Tilanne nyt ja vuosi sitten

Covid-pandemia iski talouteen helmikuun puolivälissä 2020. Jos tarkastellaan Helsingin pörssin indeksiä, osakekurssit laskivat kuukaudessa noin 30 prosenttia. Pohjakosketus saavutettiin jo maaliskuussa ja elpyminen on jatkunut ripeänä noista päivistä lähtien.

Kovin suuria talousopintoja ei tarvita tietääkseen luottamuksen olevan talouden perusta. Tähän riittää yläasteen yhteiskuntaopin tiedot. Luottamus tulevaan saa ihmiset kuluttumaan ja yritykset investoimaan. Luottamus on palautunut aivan uskomattomalla tavalla.

Verrataan nyt vaikka finanssikriisiin, jossa osakekurssien toipumiseen romahdusta edeltävälle tasolle kesti seitsemän vuotta. Reaalitalous toipui hädin tuskin kymmenessäkään vuodessa. Nyt vastaava toipuminen tapahtui rahoitusmarkkinoilla muutamassa kuukaudessa ja reaalitaloudessa ollaan hyvässä vauhdissa vaikka viimeisimmät tiedot osoittavatkin pientä takapakkia.

Vuosi sitten

Vuosi sitten esimerkiksi dosentti Malinen kirjoitti:

”Kriisin lähestyvässä syvässä vaiheessa riskinä ovat kuitenkin rahoitusmarkkinoiden kaatuminen ja kansainvälisten logistiikkaketjujen katkeaminen. Nämä vaativat varautumista.

Viime kuun loppupuolelta lähtien maassamme olisikin pitänyt keskittyä kahteen asiaan: talouden ja maatalouden kriisitoimiin. Etenkin jälkimmäisessä on hukattu kallisarvoista aikaa, mitä emme saa takaisin.”

”On päivänselvää, että mitään V-tyyppistä nopeaa toipumista ei ole tulossa, vaan talouden syöksy tulee hyvin todennäköisesti jatkumaan.

Maailmantalous on myös jo muuttunut perustavanlaatuisella tavalla. Isku talouteen on ollut valtava, ja monien alojen, kuten hotelli- ja matkustusalan toipuminen voi kestää vuosia. WHO on lisäksi varoittanut, että koronavirus tai sen mutaatiot voivat olla seuranamme pitkään (kuten Espanjantauti).”

Suomi: Tuuliajoilla kohti kriisiä | Uusi Suomi Puheenvuoro (15.5.2020)

Vuosi sitten elettiin melkoisissa kriisitunnelmissa, joita siteeraamani puheenvuoro kuvasi.

Nyt

”Ilmarisen sijoitukset tuottivat 4,8 prosenttia alkuvuonna”

”Koneen tulos ja liikevaihto ylittivät ennusteen”

”Wärtsilä: vakaa tilauskertymä, mutta koronavirus rasittaa yhä liikevaihtoa ja kannattavuutta”

”Nokia reports solid Q1 2021 result and stock goes up 10%”

”Valmet: Saadut tilaukset kasvoivat 11 prosenttia 1 312 miljoonaan euroon (1 187 milj. euroa)”

Positiivisia tulosyllätyksiä on tullut myös mm. YIT:ltä, Caverionilta, Metsä Boardilta, TietoEvryltä jne. Kriisitunnelmista ollaan todella kaukana. Yksi todella positiivinen merkki on ollut pankkisektorin osakkeiden ylisuoriutuminen. Tämä tarkoittaa, että ainakin markkinoiden mielestä pankkikriisin todennäköisyys on laskenut selvästi. Nousu on tarttunut myös Italian ja Espanjan pankkeihin.

Luottamusta vahvistavat tekijät

Listaan tässä niitä tekijöitä joilla Malisen kaavailemat skenaariot vältettiin. Listausjärjestys vastaa minun mielestäni tärkeysjärjestystä, mutta toivoisin muiden täydennyksiä ja perusteltuja ajatuksia asiasta.

  1. Rokotukset ja niiden tuoma toivo kriisin loppumisesta aikanaan
  2. FED:n ja EKP:n määrällinen elvytys
  3. Kansalliset elvytyspaketit erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös monissa Euroopan maissa
  4. Elpymisrahasto, jolla Euroopan maat jälleen kerran osoittivat pystyvänsä tiukassa paikassa yhteistyöhön

Erityisesti Etelä-Euroopassa joku voisi väittää elpymisrahaston merkityksen olevan suurempi kuin tällä listalla. Se saattoi olla tekijä, jolla luottamus pankkisektoriin palautettiin. Itse uskon EKP:n toimilla olleen suurempi merkitys.

Kriisin hoidossa on varmasti tehty virheitä, mutta täytyy sanoa että jotakin on täytynyt tehdä oikein, että tänä päivänä ollaan tässä.

 

+7

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu