Wahlroos ja metsäteollisuuden tulevaisuus
Tänään toisessa keskusteluketjussa paheksuttiin UPM:n saamia yritystukia. Iltasanomien mukaan UPM on saanut kolmen vuoden aikana 61 miljoonaa euroa yritystukia. Se on suuri summa, mutta toisaalta UPM maksoi yksin viime vuonna 349 miljoonaa yhteisö- ja kiinteistöveroja Suomeen.
Iltasanomat ei tarkemmin yksilöinyt, mihin projekteihin UPM on tukea saanut, mutta olettaisin suurimman yhteiskunnan panostuksen menneen uusien tuotteiden kehittämiseen.
UPM:n hallituksen puheenjohtaja Wahlroos Ykkösaamussa Suomen metsäteollisuuden tulevaisuudesta:
”Biologiset molekyylit eli se että me teemme molekyylejä, jotka eivät ole fossiilisia eli joiden hiili ei tule maan alta vaan ilmakehästä, se on Suomen tulevaisuus ja se on maailman tulevaisuus.
Jos katsot, yksi megatrendi 30 vuotta eteenpäin, niin se on fossiilisten molekyylien vaihto biologisiin molekyyleihin. Biologisilla molekyyleillä tarkoitetaan sellaisia molekyylejä, jotka saadaan kasvavista aineista, ennen kaikkea puista, mutta tietysti muista kasveista joista voi jalostaa ja eriyttää sitten kuituja.
Tämä on se, mitä me olemme tekemässä. UPM on juuri käynnistänyt maailman suurimman sellutehtaan Uruguayssa ja on viimeistelemässä kemikaalitehdasta, joka tekee ennen fossiilisia kemikaaleja korvaavia biologisia molekyylejä. Elikkä tekee käytännössä yksinkertaisesti sanoen puusta muovia ja tämä on se tulevaisuus.”
UPM on monikansallinen yhtiö, joka voi rakentaa ja rakentaakin tuotantoaan ympäri maailmaa. Investointeja houkutellaan eri maihin erilaisilla tuilla. Tämä on todellisuutta. Ja ainakin Wahlroos uskoo, ettei tämä ole vain metsäteollisuuden tulevaisuus, se on myös Suomen tulevaisuus ja koko maailman tulevaisuus. Liioittelua tai ei, voi veroeuroja käyttää huonomminkin.
Muovi on muovia. Sitä voi tehdä vaikka maidosta jos haluaa.
On kyseenalaista miten hyödyllistä muovia on tehdä puusta jos saman muovin voi tehdä helpommin öljystä.
Ei se öljy ihan heti lopu ja siinä vaiheessa kun se alkaa vähetä, kannattaa varmaan ensin vähentää sen polttamista. Se on arvokkaampaa muovin raaka-aineena.
Ilmoita asiaton viesti
Kysekö viherpesusta?
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin biohajoava muovi on öljypohjaista parempi luonnossa.
Öljyn polton vähentäminen on hyvä idea.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä öljystä valmistetun saa biohajoavaksi yhtä lailla.
Öljyn poltto ei liity isommin tähä aiheeseen, mutta selvää on että öljyä löytyy muovin raaka-aineeksi, ei lopu piitkään aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä näyttää olevan.
https://www.pakkaus.com/biopohjainen-ja-biohajoava-muovi-eivat-tarkoita-samaa/
Ilmoita asiaton viesti
Itse ihan tältä pohjalta useaan kertaan todennut ihan stetsonista, miten ongelmallista on polttaa surutta ilmoille sellaista raaka-ainetta, jonka käyttäminen voisi olla paljon tolkullisempaa, jotain sopivuutta tuottavaa.
Nyt arvomateriaali menee vielä ongelmaksi, eikä mitenkään kapeapohjaisilla vakiokäytännöillä.
Nämä ovat sitä vallan ydintä, jolle kun ei haastetta… jatkavat yleensä mielin määrin.
Ei tarkoita, että jotenkin itsestään tämäkään toteutuu, ts asiaan voi löytyä ihan tavan vaikuttavuusratkaisuja, yksipuolisyritelminkin tilannetta korjaavasti.
Yksipuolinen tilannekorjaus voi korostua, ja voi toisaalta tarkoittaa perusvalmiutta, jota vähempää ei tuloksia odottavassa mielessä voi vaatia.
Luonnonlain mukainen olettamus näin, voi tuntua liian kohtuuttomalta, ja toisaalta epäuskottavammalta kuin mitä oikeasti on.
Perusteen suuntaiseksi voisi heittää itse luonnon, sen tarvautumisen erilaisuuteen. Samaa joutuu käyttämään ihminen, jopa tiettyjä vahvuusalueita terästäessään (esim tuotedifferointi).
Yksipuolisuus on oletusotteisesti rikkomista viimein luontoa vastaan. Jos tällaisella voi mobilisoida koko sivilisaation l-tuhon taakse,… melkoisella kirjolla lähtee, kun volyymeiksi vielä kääntää.
Hyvä ajatella potentiaaleista suoraan. Jos saat rahaa lotossa sata tonnia… laitatko saman tien haisemaan. Jos yhteisempää… juttu toimii, koska järjestelmää ei jaksa ajatella, millä tavoin palkitsee, ja jättää palkitsematta.
Aina ei tarvitse esim saastutusperustetta sen puntarointiin, onko jostakin todennäköisiä ongelmaseurauksia. Toisaalta, vaikka ei elettäis kuten tarkka, ei tämä tarkoita sitä, että varastoihin satsattaisiin, jos nämä ovat yhtä säästöä, ja kuormittamattomuutta.
Luonnonvarastot ovat monesti aika sopivasti jo paketissa, ja varastoituneina. Jakeluketju vain kuntoon, ja ennenkaikkea tarkkuus suhteessa tuottoon.
Eikä tässä tarvitse ottaa muuta kuin sanat, ja sen, että muuta ei niin paljoa aleta urakoiden toistamaan julkisilmaiseksi, puhuttakaan, että olisi yhtä tienausta, ja tärkeystoimintoina otettavaa. Ei välttämättä ole.
Ilmoita asiaton viesti
112 vuorokautta kestänyt työtaistelu paperiliiton kanssa maksoi UPM:lle
ainakin 250 MILJOONAA, mutta oli kuulemma Pesosen ja ilmeisesti Wahlroosinkin mielestä ”ISÄMAMAALLINEN TEKO”, eli ainakin ko summan arvoinen…(!?!).
Tilapäisiksi, vaikeiden aikojen ajaksi tarkoitetut yritystuet ja maksu-ja verohelpotukset ovatkin kuulemma puupatruunoiden mielestä ”pysyviä, saavutettuja etuja, joihin ei kajota (?).”
– Mm. näistä ei ko haastattelussa kysytty, eikä puhuttu?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten itsekin toteat, kiistassa oli kaksi osapuolta.
Ilmoita asiaton viesti
…Isämaallinen ja ”epäisänmaallinen…?”
Ilmoita asiaton viesti
Wahlroos kommentoi myös Suomen hiilinieluja varsin osuvasti ja kertoi että siinä suhteessa ja metsien hoidossa olemme muuta eurooppaa edellä.
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti metsäyhtiöt eivät parturoi metsiämme kvartaaleihinsa ja voittoihinsa niin rajusti, että maattomat ja karjattomat veronmaksajat joutuvat mahdollisten EU:n sanktiomiljardien maksumiehiksi…?
Yle, TV1, Prisma: ”Kuumuuden aika…”)
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai Suomi joka on nettonielu joutuu joka tapauksessa ostamaan kalliilla päästöoikeuksia mailta jotka ovat jo ajat sitten tuhonneet metsänsä. Kyllä semmoinen direktiivi saadaan aikaan ihan siitä riippumatta paljonko Suomessa hakataan kun virkamieskunnallemme vilautellaan potentiaalisia suojatyöpaikkoja Brysselissä.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköveron alennus teollisuudelle luetaan yritystueksi. Mielestäni tuon veronalennuksen kirjaaminen valtion kirjanpidossa yritystueksi on kyseenalaista. Tuon veronalennuksen tehtävähän on säilyttää suomalaisten yrityksien kilpailukyky kilpailijamaiden yrityksien alempiin energiaveroihin.
Olen kuullut sanottavan, että tuo alennettu energiavero on huomattavan suuri verrattuna muihin yritystukiin.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164020/TEM_2022_30.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tässä on listattu suorat tuet ja verotuet. S. 37 alkaen.
Ilmoita asiaton viesti
Tukea se on. Suomessa energia on halvempaa kuin muualla. Pärjäisivät kyllä ilman tukeakin. Kaikkea ei tarvitse uskoa, mitä teollisuuspomot selittävät syyksi. Kyse on puhtaasti voittotuesta. Jos UPM ei pärjää Suomessa ilman valtiontukea, se on kannattamaton yritys.
Ilmoita asiaton viesti
Taannoin kirjoitin tällaisen sepustuksen.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/intel-haluaa-yhteensa-10-miljardin-tukea-saksan-investoinnilleen/
Eli aika pienistä hiluista puhutaan meillä. Intel on kannattava yritys, joskin toimialaa heikommin kannattava.
Ilmoita asiaton viesti
Sellunkeittäjät tarvitsevat sähköä ja saavat sen hankintaan tukea, että kilpailutekijät ovat kunnossa, kun vertailu tehdään keski-Eurooppaan. Sillä ei ole merkitystä, että UPM on itse yksi Suomen suurimmista sähköntuottajista. UPM:ää tuetaan siitä, että se käyttää tuottamansa sähkön itse.
Ilmoita asiaton viesti
Et taida olla kovinkaan hyvin selvillä biotuotetehtaan (ent. sellutehdas) energiataseesta. Se tuottaa enemmän sähköenergiaa kuin kuluttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö osaa lukea, mitä kirjoitetaan? UPM käyttää itse tuottamaansa sähköä, mitä valtio tukee. Siinä ei ole järkeä. Sama kuin valtio maksaisi UPM:lle sen omien metsien käytöstä raaka-aineena.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö UPM maksa sähköveroa tuottamastaan sähköstä? Ja saa alennusta maksuista?
Ilmoita asiaton viesti
Toimitusjohtaja Pesosen PALKAT, PALKKIOT, LISÄELÄKE nousivat vuodessa YLI 31%, …(UPM:n rivityöntekijän 1,3%.)
Toimitusjohtaja tienasi yhteensä 6,5 MILJOONAA, eli 123 kertaa niin paljon, kuin yhtiön keskivertotyöntekijä.
( – Onko HANNU ok?)
– HS
Ilmoita asiaton viesti