Uuden valtionvelan korko jyrkässä nousussa – osin vinoutunut korkokäyrä

Suomen Valtio on huutokaupannut velkaa ahkerasti viime aikoina. Velan korot ovat nousseet jyrkästi viime vuosien tasosta. Toissapäivänä hankittiin pitkäaikaista, kymmenen ja kolmenkymmenen vuoden rahoitusta, muutama päivä aiemmin lyhytaikaista, seitsemän kuukauden ja kymmenen kuukauden rahoitusta.

Lyhytaikaisen rahoituksen korot asettuivat huutokaupassa tasolle

  • 12.5.2023 erääntyvän korko 1,95%
  • 13.10.2023 erääntyvän korko 2,25%

Näissä korko asettui aivan oikein päin. Rahoittajan kannalta pidemmässä lainassa riski on suurempi, joten korko kasvaa. On kuitenkin huomattava, että korko on noussut vuodessa jyrkästi. Vielä muutamia kuukausia sitten lyhytaikainen rahoitus oli nollakorkoista.

Pitkäaikaisen rahoituksen koroissa olikin erityisen mielenkiintoinen tilanne. Kolmenkymmenen vuoden rahoitusta saatiin halvemmalla kuin kymmenvuotista.

  • 15.9.2032 erääntyvän korko 3,033%
  • 15.4.2052 erääntyvän korko 2,974%

Tuntuu oudolta, että sijoittajat ovat valmiit sitomaan varojaan kolmeksikymmeneksi vuodeksi alhaisemmalla korolla kuin kymmeneksi. Pitkäaikaisessa rahoituksessa korkokäyrä on siis laskeva.

Asian tekee ymmärrettäväksi se, että sijoittajat uskovat korkojen nousun jäävän kohtalaisen lyhytaikaiseksi. Mikäli korkotaso asettuu muutaman vuoden päästä taas alhaiselle 1-2% tasolle, on pitkiä velkakirjoja ostanut sijoittaja tehnyt hyvän ostoksen.

Laskeva korkokäyrä

Laskevan korkokäyrän sanotaan ennakoivan huonoja aikoja. Logiikka perustuu siihen, että sijoittajat odottavat talouskasvun, inflaation ja korkojen jäävän melko maltilliselle tasolle lähivuosikymmenien ajan. Lisäksi sijoittajat odottavat keskuspankkien jäävän valtionlainamarkkinoille pitkäksi aikaa, ehkä pysyvästi.

Nordnet avaa laskevan korkokäyrän tilannetta seuraavasti:

Pidemmän aikavälin vuotuinen korkotuotto on tavallisesti korkeampi kuin lyhyempien korkojen tuotto, koska pidemmän aikavälin korkotason ennustettavuus on hankalampaa ja siksi pidempiin korkoihin sisältyy yleensä positiivinen riskipreemio.

Kun korkokäyrä muuttuu laskevaksi markkinoiden keskimääräinen ja kohtalaisen vahva näkemys on, että tulevaisuudessa talous hyytyy ja korkotaso laskee. Kun talous hyytyy, investoinnit laskevat ja lainarahan kysyntä laskee. Kysynnän laskiessa lainantarjoajat saavat yhä matalampaa korkoa lainattaville rahoilleen.

Laskeva korkokäyrä – pörssiromahduksen ennustaja? | Nordnet

Kymmenvuotisen velkakirjan korkokehitys

Vielä elokuussa 2022 Suomen Valtio sai kymmenvuotista velkakirjaa kaupaksi 1,25% korkotasolla. Nyt siis velasta joudutaan maksamaan 3,03% joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Korkotaso on noussut nyt vuoden 2011 tasolle.

Vaikka reaalikorko (korko-inflaatio) onkin nyt jopa poikkeuksellisen negatiivinen, joutuu hallitus miettimään velkaantumiskehitystä uudelleen. Tähän saakka on totuttu, että korkeakorkoisia velkakirjoja on voitu uusia edullisemmalla korolla, mutta nyt suunta on muuttunut. Suomella on 136 miljardia velkaa, joka pikkuhiljaa muuttuu kalliimmaksi.

Mitä korkotason noususta on seurannut eläkeyhtiöille?

Sijoittajat ovat tottuneet pitämään valtion velkakirjoja turvasatamana, joka tasapainottaa osakeriskiä. Nyt järjestelmä on rikki. Korkojen laskiessa valtionlainat tuottivat osakkeiden lailla. Korkojen noustessa valtionlainojen tuotto on ollut vahvasti negatiivinen. Esimerkiksi euroalueen valtionlainojen tuotto on ollut vuoden alusta noin -17 % ja kuukaudessa -4 %.

Esimakua saatiin toissapäivänä, kun yksi Britannian suurimmista eläkevakuuttajista kertoi tehneensä 11 miljardia tappiota tänä vuonna. Eläkevakuuttajan varat ovat noin 50 miljardia puntaa, joten tappio on merkittävä. Tappioita kärjisti Britannian budjettikriisi, mutta saman suuntaista kehitystä on odotettavissa myös suomalaisilta eläkevakuuttajilta.

LONDON (Reuters) – The British Telecom pension scheme, one of Britain’s largest, lost around 11 billion pounds ($12.44 billion) in assets in recent weeks, it said in its annual report on Tuesday, as bond yields soared following the UK government’s botched ’mini-budget’.

 

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu