USA:n elvytyksestä

Euroopassa ministerit ja keskuspankkiirit kokoustavat ja saavat aikaan vesitettyjä elvytyspaketteja. USA:ssa on pistetty tuulemaan.

Liittovaltio käyttää elvytykseen noin 13% bruttokansantuotteesta, 2000 miljardia. Tällä on saatu aikaan mm.  normaalin osavaltion työttömyyskorvauksen päälle maksettava 600 dollarin viikoittainen liittovaltion työttömyyskorvaus, joka nostaa monen pienituloisen työttömyyskorvauksen reilusti aiempaa palkkausta korkeammalle (HS 25.4). Eihän tämä järkevältä kuulosta, mutta ainakin elvytys leviää laajalle yhteiskuntaan eikä vaadi keksittyjä projekteja.

Keskuspankki käyttää toiset 2000 mrd. velkakirjojen ostoon. Varmaan osa tästä on päällekkäistä liittovaltion elvytyksen kanssa mahdollistaen ensin mainittua, mutta suuri osa menee osavaltiotasolle ja suoraan yrityksiin. Jos oletetaan, että päällekkäisyyttä on melko pieni osa, elvytykset yhteensä ovat luokkaa 10.000 dollaria kansalaista kohti.

FEDin elvytys poikkeaa EKP:n elvytyksestä yhdeltä olennaiselta osalta. EKP ostaa vain korkean luottoluokituksen yrityslainoja. Esim. Suomesta kelpaa vaikkapa Cityconin tai Kojamon lainapaperit. Nämä yritykset ovat sellaisia, joilla on tarjota reaaliomaisuutta myös pankkirahoitukseen. Sen sijaan alemman luottoluokituksen yrityksiä elvytys auttaa vain välillisesti. Valtaosalla yrityksistä omaisuus on seinien sijaan liiketoiminnassa, työllistämässä ihmisiä.

FED ostaa korkean luottoluokituksen yritysten lainojen sijaan myös ns. fallen angels-yritysten lainoja. Näillä tarkoitetaan yrityksiä, joilla on hyvä luottohistoria, mutta luottoluokitus pudonnut esim. koronaviruksen vuoksi. Sen lisäksi FED ostaa High Yield lainoja näihin sijoittavien ETF-rahastojen kautta. Tämä helpottaa suoraan kaikkien suurten yritysten varainhankintaa. (Danske Bankin viikkokatsaus)

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu