on, että vaikka ”vuorineuvosten” veroaste Suomessa olisi 100 prosenttia, sillä ei valtion taloutta korjattaisi.”
Marinin ulostulot lienevät oman äänestäjäkunnan kosiskelua. Sinänsä se on politikoille tärkeää ja välttämätöntä että omaa äänestäjäkuntaa kosiskellaan.
Näitä kosiskeluviestejä voidaan verrata keskenää ”sydän on oikealla puolen rintaa” tai nyt on ”meidän vuoromme”. Niille voidaan sitten naureskella.
———————————
”Ikävä tosiasia on se, että suuren volyymin takia keskiluokan verojen korotus tuottaa parhaan kertymän valtion kukkaroon.”
Näinhän se on, mutta ei niitä isotuloisiakaan pidä sen takia verottamatta jättää ettei niiden verotuloilla ole juurikaan merkitystä. Toki isotuloisilla on kuitenkin kykyä maksaa enemmän yhteiskunnan yhteisistä kuluista, kuin mitä pienituloisilla ja keskituloisilla on.
————————–
”Itse en Tanskan mallia kannata, valtiontalous pitää saada muilla tavoin kuntoon kuin veroja korottamalla.”
Tanskan mallilla saataisiin talous kuntoon.
En tiedä miksi Tanskan pienituloiset hyväksyvät itselleen niin kovan verotuksen ja sen että Tanskan isotuloiset pääsevät verotuksen suhteen varsin vähällä.
On esitetty että Tanskan oiva terveydenhoitojärjestelmä vakuuttaa tanskalaiset veronmaksajat siitä että heidän maksamilleen veroille on katetta, ovat siis tyytyväisiä veronmaksajia.
Jos veronmaksajat ovat tyytyväisiä veroilla saamiinsa palveluihin, populistien on vaikeata luvata veronalennulsia. Sillä tavalla ei ääniä saa. Siksi Tanskassa verotus on kovaa, eikä valtion tarvitse ottaa velkaa ihmisten terveydenhoidon järjestämiseksi.
Suomessa on vähän kumma tilanne, kun äänestäjille luvataan sekä veronalennuksia, että parempia palveluita. Populistista touhua.
Ilmoita asiaton viesti
”… ei niitä isotuloisiakaan pidä sen takia verottamatta jättää ettei niiden.”
Veroprogressio on Suomessa jyrkkä, joten verotus kohdistuu meillä nimenomaan ylimpiin tuloluokkiin.
Jo 45 000 euroa vuodessa eli 3 750 (esim. nyt lakossa olevan ahtaajan ansiotaso lienee n. 4500 euroa/kk joten hyvätuloisuus on suhteellista) euroa kuussa tienaavan perheettömän palkansaajan tuloveroprosentti on täällä 31,1 prosenttia, kun Ruotsissa se on 26,4 prosenttia. Suomen edelle taas kipuavat Itävalta, Tanska, Italia, Saksa ja tiukan verotuksen Belgia, jossa vastaava tuloveroprosentti on 37,6 prosenttia.
Vertailun 18 maasta 12:ssa tällaisen palkansaajan verotus on Suomea kevyempi ja viidessä korkeampi. Eroa keskitasoon on 2,8 prosenttiyksikköä.
Verotuksen progressio nostaa Suomea kireän verotuksen kärkimaihin, kun tulotaso kasvaa. 69 200 euroa vuodessa eli noin 5 770 euroa kuussa tienaavan verotuksessa Suomi juuri ja juuri ohittaa Itävallan 37,9 prosentin tuloverollaan.
Lähde:
https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/selvitykset/kv-palkkaverovertailu-2020-verotietoa-88.pdf
Ilmoita asiaton viesti
”Suomi juuri ja juuri ohittaa Itävallan 37,9 prosentin tuloverollaan.”
Nämä tällaiset vertailut koskevat vain verotusta. Toinen juttu on sitten se mitä veronmaksaja saa vastikkeeksi maksamilleen veroille.
Isotuloinen voisi kuvitella saavansa turvallisuutta, sillä isotuloisena hänen omaisuutensa ja henkensä on suuremmassa vaarassa. Pienituloisilla ei ole varastettavaa. Toki myös esimerkiksi yhteiskunnan kustantamat paremman väen kulttuuripalvelut, oopperat jne. ovat isotuloisten käytössä edullisemmin kuin jos ne pitäisi itse kokonaan kustantaa.
Pienituloiset voivat saada esimerkiksi työttömyysturvaa, lapsille kopulutusta, terveydenhoitoa, liikuntapalveluja, asumistukea, sosialiturvaa jne.
Eri maiden tarjoamat verot ja niiden avulla saadut palvelut ovat niin vertailukelvottomia, etten minä ainakaan ole nähnyt yritystä tehdä tällaisia vertailuja.
Tanska on edullisessa asemassa kaupankäynnin kannalta ja sillä on sekä maataloustuotantoa, tuulivoimaa, että teollisuutta, joten siellä pärjätään hyvin, tulotaso on aika korkea, eikä veroista valiteta, koska koetaan että se mitä verovaroilla toteutetaan, on sen arvoista.
Suomessa nämä hoito- ja terveyspalvelut on aika heikkoja, kun ei ole oikein henkilökuntaa, eikä ole oikein rahaa palkata sitä, eikä ole oikein haluja maksaa verojakaan.
Ilmoita asiaton viesti
No juu, tuon argumentin perusteella ei mitään vertailuja voi tehdä. Aina löytyy jokin tekijä tyyliin ”ei se miltä se näyttää vaan miten sitä käyttää”.
Ilmoita asiaton viesti
Focus on Denmark should analyze why majority of citizens support such a high tax percentage.
Look at utilization of these taxes – not forcing delivery of services to vote buying bureaucracy like in Finland.
If citizens see services worth taxes they pay then productivity is good
Ilmoita asiaton viesti