USA:n Big Tech maksamaan Euroopan matkapuhelinverkkojen rakennusta?
EU:n sisämarkkinakomissaari Thierry Breton on esittänyt, että suuret sisällöntuottajat osallistuisivat matkapuhelinverkkojen rakennuskustannuksiin.
Siinä mielessä esitys on ymmärrettävä, että Yhdysvaltalaiset yhtiöt tuottavat suurimman osan datasta, jota verkoissa siirretään. Thierryn käynnistämissä kuulemisissa asiaa pohtivat verkko-operaattorit Deutsche Telekom, Orange, Telefonica SA, Telecom Italia sekä sisällöntuottajat Alphabet (Google), Apple, Meta Platforms, Netflix, Amazon ja Microsoft Corp.
”For me the real challenge is to make sure that by 2030 our fellow citizens and business on our streets across the EU – including here in Barcelona – have access to fast, reliable and data-intense Gigabit connectivity,” Breton said in the text of a speech to be delivered at the Mobile World Congress (MWC) in the Spanish city.
”And for that we need the connectivity networks – highways – of the future. That is the vision. It is not about whether one vested interest should prevail over another,” he said.
Alankomaat on ottanut Bretonin aloitteeseen kielteisen kannan ja sanoo verkkomaksujen vain nostavan eurooppalaisten sisällöistä maksamia hintoja ja lisäksi vaarantavan verkkojen neutraalin kilpailun.
Alankomaiden kanta on ymmärrettävä, sillä on varsin selvää, että kuluttajat lopulta maksavat kustannukset joka tapauksessa. Breton on kuitenkin iskenyt silmänsä Big Tech -yhtiöiden muhkeisiin kassoihin. Esimerkiksi Googlen omistavalle Alphabetille on kertynyt kassaan noin 122 miljardia löysää rahaa. Summa vastaa yhtiön lähes kahden vuoden liikevaihtoa.
Nokialla ja Ericssonilla ei varmaankaan olisi mitään sitä vastaan, jos EU maiden matkapuhelinverkkojen investointitahtia vauhditettaisiin amerikkalaisyhtiöiden rahoituksella.
Tuossa päättömässä ehdotuksessa on muutakin kuin tietämättömyyttä tekniikasta, mutta se minun silmääni ensin pisti.
Ensimmäinen tekniikkaan liittyvä asia, jota pitäisi aina noudattaa poliittisissa päätöksissä, ja kaikkien päättäjien pitäisi sisäistää, on se, että tiettyä teknistä ratkaisua ei pidä kohdella toisin kuin muita saman tavoitteen tarjoavia. Tässä tapauksessa valokaapelointi on se toinen, joka on joiltain osin täysin ylivoimainen eikä edes korvattavissa.
Toinen on harvojen tiedossa eikä siitä ”paljon huudella”. Sisällöntuottajat maksavat nimittäin jo nyt välikäsien kautta internetyhteyden tarjoajille, s.o. puhelinyhtiöille siitä, että heidän sisältönsä on nopeammin kuluttajien saatavilla ja ovat tehneet niin jo vähintään 15 vuotta, silloin minä asiasta ensi kertaa kuulin. Lisäksi sisällöntuottajien on käytännössä pakko maksaa tai menettävät asiakkaansa hitauden vuoksi. Ja kukin maksaa tarpeensa mukaan. Tekniikka ja markkinat toimivat niin, jos poliitikot eivät sitä estä tai häiritse.
Jättäisin mielelläni edellisen kappaleen sisällön abstraktiin muotoon, mutta toivottavasti esimerkin kautta ymmärrys kasvaa merkittävästi. Yle Areena sai oliko se peräti ykkössijan nettibrändien jossain vertailussa, jonka Yle taisi itse tehdä, mutta on se suomalaisista tietysti ykkönen ja aivan varmasti myös kaistan tai siirtokapasiteetin tarpeen osalta. Sellaista ”letkua” ei ole vielä tehty, johon se mahtuisi. Yle Areena on myös helppo esimerkki ja minulle tuttu, koska käytän ”yle-dl”-nimistä ohjelmaa, joka kertoo virheilmoituksissa oikean osoitteen, josta tiedostoa ladataan, alku esim.: https://ylekaodamd.akamaized.net/. Aluksi se oli tyypiltään ”https://areena.yle.fi/1-51001968”. Akamai on yritys, joka myy kaistaa ja tarjoaa sitä välimuistipalvelimiensa avulla, jotka sijaitsevat internetyhteyksien tarjoajien tiloissa, vanhanaikaisen puhelinverkon pääkeskuksia vastaavissa paikoissa. Myös Googlella on pakko olla käytössä samanlainen sopimusjärjestelmä, mutta Googlen kokoluokasta johtuen sen on oltava oma.
Tässä vaiheessa tekniikkaa melko hyvin tuntevalle voi tulla mieleen kysymys, että eikö kaikkea netin sisältöä voisi tallettaa välimuisteihin, kun sitä ensimmäisen kerran on haettu, mutta se ei onnistu, koska nykyään käytetään lähes pelkästään salattuja yhteyksiä, joiden sisällön minkäänlainen käyttö mukaanlukien tallennus on yhtä vaikeaa kuin niiden salakuuntelu. Myös siitä syystä välimuistien pitää olla sisällöntuottajien hallittavissa, mutta tästä hallittavuudesta on aivan tavattoman suuria etuja. Uusien tiedostojulkaisujen etukäteislataus välimuisteihin ja pelkän ”julkaisubitin” kääntö sitten oikeaan aikaan muuttaa ne näkyviksi, on paras esimerkki, joka tulee mieleen. ”Broadcast-bitti” eli yhdellä lähetyksellä kaikille välimuisteille vaatinee säädön lisäksi ohjelmointia, mutta se on tietysti tehty jo järjestelmää otettaessa käyttöön.
Lisäys: Wikipedia kertoo Akamaista suomeksi melkeinpä pelkällä yhdellä lauseella: ”Akamai Technologies, Inc. on pilvipalveluita tuottava yhdysvaltalainen yhtiö, joka välittää noin 15–30 prosenttia kaikesta Internetin tietoliikenteestä. Liikevaihdosta noin neljännes tulee Yhdysvaltain ulkopuolelta.”. Englanniksi taas saa lannistavan laajan tietopaketin, joka ei ihan hetkessä aukea, mutta paljon helpommin kuin yrityksen omat sivut, joilta ei markkinointimateriaalin joukosta tahdo löytää teknisiä tietoja tai kovaa faktaa, mutta tavallinen netin käyttäjä ei ole koskaan Akamain maksava asiakas, maksajia löytyy suurista sisällöntuottajista tai levittäjistä, jotka ovat niin isoja, että hinnoistakin ilmeisesti neuvotellaan asiakaskohtaisesti. Vaikeasta avautuvuudesta voi myös syyttää Akamain tuotteiden runsasta valikoimaa
Ilmoita asiaton viesti
The big social networks have under social law provision grown too big towards monopolies and conspired with government politicians to censor opposition which is in breech of our free speech in our constitution.
That however does not make these private companies now places to loot by European politicians.
After next election they will be forced to choose if they are billboards not responsible for content or media responsible for their speech and they will be broken up.
Billboards taxed like normal companies.
The billboard companies could partner and built European tech highway
Ilmoita asiaton viesti