”Vihreän siirtymän investoinnit hyödyttävät lähinnä kiinalaisyrityksiä”

Matti Hytölän blogissa käytiin vilkasta keskustelua investoinneista, joilla pyritään vähentämään päästöjä. Blogisti käytti jo otsikossa sanontaa, jonka mukaan investoinnit menevät kankkulan kaivoon.

Huomautukseeni, että yhden investointi on toisen liikevaihtoa, blogisti totesi vihreän siirtymän investointien hyödyttävän lähinnä kiinalaisia yrityksiä. Onkohan ihan näin?

Varmaankin eniten blogisti oli oikeassa autokannan sähköistymisen ja aurinkopaneelien suhteen. Sähköautossa on todennäköisesti kiinalaisia komponentteja valmistusmaasta riippumatta ja myös Kiinassa valmistettujen sähköautojen markkinaosuus on aika suuri. Silti eurooppalaisen sähköauton kiinalaisuusaste on melko pieni.

Aurinkopaneeleissa suunnittelu, rakentaminen, asennus ja testaus lienevät arvoltaan lähes puolet kokonaispaketin hinnasta, joten ei näissäkään kotimaisuusaste ihan mitätön ole. Yhteistä näille, kuten myös tuuli- ja ydinvoimaloille on, että valmistuttuaan investoinnit vähentävät fossiilisten polttoaineiden tuonnin tarvetta.

Ikävä kyllä kuluttajatuotteissa Kiina on merkittävä valmistaja ihan riippumatta tuotteen käyttötarkoituksesta ja ”vihreydestä”.

Vihreän siirtymän tuotantolaitokset

Kiinalaiset eivät ole ainakaan länsimaissa osoittanut kovin suurta kilpailukykyä tuotantolaitosten rakentamisessa.

Esimerkiksi Nesteen 2,5 mrd. euron suunnitelma muuntaa Porvoon jalostamo tuottamaan uusiutuvia tuotteita tehtäneen ihan ilman kiinalaisvoimia. Eikä UPM myöskään kerro tilanneensa biopolttoaineiden ja biokemikaalien tehdastaan Kiinasta.

Nesteen Porvoon öljynjalostamo muutetaan asteittain uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen jalostamoksi | Neste

UPM etenee biopolttoaineiden kasvusuunnitelman seuraavaan vaiheeseen | UPM.FI

Itse asiassa Suomi ja Ruotsi ovat teollisuuslaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa ihan kärkimaita. Täällä tuotetaan monenmoista venttiiliä ja kattilaa prosessiteollisuuteen ja nostureita tavaran liikuttelemiseen satamissa ja teollisuuslaitoksissa. Ja kun tavara liikkuu maailmalla, aika usein sitä kuljettaa laiva, jossa on suomalainen moottori.

Jos Euroopassa tehdään päästöjen nimessä energiansäästöremontteja, sinne menee todennäköisesti Rockwoolin (Tanska), Isoverin (Ranska) tai Parocin (Suomi) villaa tai sitten Finnfoamin (Suomi) tai Kingspanin (Britannia) eristelevyjä.

Jos vaikkapa suuren päästön lähdettä betoniteollisuutta aletaan muuttaa vähäpäästöisemmäksi, lienee tanskalainen FL Smith vahvoilla. Ja jos oikein kovasti uskoo, voi toivoa myös suomalaisen Betolarin teknologia etenevän.

FLSmidth Cement (flsmidth-cement.com)

Betolar | Material technology innovations for construction and mining

Jos vihreän Vedyn tuotantolaitoksia aletaan rakentaa Eurooppaan, potentiaalinen toimittaja on saksalainen Thyssenkrupp Nucera

Rethinking existing infrastructures | Home – thyssenkrupp nucera (thyssenkrupp-nucera.com)

 

Riittikö nämä esimerkit kertomaan, ettei vihreä siirtymä tarkoita yksinomaan  rahojen siirtymää Kiinaan?

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu