Valtion tulojen ja menojen kehitys kahdessakymmenessä vuodessa
Vertailin hieman valtion tulo- ja menoarvioita ensi vuodelle ja kahdenkymmenen vuoden takaa. Mikä on muuttunut?
Vuosi 2004
Budjetin loppusumma oli 37,17 mrd. euroa. Tästä nettolainanotolla katettiin 1,28 mrd. euroa.
Vuosi 2024
Budjetin loppusumma on 87,9 mrd. euroa. Tästä nettolainanotolla katetaan 11,5 mrd. euroa.
Joukko huomioita
- Valtion budjetti on kasvanut nimellisesti 136% eli 50,7 mrd. euroa
- Tästä 24 mrd. selittää sote-menojen siirto kunnilta valtion budjettiin
- Inflaatio puolestaan (kerroin 1,4) selittää kasvusta noin 12 mrd.
- Reaalisesti ja sotekorjattuna voidaan laskea valtion budjetin kasvaneen 20 vuodessa noin 21%
- Verotusta on selvästi siirretty tuloverotuksesta välillisen verotuksen suuntaan. Inflaatio- ja sotekorjaukset huomioiden tuloverotuksen reaalituotto on laskenut. Sen sijaan arvonlisäveron ja valmisteverojen tuotto on kasvanut roimasti.
- Valtion tulot ilman nettolainanottoa kasvoivat reaalisesti, sotekorjattuna n. 10%.
- Ympäristöministeriön, opetusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön rahankäyttö on reaalisesti pienentynyt
- Puolustusministeriön budjetti on reaalisesti kaksinkertaistunut
- Eduskunnan kulut ovat pysyneet ennallaan, mutta Presidentin ja Valtioneuvoston kuluja on kasvatettu roimasti (vaikka huomioidaan presidentinlinnan kertaluonteiset korjauskulut)
Tarkastellaan vielä suurempia rahankäytön sektoreita, eli Valtiovarainministeriötä ja Sosiaali- ja terveysministeriötä tarkemmin.
- Valtiovarainministeriön budjetti on noussut 5,4 miljardista 38 miljardiin.
- Tästä sotekulujen siirto valtion budjettiin selittää 24,6 miljardia ja inflaatio 2,2 mrd. Reaalisesti ja sotekorjattuna VVM budjetti on kasvanut silti lähes 80%.
- Suurimman osan kasvusta selittää eläkemenojen kasvu (3 mrd.) ja kansainvälisten järjestöjen (ml. EU) jäsenmaksujen kasvu (1 mrd.)
- Sosiaali- ja terveysministeriön budjetti on kasvanut 9,4 miljardista 16,2 miljardiin. Tästä kasvusta inflaatio selittää lähes 4 mrd, mutta reaalisestikin budjetti on kasvanut noin 23%.
- Suurin nousu sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa on eläkemenoissa, perhe-etuuksissa ja asumistuessa.
- Vertailua hankaloittaa joidenkin menojen siirto eri hallinnonaloihin, joten saa kritisoida ja täydentää.
Onneksi ollaan sentään vältytty kysyntälamalta.
Kysyntää, varsinkin sosiaalipuolella on onnistuttu kasvattamaan maahanmuuton avulla.
Ja mihin ne kaikki opettajatkin menisivät töihin jollei olisi maahanmuuttajia?
Ilmoita asiaton viesti
”Valtion budjetti on kasvanut nimellisesti 136% eli 50,7 mrd. euroa.”
Valtion nettolainanotto on kasvanut nimellisesti 800% eli 10,22 mrd. euroa, vai ymmärränkö jotain väärin?
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa voi nähdä kuvaajat sosiaaliturvan ja terveudenhoidon menojen kasvusta alkaen 1995 ja 2020, jos visualisointi auttaa. Valitettavasti näitä päivitetään hitaasti ja data on vuosilta 2020 ja 2021.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/sosiaaliturvan-menot-ja-rahoitus
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus
Ilmoita asiaton viesti
Ota Tommi huomioon soteuudistuksen tuoma vaikutus valtion budjettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni huomioitu täysimääräisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän nuo budjettiluvut ole mitenkään vertailukelpoisia, koska kunnat rahoittivat ennen täysin itsenäisesti sote-palvelut.
Ilmoita asiaton viesti
Jos luet blogin tekstin, niin löydät:
”Tästä 24 mrd. selittää sote-menojen siirto kunnilta valtion budjettiin”
Ilmoita asiaton viesti
Kehottaisin tarkastelemaan julkisia kokonaismenoja. Eduskunnalla on pitkälti de facto budjettivalta kuntiin nähden ja vuosien kuluessa tehtäviä on siirtynyt eri suuntiin.
Ilmoita asiaton viesti