”Tuo kaikki raha on pois terveydenhuollosta, opetuksesta ja turvallisuudesta”

Eilisessä blogissa tällä alustalla juristi ja yritysjohtaja kirjoitti:

Pariisin sopimuksen läpiviemisen vaatiman ilmastopaketin hinnaksi on arvioitu 1-2 biljoonaa euroa (12 nollaa) vuodessa seuraavat 28 vuotta (Kinsey ja Lomborg erikseen). Siis yhteensä 28-56 x 1.000.000.000.000. Olisi kohtuullista kertoa maksajille oikeaa tietoa toimenpiteiden järkevyyden arvioimiseksi. Tuo raha on nimittäin pois kaikesta muusta tärkeästä, kuten esimerkiksi teveydenhuollosta, opetuksesta ja turvallisuudesta. Ilmastobisneksessä on tarjolla niin paljon rahaa, että todella monella organisaatiolla ja yrityksellä on iso intressi ylläpitää ilmastohysteriaa, jonka maksumieheksi jää yksityinen ihminen.

En ota kantaa kustannushaarukan suuruuteen, mutta totean, ettei yhteiskunnan ja yhteiskuntien toiminta ole ihan niin yksinkertaista. Yhteen asiaan käytetty raha ei ole suoraan pois toisesta. Kaikki taloudellinen toiminta kasvattaa kansantuotetta ja julkinen sektori ottaa siitä omansa joka välissä arvonlisäverona, tuloveroina, kiinteistöveroina, varainsiirtoveroina jne. Saattaakin käydä niin, että yksityishenkilön tai yksityisen yrityksen 100 euron ilmastoinvestoinnista 80 euroa kiertyy eri kanavia pitkin julkiselle sektorille. Näillä se voi järjestää terveydenhuoltoa, opetusta ja turvallisuutta.

Yhteiskunta saattaa tukea vaikkapa yksityishenkilön lämmitysjärjestelmän uusimista summalla, joka vastaa 50% kokonaiskustannuksista. Tämä ei kuitenkaan vielä varsinaisesti syö julkisen  sektorin resursseja verrattuna siihen tilanteeseen, että investointi jätettäisiin kokonaan tekemättä. Tuon lämmitysjärjestelmän uusimiskustannuksista kun ilman verotukea noin 50% olisi erilaisia veroja.

Lämmitysjärjestelmän uusiminen esim. öljystä maalämpöön on myös kansantaloudellisesti järkevää, koska jatkossa tuontiöljyn osuus jää pois. Sähkö voidaan tuottaa kotimaassa. Yhtälöä toki parantaisi kansantaloudellisesti se, jos maalämpöyksikkö olisi kotimaassa valmistettu.

”Vihreän siirtymän” kansantaloudelliset kustannukset voivat olla positiiviset tai negatiiviset

Vihreän siirtymän pyörä on lähtenyt pyörimään ja sitä tuskin voisi edes halutessaan pysäyttää. Esimerkiksi autovalmistajat ovat kertoneet julkisuuteen yhteensä 290 miljardin investoinnit sähköautojen tuotantoon.

Vihreä siirtymä tulee olemaan maailmantaloudessa lähivuosien ja vuosikymmenien merkittävin taloudellisen kasvun lähde. Nyt olisi olennaista varmistaa, että Suomi ja Eurooppa ottavat reilun osan tästä ja muista vihreän siirtymän liiketoiminnoista. Jos me jäämme passiivisiksi, Yhdysvallat ja Kiina mielellään hoitavat tämän.

Se, onko Suomi ja suomalaiset voittaja vai häviäjä vihreän siirtymän suhteen, riippuu täysin siitä, miten suomalaiset yritykset onnistuvat tässä. Yhteiskunnan rooli on järjestää oikeanlaista koulutusta ja tutkimusta, mielellään mahdollisimman läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa.

 

+6

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu