Wärtsilä ja vihreä siirtymä
Wärtsilä valmistaa laivan moottoreita ja nestemäisiä polttoaineita sekä kaasua käyttäviä voimaloita. Mitä tällaisella yhtiöllä voi olla tekemistä vihreän siirtymän kanssa?
Avainsana on säätövoima, jota kasvava tuuli- ja aurinkovoimalakanta tarvitsee lisää. Wärtsilän markkinaosuus kaasua ja nestemäisiä polttoaineita käyttävien voimalaitosten markkinoilla on 8%.
Säätövoiman toimittaminen on Wärtsilälle ollut jo pitkään perusliiketoimintaa, mutta uutena rinnalle astuu sähkön varastointi, sähköverkkojen tasapainotus ja vetymoottorit.
Ja vielä muutama sana laivojen moottoreista ja niiden polttoaineista.
Tavoitteena on puolittaa meriliikenteen kasvihuonepäästöt vuoteen 2050 mennessä. Keinoina polttoaineiden joustava käyttö, hyötysuhteen parantaminen, päästöjen vähennysteknologiat ja digitaaliset palvelut.
Kohta on palstan denialistit nillittämässä tästäkin, eihän mikään voi olla jos positiivista liittyy ”roskatieteeseen” Karisen sanoin. Eivät edes yritä ymmärtää että VS on tällä hetkellä Suomen talouden veturi. Parhaita on väitteet kuinka VS tulee Suomelle kalliiksi…
Kyllähän isossa teollisessa siirtymässä aina on voittajia ja häviäjiä – ollut teollistumisen alusta asti, mutta ainakin näillä näkymin Suomi kokonaisuutena tulee olemaan yksi voittajista tässä, Nato-jäsenyys vähensi maariskiäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tälläkin voi olla jatkossa hurjasti potentiaalia.
Pidempi artikkeli löytyy jutun perästä – maksumuurin takana.
”Suomessa kehitetty kevyt ja luja puuvaahto korvaa styroksit ja kuplamuovit – Nyt myös chileläinen sellujätti innostui siitä ja avasi rahahanat
Espoolainen Woamy skaalaa puupohjaisen Foamwood-vaahdon valmistusta teolliseen mittakaavaan. Biohajoavan vaahdon avulla voidaan korvata muovipohjaiset tuotteet kuten styroksit, kuplamuovit ja polyuretaanit. ”Styroksin etuna on keveys ja lujuus. Kun muilla biopohjaisilla vaahdoilla on yritetty tehdä vahvaa vaahtoa, on rakenteesta tullut painava. Meidän vaahdolla olemme saavuttaneet yhdistelmän lujuutta ja keveyttä”, Woamyn toimitusjohtaja Susanna Partanen kertoo.”
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/d1f5fc2d-03a6-442c-b170-94c679002246
Ilmoita asiaton viesti
Jos ymmärtäisit jotain rakentamisesta, et pitäisi biopohjaisuutta mitenkään hyvänä piirteenä. Kivitaloissa on se hyvä puoli että ne eivät ole biopohjaisia.
Biohajoava talo my ass.
Ilmoita asiaton viesti
Puutaloista et ole kuullut?
Ilmoita asiaton viesti
Puutalo ei ole yhtä kestävä kuin kivitalo. Puukerrostalo on naurettava kyhäelmä koska kun se kerran kastuu sprinklereistä (jotka on pakolliset) niin sitä ei kuivaa sen jälkeen erkkikään.
Ilmoita asiaton viesti
Et ole pinnotteista kuullut?
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän puusta ja pintakäsittelyistä saletisti enemmän kuin sinä.
Ilmoita asiaton viesti
Et muuten varmasti tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Biohajoava vaahto eristeenä? 😮
Eli tarkoitus on sama, kuin autoteollisuudella (7 vuotta kestävä auto).
Mitenkäs tuosta tekee torppaan routaeristeet jos se on biohajoavaa?
Kataloniassa ymmärrän sen, ettei routaeristeillä ole virkaa kuin korkeimmilla vuoristoseuduilla, jos sielläkään mutta suomessa me emme ilmiöstä pääse eroon tulevina vuosisatoinakaan. Ehkä 700 miljoonan vuoden kuluttua meillä ei ole enää routaa, kun suomi on siirtynyt nykyiseltä paikaltaan ja aurinko on kasvattanut säteilytehoaan reilusti.
Entäs seinien eristäminen suomen olosuhteissa? Kun sinne eristeeseen voi ilmaantua kastepiste?
Jostain kumman syystä lasivillaankin lisätään homehtumisen estoaineita.
Kataloniassa se seinien eristäminen moisella materiaalilla voisi olla jopa toimiva vaihtoehto, sillä täällä seinäeristykset ovat surkuhupaisan ja naurettavan rajamaastossa.
Toki, jos se puuvaahto käsitellää samoilla aineilla, kuin painekyllästetty puu, voisi se sopia yläpohjaan jopa suomessakin.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on yläpohjassa ekovillan puukuitueriste. Ensimmäinen satsi 35 cm laitettiin taloa rakentaessa 2001 ja tänä vuonna lisättiin 20 cm päälle. Samalla tarkastettiin vintin ilmankierto (joka oli kunnossa). Tämä eriste oli täysin priimaa. Kävin itsekin tarkistamassa. Siinä on boori homeenestoaineena.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin ohuesti laitot villaa yläpohjaan aluksi!
Itse on laittanut 60cm suoraan, sillä sieltä katoaa talvisin eniten lämpöä. Tosin suosin puhtaasti mineraalivillaa (mm. paroc), koska se ei pala, homehdu, eikä ime vettä.
Boraattien virka on kaksinainen, palon- ja homeen suojaus. Eivätkä ne ole hengitysilmassa niitä kaikkein ystävällisimpiä kemikaaleja. Tästä syystä mineraalivilla, joka voi käsitellä kuin kiinteitä levyjä ilman tiivisteaineita (mm. uretaanivaahto).
Selluvilla on myös kovin pölyävää, joten ilmatiiviyden pitää olla kunnossa, jotten pölyä ja orgaanisia boraatteja pääse sisäilmaan.
Jos käyttäisin selluvillaa, käyttäisin sitä ainoastaan yläpohjassa ja seiniin/lattiaan laittaisin mineraalivillaa. Tosin yläpohjaankin mineraalivillaa voi puhaltaa ja se on myös eristeaineena villoista paras.
Ilmoita asiaton viesti
Alkuperäinen eristys oli talopaketin normimäärä. Ja ymmärtääkseni 2000-luvun alussa tavanomainen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kyseessähän on ollut aina minimimäärä, eikä se mikä olisi kenties olisi tarpeen, järkevää tai parasta.
Rakennusmääräykset ovat kiristyneet jatkuvasti, koska kaikki ovat menneet minimin mukaan.
Oma isäni 70-luvulla haukuttiin hulluksi, kun hän peruskorjatessaan rintamamiestaloa eristi torpan todella hyvin ja paneutui ilmatiiviyteen erityisesti, koska lämmitysjärjestelmäkin muuttui samalla normaalista vesikiertoisesta patterilämmityksestä yhden ainoan lämpöpatterin järjestelmään.
Lämmitysjärjestelmä käynnistettiin 1979 ja se on toiminut siitä asti tauotta. Systeemi on edelleen hengissä ja hyvässä kunnossa oleva ilmalämmitys.
Tuo aikoinaan tehty reilu eristys on taannut sen, että vanhempani säästivät energiakuluissa sellaisen summan, ettei sitä monikaan tajua, että neljässä vuosikymmenessä pystyy pistämään syrjään pelkistä energiakuluista sivuun summan, jolla pystyy ostamaan ison peltikuorisen asuntoauton käteisellä, sen lisäksi, että asuntolainat on maksettu vuosikymmenessä.
Omasta kokemuksestani tiedän, että nykyisen torppani eristäminen ja järkevä remontointi tarkoitti sitä, että suorasähkölämmitteisessä torpassa aika harva pystyy tiputtamaan sähkön kulutuksen puoleen entisistä asukkaista, mukavuudesta tinkimättä pätkääkään.
Oma energia-remonttini on maksanut itsensä takaisin kahdessa vuodessa, kun on pitänyt järjen mukana kaikessa tekemisessä. Se edellyttää myös sitä, ettei kaikessa etsi halvinta ostohintaa, vaan tutkii, mitä tekee ja tekee päätökset sen perusteella mikä antaa parhaan hinta/laatu-suhteen.
Minusta se on parasta vihreää siirtymää, mutta sitä ei voi tehdä ostopalveluna, koska siinä kuppaavat kaikki muut osapuolet mahdollisimman paljon.
Kyllä minullekkin on yritetty myydä aurinkosähköpaneeleita vaikka kuinka paljon, mutta empä ole lämmennyt sattuneesta syystä…
Aurinkokeräimet (tyhjiökeräimet) ovat sen sijaan hyvinkin käyttökelpoisia lämpimän käyttöveden tekemiseen ja jopa täällä espanjassa on siihen herätty viime vuosina melkein järkevästi. Silti tuolta kadun toiselta puolelta löytyy 9 hissikuilun talo, jonka katolla ei ole ainuttakaan aurinkokeräintä katollaan.
Tässä talossa (10 huoneistoa) ymmärrettiin siirtyä juuri ennen koronaa siihen systeemiin, että katolla on yksi iso paneeli ja jokaisessa huoneistossa on oma varaajansa/lämmönvaihtimensa. Aikaisemmin ongelma oli käyttöveden riittäminen talvella mutta ei enää, kun talon paneelin lämpö kerätään isoon varaajaan ja jaetaan siitä jokaiseen huoneistoon 170L varaajiin. Riittää talvellakin espnajassa, vaikkei suomessa olisikaan riittävästi tuottoa sattuneesta syystä.
Mutta huvittaa käydä täällä talvilomalla, kun täällä ei edes tiedetä, mikä talvi on ja täältä eteläisestä euroopasta aletaan neuvomaan miten energiaa pitäisi säästää….
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestäni on maailman vitsi nimittää boorilla kyllästettyä revittyä sanomalehtipaperia ekovillaksi.
Tappaa takuulla kaikki oravaa pienemmät ja on syytäkin, muuten se olisi hyvin houkutteleva asuinpaikka homeille sienille hiirille rotille lepakoille ja ampiaisille.
Booria on sen verran ettei se edes pala kunnolla.
Ilmoita asiaton viesti
No eihän sille mitään voi että vihreä siirtymä perustuu uskomukseen ilmastonmuuttumisesta ihmisen toiminnan johdosta.
Kun sitä yritetään todistella todeksi, joudutaan väkisinkin roskatieteen alueelle kun sellaista oppia ei voi koherenteilla väitteillä todistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sinun kaikki juttusi perustuu omiin vääristyneisiin uskomuksiisi. Sinä et pysty minkään laskelmin voimin osoittamaan tai todentamaan mitään mitä väität, nappailet sieltä täältä ja teet päättömiä päätelmiä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä paikkaansa. Kyse on suuruusluokista. Hiilidioksidipitoisuuden nousun teho ilmaston muuttajana tiedetään eikä se riitä mihinkään.
Ihmisen osuus hiilidioksidin pitoiisuudesta voidaan todeta ja arvioida eikä se osuus ole merkittävä.
Tsekkaa itse ja lakkaa uskomasta valheisiin kuten ”kaikki tiedemiehet”.
Ilmoita asiaton viesti
Vahva vasta-argumentti! Nyt voitkin loppupäivän tepastella rinta rottingilla ja taputella itseäsi selkään!
Ilmoita asiaton viesti
Ota itse selvää. Ei se ole salaista tietoa. Ei kannata perustaa omaa kantaa siihen mitä kaverit kertoo.
Ilmoita asiaton viesti
Ota selvää? Mistähän nyt pitäisi ottaa selvää? Sinun pölhöistä väitteistäisi etsiä tukea narratiivillesi ja siitä ottaa ohje elämään? Ei kiitos, en aio ikinä tulla tuollaiseksi katkeraksi vanhukseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olisikin näin, ei se muuta sitä tosiasiaa miksikään, etteikö vihreä siirtymä olisi maailmantalouden suurin kasvun veturi tällä hetkellä.
Vai mitä mieltä on Karinen?
Ilmoita asiaton viesti
Kaivetaan mieluummin isoja kuoppia ja sitten täytetään ne. Kyllä sekin kasvua aikaansaa.
Mieluummin tehtäisiin hyödyllisiä asioita kuin hyödyttömiä. Esim sähköä ei tarvitse varastoida jos sitä tuotetaan tarpeen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Keinoina polttoaineiden joustava käyttö, hyötysuhteen parantaminen, päästöjen vähennysteknologiat”
Wärtsilä ja ihan kaikki muutkin virmat jotka tekee polttomoottoreita on ollut tämän mukaan vihersiirtymässä jo yli sata vuotta.
Wärtsilä muuten toi markkinoille ”vihreän” monipolttoainemoottorin jo ~30 vuotta sitten mutta ei silloin paukutettu henkseleitä vihreydellä vaan se oli normaalia kehitystä parempaan teknologiaan jolla säästetään kuluja . Nyt kun tekevät noita samoja moottoreita niin viheriäiset on onnesta soikeina vaikka niissä käytettäisiin raskasta polttoöljyä.
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt kun tekevät noita samoja moottoreita niin viheriäiset on onnesta soikeina vaikka niissä käytettäisiin raskasta polttoöljyä.”
NäinMeNämäAsiatKoetaan™
Ilmoita asiaton viesti
Erona on se, että ennen ei veronmaksajat osallistuneet tähän bisnekseen, mutta nyt rahaa tulee ovista ja ikkunoista, koska vihreä siirtymä.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, Valtio ei ole ennen tukenut teollisuuden investointeja? Tämä onkin uusi tieto…
Ilmoita asiaton viesti
Onhan näitä Valcoja ollut, mutta nythän oli kyse Wärtsilästä. Noinkohan se sai tukiaisia viime vuosituhannella tai ainakaan lähellekään sitä määrää mitä nykyään.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, ellei olisi järjettömiä sattumavoimatukiaisia vähän joka puolella palloa niin Wärtsilän varavoimaloita ei menisi kaupaksi niin paljon kuin nyt. Eikä Wärsilä taitaisi olla viherviitan suojassakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuliko nyt ahaa-elämys? Onko vihreä siirtymä siis todellakin mahdollisuus suomalaisille yrityksille?
Ilmoita asiaton viesti
Ei kun tuli ahaa elämys että veronmaksajat ympäri palloa maksaa ton kaiken, halusivat niitä tai ei.
Tuulivoimassa ei ole yhtään mitään vihreää, tossa pikkasen faktaa.
”Muutamia karkeita faktoja heille, jotka ihannoivat tuulivoimaa päästöttömänä energiana. Nämä ovat siis erittäin karkeita ja suuntaa antavia arvoja:
-1000m3 betonia painaa n.2 500 000kg, jonka kiviaines on louhittu kaivoksista ja sementti poltettu hiilidioksidia päästävin tavoin. Vertauksen vuoksi tuolla määrällä rakentaisi 6-7 kerroksisen kerrostalon.
-keskiverto valmisbetoniauto kuljettaa kerralla 6m3, jolloin yhden voimalan perustuksiin paikalle ajaa polttoaineen voimin 167 hieman vähemmän taloudellista ajoneuvoa ja hieman vähemmän kivenheiton päästä.
-130 000kg terästä louhitaan jälleen kaivoksista aluksi moninkertaisena määränä rautamalmia ja valmistetaan teräkseksi menetelmällä, joka vastaa yksin n. 7% Suomen koko hiilidioksidipäästöistä ja kuljetetaan jälleen paikalle usean mutkan kautta polttomoottoreiden avulla.
-1000m3 betoniperustusta tarkoittaa irtotilavuudeltaan huikean paljon yli 1000m3 konein kaivettua maata perustuksen tieltä. Arvaatteko jo kuinka hoidetaan paikalta?
-tässä on lueteltu vasta perustusten materiaalien valmistusten ja kuljetuksen päästöt. Itse ropeli on vielä toisella puolella maata, eikä ole valmistettu ilmasta. Työvoimakin kulkee paikalle.
-Ropeli pyörii joitain vuosia aiheuttaen ennen kaikkea eläimille ympäristöhaittaa ja melusaastaa. Vain tuulisella säällä. Ei kylminä pakkaspäivinä, jolloin energiaa tarvitaan eniten. Tämän jälkeen se nykylainsäädännön mukaan hylätään paikalleen. Mikäli lainsäädäntö muuttuu, materiaalien kuljetukseen vaaditut määrät voidaan luonnollisesti kertoa kahdella.”
Nykyään noi materiaalimäärät per mylly saa kertoa kolmella.
Ilmoita asiaton viesti
Onko siis niin, että pitää luopua hyvinvoinnista, ettei maapallo rasitu? Ei siis kannata etsiä keinoja pitää yllä hyvinvointia kehittämällä parempia tapoja tuottaa energiaa, betonia, terästä?
Takaisin 1800-luvulle niin maailma pelastuu?
Ilmoita asiaton viesti
Sattumavoimako parempi tapa kuin tasaisen varma hiilivoima tai ydinvoima.
Sattumavoima taitaa olla kaikkein kallein tapa tehdä sähköä sille sähkön kuluttajalle, sekö tuo hyvinvointia.
Jos kuvitellaan kaksi virmaa, toisella on sattumavoimala ja bäkuppina Wärtsilän dieselvoimala. Toisella pörrää Wärtsilän voimala 24/7. Kumpi noista tuo enemmän rahaa omistajalleen, ja nyt on siis tilanne se että ei tukiaisia ja investoit ihan omalla rahalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulimyllyilläkö maapallo ei rasitu?
Ilmoita asiaton viesti
Wärtsilä kilpailee energiaprojekteista mm. Aftikassa, ollen konsortiossa, jossa yksi toimittaa tuulipuiston ja toinen sen kylkeen säätövoiman. Kilpailijana on usein Kiinan toimittama hiililauhdevoimala. Mitäpä luulet, kumpi tuottaisi sähköä pienemmin päästöin? Yksi vääristävä tekijä muuten on, että Kiina tukee avokätisesti omiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Just ton takia Wärtsilä ”kannattaa” tuulivoimaa ja viherpesee itteään kun sillä tienaa. Ja sehän on selvää että Wärtsilän monipolttoainemoottori kuluttaa vähemmän vaikka Afrikassa ne käy tod.näk raskaalla polttoöljyllä.
Ilmoita asiaton viesti
”Just ton takia Wärtsilä ”kannattaa” tuulivoimaa ja viherpesee itteään kun sillä tienaa.”
Niin, oletko ihmeissäsi että yritys ajattelee aina ensin kassaa, sitten imagoa, sitten vasta miten se vastaa strategiaa ilmaston osalta? 😀
Vai mitä hippikommunismia sinä oikein ajat?
Ilmoita asiaton viesti
Päin vastoin, ihmettelen suuresti että jopa te umpipunaiset hypitte ilosta kun riistäjäkapitalisti tahkoo hirveitä voittoja, josta osa on pakkoverotettu kansalaisilta 😆 .
Minä kannatan täysin vapaata kilpailua johon julkinen puoli ei hukkaa latiakaan verohilloa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö sinusta Suomen olla esikuva kaiken maailman maille siinä, ettei valtio tue teollisuutta?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Suomen ei pitäisi yrittää olla esikuva yhtään missään ja kaikkein vähiten tässä ilmastosekoilussa.
Ja kannattavia hankkeita voidaan rahoittaa sijoitusmielessä tai lainata rahaa mutta ei lahjoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
No olihan Suomi mukana myös esikuvana maailmalle siinä, miten jalkaväkimiinojen käytöstä luovuttiin v. 2011. Nyt voi kysyä, montako miinaa on jäänyt maahan laittamatta Itä-Ukrainassa , Krimillä, Afganistanissa, Irakissa ja Syyriassa sen ansiosta, että Suomikin esimerkillisesti luopui varastoissaan säilössä olleiden miinojen käyttömahdollisuudesta ?
Ilmoita asiaton viesti
Japanissa toimitaan vapaan kilpailun periaatteella. Kaikki ydinvoimalat päivitetään ja otetaan käyttöön yksi kerrallaan ja hiilivoimaloita on käynnistetty 35 kpl:tta.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko huolissasi Japanin velkatasosta kuten Suomen? 😀
Ilmoita asiaton viesti
Japanissa on ollut pitkään 0-kasvua. Ovat selvästikin päättäneet tehdä asialle jotakin.
Ilmoita asiaton viesti
Ennusteet ei kovin hyviltä näytä. Mutta mitäs niistä, roskatiedettä.
Tämä ei tuoretta, mutta tuoreinta mitä löysin:
”Successive Japanese governments have long recognised a number of the country’s structural weaknesses
and have sought to push ahead with some of the needed reforms. However, reform implementation has
been modest at times, with overarching high-level ambitions but less practical time schedules and
performance indicators.
The coronavirus pandemic exposed other weak points and has highlighted the
need for new reforms and the urgency to implement them.
The government is working on a roadmap for
the post-COVID economy to bring about a digital transformation and a greener society.”
https://www.oecd.org/economy/growth/Japan-country-note-going-for-growth-2021.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Japanissa väki ikääntyy, kuten Suomessakin. Ovat kuitenkin päättäneet satsata ydinvoimaan.
https://www.reuters.com/world/asia-pacific/japan-turns-back-nuclear-power-tackle-energy-crisis-2022-12-16/
”TOKYO, 16. joulukuuta (Reuters) – Japani vahvisti perjantaina suuren ydinvoimapolitiikan muutoksen energiakriisin ratkaisemiseksi yli kymmenen vuotta sen jälkeen, kun vuoden 2011 Fukushiman katastrofi sai sen käyttämättömäksi suurimman osan reaktoreistaan.”
Ilmoita asiaton viesti
Niin ja tuotako ei valtio velalla maksa? 😀
Ilmoita asiaton viesti
Japanissa on perinteisesti valtion rooli ollut teollisuutta myötäilevä, ei pääroolissa. 😉
”The stark policy turnaround comes after Prime Minister Fumio Kishida said in August that Japan would look at developing next-generation reactors, instructing the industry ministry to set up a policy plan to widen use of nuclear energy by the end of this year.”
Ilmoita asiaton viesti
Suomessako pääroolissa? Valtionyhtiöitä siis lukuunottamatta..?
Ilmoita asiaton viesti
En sitä väitä, mutta valtion rooli on Japanissa muuttunut, sivuroolista on menty enemmän kansalaisten kukkarolle.
Ilmoita asiaton viesti
Se hyvä? Voi helvetti.
Ilmoita asiaton viesti
Japanissa on meneillään elvytyslupamenettely sammutetuille voimaloille.Vanhin kolmannes taitaa jäädä ilman lupaa.
Japanin tavoite vuodelle 2030 on uusiutuville 36-38% osuus sähkön tuotannosta ja ydinvoimalle 20-22%.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ja hiilivoimalla 26 % aikaisemman 10 % sijaan.
No empiiriset todisteet käyvät yhä vahvemmiksi, maapallo ei ole lämmennyt 20 vuoteen. Japanissa lämpötilapaussi on kestänyt 30 vuotta.
Niinpä Japani on päättänyt poiketa Pariisin sopimuksesta ja käynnistänyt ohjelman hiilivoimaloiden rakentamisesta.
”Most of the world is turning its back on burning coal to produce electricity, but not Japan. The nation has fired up at least eight new coal power plants in the past 2 years and has plans for an additional 36 over the next decade—the biggest planned coal power expansion in any developed nation (not including China and India). And last month, the government took a key step toward locking in a national energy plan that would have coal provide 26% of Japan’s electricity in 2030 and abandons a previous goal of slashing coal’s share to 10%.”
https://www.sciencemag.org/news/2018/05/bucking-global-trends-japan-again-embraces-coal-power
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla on näköjään tukena 5v vanha artikkeli .
Reuters kertoi 22.10.2021 päivitetyt luvut:Hiilen ja LNG:n osuus väheni 7% molemmilla eli yhteensä 14% pienempi osuus fossiilisia edelliseen versioon.
Ilmoita asiaton viesti
Japanissa saattaisi olla kysyntää suomalaiselle tietotaidolle koskien ydinvoimalaitoksen rakentamisen suunnittelua, rakentamista ja luvittamista.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, osin kansainvälistä porukkaa ja kantapään kautta hankittua tietotaitoa. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Mistä olet saanut kuvan että olen ”umpipunainen”? Kun en tykkää PS:n impivaaralaisesta visiosta tulevaisuuden suhteen?
Ei kuitenkaan ole uutta, että valtiot tukee teollisuutta, eli Suomen ei pitäisi tukea kuten verrokkimaiden (Saksan jättipaketista puhumattakaan) ja näin sitten vähentää houkuttelevuutta-investointeja, sekä varmasti myös uudistamisen tullen viimeistään tulisi teollisuuden pako ulkomaille – tässäkö sinusta hyvä malli tulevaisuuteen? Teollisuus on kovin VS:n kannattaja Suomessa, ei ne ”umpipunaiset” ties mitkä.
Ilmoita asiaton viesti
Afrikkalaisten tuulivoimaprojektit on sattumalta sellaisia etteivät itse niitä maksa.
Ilmoita asiaton viesti
”Etteivät”…
Ilmoita asiaton viesti
Luuletko tosiaan että maksaisivat sattumavoimasta? Ei, ne tulee hyvityksenä siitä kun länkkärit on pilanneet ilmaston ja samalla länkkärit saavat suoritettua kymmenyksensä, eli kehitysavun.
Ilmoita asiaton viesti
Et tajunnut taaskaan mitä luit, tai aiemmin kirjoitit vaikka kohtaa korostin. Olenko yllättynyt, enpä tietenkään. Makustele, jos aukeaisi mitä tarkoitin ja mitä kirjoitit.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt jaksa miettiä mitä pimeiden pilven veikkojen päässä liikkuu.
Ilmoita asiaton viesti
Pimeä pilven veikko? Mitä vittua taas. 😀 Etteivät tuossa yhteydessä on todella halveksuvaa, ja muutenkin ”afrikkalaiset”, et taida tuntea paljoa jengiä sieltä jos kuvittelet että savimajoissa asuvat ja syövät YK viljaa.
Ilmoita asiaton viesti
Wärtsilän 64 käy vaikka likaisella lumella, kertoi myöntimies.
Testasimme silloin moottoria Venezuelasta tuodulla asfaltilla (asfalttijärvien luonnon asfaltti).
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai palaa mikä tahansa vähänkin ”öljyä” muistuttava joka saadaan lämmitettyä juoksevaan muotoon. Ennenvanhaan raskaspölö lämmitettiin saattohöyryllä, vieläkö mahtaa olla höyry käytössä vai lämmitetäänkö sähköllä?
Ilmoita asiaton viesti
Olen jo eläkkeellä, muttauskoisin höyryä yhä käytettävän. Raskaat polttoöljyt lämmitetaan noin 120-140 asteeseen, jolloin ne ovat pumppaus kelpoisia. Ulko varastoissa sijaitseva öljy on pidettävä lämpimänä kaiken aikaa tai varattava pitkä aika alkulämmitykselle ennen pumppaamista
Ilmoita asiaton viesti
No, nythän Wärtsilällä on suuret markkinat Saksassa. Meidän täällä Suomessa kannattaisi katsella vähän aikaa, kuinka tuo säätövoiman käyttöönotto alkaa toimimaan Saksassa. Saksassa karkeasti arvioiden tuulisähkön tuotannossa tulee olla rinnalla n. 20 000 MW edestä säätövoimaa.
ks. Saksan tuulisähkön tuotannon huojunta ( fluctuation ) , Fraunhofer ISE, https://energy-charts.info/charts/power/chart.htm?l=en&c=DE&interval=month
Jos yhden säätövoimalaitoksen teho olisi 20 MW niin tuo Saksan tuulisähkön tuotannon huojunnan hallitsemiseksi tarvittaisiin :
20 000 MW / 20 MW/säätövoimalaitos = 1 000 kpl dieselkäyttöistä säätövoimalaitosta.
Suomessa nykyinen tuulisähkön huojunta on n. 4 000 MW ( rakennettu tuulisähkön nimellisteho on tällä hetkellä 5 600 MW ). Tästä voi laskea:
4 000 MW / 20 MW/säätövoimalaitos = 200 säätövoimalaitosta.
(Tuulisähkön huojunta Suomessa ks. : https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/ )
Jos Suomessa tulevaisuudessa v. 2050 tuulisähkön rakennettu nimellisteho on SITRA:n visioiden mukaisesti 40 000 MW niin silloin tarvittaisiin:
40 000 MW / 20 MW/säätövoimalaitos = 2 000 säätövoimalaitosta.
Tähän päälle tulee sitten säätövoimalaitosten vaatimat sähkönsyöttöverkostot.
Kyllähän tuossa on melkoinen markkinarako säätövoimalaitoksille.
Kyse lienee siitä, kuka tuon kaiken kustantaa ? Siihenkin lienee jo selvä vastaus. Ja kun asioiden eteenpäin viemiseksi otetaan vielä lainsäädännön keinot markkinoinnin ja myynnin edistämiseksi, niin eiköhän tuossa ole hyvät bisnes-visiot. Suosittelisin silti, että katsotaan ensin miten homma lähtee Saksassa pyörimään ja saadaan sieltä kokemuksia sekä tietotaitoa.
Ilmoita asiaton viesti
Asennetun tuulivoimakapasiteetin määrästä ei voida päätellä säätövoimakapasiteetin tarvetta.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä sitten voidaan?
Ilmoita asiaton viesti
Parhaillaan OL1 on vuosihuollossa. Missä on OL1:n säätövoima?
Ilmoita asiaton viesti
Se ei ole ainakaan tuulivoima joka tuotti hetki sitten peräti 0.3% kapasiteetistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentistasi huomaahyvin, ettei sinulla ole hajuakaan miten sähköä tehdään…
OL 1/2/3 tuottavat sähköä normaalisti nimelliskapasiteetillaan 24/7, eikä teho vaihtele, joten ne eivät tarvitse säätövoimaa lainkaan. Reserviä ne tarvitsevat kyllä yllättäviin vikatilanteisiin, jolloin ne tippuvat pois verkosta kokonaan.
Kaikkia noita kolme OL voimalaa voidaan säätää alaspäin jos tarvetta on, mikä on äärimmäisen harvinainen tilanne tuulivoiman lottoa lukuunottamatta.
Miksiköhän ei ole 400MW tuulivoimaloita?
Ilmoita asiaton viesti
Ja sinulla ei ole hajuakaan energiajärjestelmän toiminnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ikävä kyllä, valitettavasti on hyvinkin paljon hajua asiasta miten toimiva sähköenergiajärjestelmä toimii…
Minä puhun toimivasta järjestelmästä, enkä mistään teoreettisesta märästä päiväunesta.
Minä nyt edelleen muistutan, että taidan olla meistä kahdesta hän, joka on pyörinyt siellä OL-voimaloissa ja parissa muussakin vastaavassa mestassa.
Ja muistutan myös siitä, että olen kykenevä tekemään kaiken sähköni itse omiin tarpeisiini, joten ihan täysin untuvikko en ole siitä, mitä sähkön tuotanto vaatii!
Vai aloitetaanko keskustelu sähkövoimalan säätämisestä ja siitä, kuinka erilaiset voimalat eroavat asiassa?
Ilmoita asiaton viesti
No älä sitten puhu pehmoisia. Kyse oli juurikin siitä, miten sähköjärjestelmämme oikeasti toimii, eikä siitä, miten ydinvoimaa voisi hienosti jossain utopiassasi säätää alaspäin jos sitä tai tätä.
OL3:n tippuessa verkossa sitä säätövoimaa pitää taikoa 1,6GW ja nopeasti.
Sähköjärjestelmän tasapaino haetaan aikajärjestyksessä Nordpool day ahead – Nordpool intraday – Fingridin toimenpiteet. Kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen on monen tekijän yhteispeliä, ei ole olemassa mitään sellaista kuin ”tuulivoiman säätövoima”, ja aivan yhtä väärin on väittää, että ydinvoima jotenkin poistaisi tasapainottamisen tarpeen.
Ilmoita asiaton viesti
Olet taas unohtanut sen, että olen sanonut, että tuulivoima voi liittyä verkkoon pyörivän muuntajan kautta. Kaikki muut perinteiset voimalat omaavat jo inertiaa mutta sattumavoima ei. Selitit joskus vuosia sitten invertterien autuudesta ja minä tuumaan siihen, että suunnitteleppa sellainen invertteri, jossa on ”inertiaa” edes isoissa lainausmerkeissä.
Kyllähän se on mahdollista, mutta kuka maksaa/ostaa sellaisen, onkin ihan toinen kysymys.
Kannattaa tutkia miten OL3 verkosta tippumiseen on varauduttu.
https://www.fingrid.fi/kantaverkko/sahkonsiirto/olkiluoto-3-kantaverkkoon/olkiluoto-3n-jarjestelmasuoja/
Minä edellyttäisin samaa varautumista tuulivoimayksiköissä…
TVO maksaa viulut omista jutuistaan, mutta tuulivoimaloilla maksaja on veronmaksaja.
Eli et ymmärrä oikeastaan mitään sähköntuotannosta ja sen vaatimuksista.
OL-voimalat tuottavat xxxx-teholla sähköä jatkuvasti ja jos tippuvat vikatilanteessa pois pelistä, maksavat sen ihan itse.
Tuulivoima tuottaa tehoa xx-määrän ja se voi muuttua minuuteissa ja kaikki muu tuotanto korvaa sen minkä kyknee, eivätkä he maksa siitä mitään vaikka joudutaan käynnistämään kalliita laitoksia korvaamaan nopeasti kadonnutta tehoa.
Tämä on myös se juttu, mitä et ole koskaan ymmärtänyt inertiasta. Pyörivällä tahtikoneella on inertiaa, mutta invertterillä on ainoastaan se keinotekoinen inertia akustoista/kondensaattoreista ja sekin hius-karvan varassa.
Äläkä sotke mitään nordpoolia tai fingridiä ihan perusfysiikkaan.
Sinulle voisi olla avaava kokemus käydä vaikkapa jossain erään antura-järjestelmän toimittajan konesalin varavoimakoneita katsomassa ja miettiä, kuinka kallista ja monimutkaista on tehdä täysin katkoton 500MW järjestelmä ja katsoa sen käyttökustannuksia kun se joudutaan käynnistämään. Tosin tämä menisi sinulta aika pahasti yli hilseen…
Tee omaksi iloksesi kahden generaattorin varavoimakone torppaasi ja toteuta se ihan omin kätösin, niin jatketaan keskustelua tästä aiheesta. Koneet voivat olla täysin kaupasta ostettuja mutta muun tekniikan joudut soveltamaan omin kätösin…
Been there, done that!
Ilmoita asiaton viesti
Sinä et selvästikään ymmärrä miten tehotasapainoa sähköjärjestelmässä ylläpidetään. Inertia ylläpitää tasapainoa sekuntien ja sen osien aikaskaalassa, pitemmillä aikaväleillä tasapainoa ylläpidetään toisilla tekniikoilla. Ja jos tuulivoimala, tai mikä hyvänsä muu voimala, ei pysty toimittamaan tuntimarkkinoilla myymäänsä sähköä, se joutuu itse hankkimaan erotuksen intraday-markkinasta. Väitteesi, että se ei maksaisi tuulivoiman tuottajalle mitään, on siis väärä.
Ilmoita asiaton viesti
Liekö vaalit sekoittivat pääsi?
200GWs on melkoinen määrä inertiaa ja reagoimattomuutta nopeisiin muutoksiin. Ja se antaa aikaa kaikille muille järjestelmille reagoida riittävässä aika-skaalassa.
Ihan samasta syystä oman pikkuisemman diesel-generaattorin pyörivä massa on liki 100kg. Se kestää ottaa liikemomenttia massasta siksi pieneksi hetkeksi, kunnes kierrosluku reagoi ja ohjaustekniikka ehtii antamaan lisää kaasua vastaamaan kuormituksen lisääntymiseen, aivan samoin, kuin se pystyy vastustamaan kierrosluvun nousua entisellä teholla vaikka kuorma katoaisi.
Tuntimarkkinat ovat täysin erillinen asia minuuttien muutoksiin ja jos joku vidiootti ostaa tuulivoiman myyjiltä sähköä päivän etukäteen, niin on aivan oikein, että tuulivoiman myyjä maksaa kalliin hinnan siitä, että tuotanto katosi vartissa tai sen stabiliteetti aiheuttaa myyjälle ylimääräisiä kustannuksia. Tosin suottaapi olla, että tässäkin vieraillaan veronmaksajan kukkarolla…
Tai siis vieraillaankin!
Mutta tämä kertoo juurikin sen, ettet ymmärrä sähköntuotantoa, sillä pörssi ei kiinnosta ketään siinä vaiheessa kun puhutaan siitä tuotannosta ja sen redunttantiudesta. Sinun maailmassasi kuvittelet jonkin imaginäärisen pörssin huolehtivan siitä, että sähköä on saatavilla ja tuotannon huojahteluihin vastaa pörssi!
Oikeassa maailmassa sinun mallisi mukaan meillä olisi black-out tilanteita harvase päivä. Ja niistä nousemiseen ei pörssi paljoa auta.
Oikeasti toivoin ja nyt harmittelen sitä, ettei meille tullut viime talvena sähköpulaa ja black-outtia, sillä silloin olisit oikeasti kokenut mille tuntuu olla espoossa jumissa hississä kun sähköt ovat katkenneet ja niiden palauttamisen aikataulu voi olla minuutteja, tunteja tai päiviä…
Ja kyllä, jos meidän lainsäädäntömme sallisi, niin olisi suomessakin bisnestä tehdä säätövoimaa tuulivoiman rinnalle ydinvoimalla!
Lopultakin on täysin sama, millä sitä tahti-generaattoria pyöritetään, polttomoottorilla, höyryturbiinilla, vesiturbiinilla, kaasuturbiinilla tai vaikkapa aurinkovoimaturbiinilla. Ei se generaattori tiedä millä sitä pyöritetään mutta invertterillä (= tuuli- ja aurinkovoima) se järjestelmä reagoi ylikuormitukseen sillä millisekunnilla, kun sen rajat on ylitetty…
Aivan kuten luotikaan ei tiedä, pukattiinko se piippuun paineistetulla kaasulla vaiko polttamalla nitroselluloosaa…
Ilmoita asiaton viesti
Kalevia vituttaa kuin pientä vihreetä kun OL3 vihdoinkin on täydessä tuotannossa.
Ilmoita asiaton viesti
Roskaa. Yritäpä saada ranskalaiset toimittamaan lisää 10 miljardin laitoksia 3,5 miljardin kauppahinnalla.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulta jää ymmärtämättä että olen selvittänyt tässä juurikin nykyisen energiajärjestelmämme toimintaa. Eli sitä oikeaa maailmaa. Jossa blackout nähty kantaverkossa viimeksi joskus 1970-luvulla. Kukaan ei kiellä säätämästä ydinvoimalla, se on vaan muulla tavoin halvempaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olet selvittänyt itsellesi miten energia-järjestelmä toimii? Hyvä niin, mutta tekninen puoli on jäänyt selvityksessäsi lapsipuolen asemaan.
Ja minä puhun siitä teknisestä puolesta, enkä mistään pörssin mekanismeista. Ja siinä yhtälöstä (sinivirta tykkää) vaikean differentiaalin tekee tuulivoiman arvaamattomuus ja mitä suuremmaksi sattumavoiman osuus kasvaa, sitä vaikeammaksi tulee verkon hallinta.
Wittusenin kaavailema tilanne on valtakunnan verkkoon kytkettynä katastrofaalinen sähköjärjestelmän stabiiliuden osalta. Ja jakainen joka haaveilee siitä, että tuulivoima voisi tuottaa 10 000MW verkkoomme pelaa venäläistä rulettia, jossa revolverin patruunapesistä puolet on täytetty.
Tänäänkin klo 6-10 välillä tuulivoiman tuotanto on tipahtanut 2 000 – 300 MW ja vastaavasti vesivoiman tuotantoa on lisätty vastaava määrä mutta jos tuollaisia muutoksia alkaa tapahtumaan teholuokassa 10 000 MW, niin tehotasapainon pitäminen muuttuu vaikeaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Joo pienemmässä mittakaavassa tuo teollisuuslaitosten pudottaminen poikkeavassa tilanteessa kulutuksesta on sukua laivojen sähköntuotantoon.
Laivoissahan on järjestely, jossa osan generaattoreista pudotessa pois pelistä, automaattisesti pudotetaan laivan sähköverkosta ns. toisarvoiset kuluttajat ( esim. keittiön koneet ja ei välttämätön valaistus. Näin pyritään varmistamaan, että aluksen turvallisen kulun kannalta välttämättömille järjestelmille riittää sähköä ( ruorikone, koneiston pumput, navigointilaitteet ).
Joskus siltikin tulee niitä täydellisiä black-out -tilanteita. Siitä allekirjoittaneellakin on kokemusta, saariston kapeikossa sähköt hävisivät. Onneksi ruori oli keskellä.
Ilmoita asiaton viesti
Laivoissa on sen verran monta voimakonetta, ettei siellä Laajamittainen on-line UPS varmistaminen ole niin kustannustehokasta kuin maalla, koska akuston massa alkaa olla aika merkittävä kun puhutaan MW luokista.
Ja kyllä niitä laivojen havereita on tainnut tapahtua historian aikana aika monta black-out tilanteissa.
Hyvä niin, että ruori oli keskellä. Kauanko palautuminen tilanteesta kesti? Ja miksi ylipäätään balck-out pääsi tapahtumaan?
Ilmoita asiaton viesti
Mutku OL1. Kukaan ei väitä, etteikö muukin energian tuotanto tarvitsisi säätövoimaa. Tuulivoiman tarve varmaan riippuu sen nimellismäärästä.
Ilmoita asiaton viesti
No ei ”varmaan” riipu. Jos minä pystytän 3 MW tuulivoimalan takapihalleni ja kytken sen verkkoon, ei sen seurauksena kenenkään muun pidä hankkia mitään ”säätövoimaa”.
Ilmoita asiaton viesti
ks. yllä olevat linkit FraunhofferISE:n ja Fingridin tuulivoima sivustoille. Sieltä näet säätövoiman tarpeen. Ja voit laskea sen, mikä on tarve kun Suomen rakennetun tuulivoiman nimellisteho on 7 kertainen nykyiseen verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Toistan: Asennetun tuulivoimakapasiteetin määrästä ei voida päätellä säätövoimakapasiteetin tarvetta.
Ilmoita asiaton viesti
Wärtsilä on saanut 12 kk aikana 26.000 MW voimalaitostilauksia. Jos markkinaosuus on yhtiön ilmoittama 8%, koko maailmassa on tilattu 12 kk aikana 325.000 MW kaasu- ja nestepolttoainevoimaloita.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän tuolla ilmaston pitäisi pelastua.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedät ettei tuolla mikään pelastu, mutta Suomen kansantalous kylläkin. Odotan jo seuraavaa blogia missä taas kerrotaan kuinka VS sysää Suomen kurjuuteen… 😀
Ilmoita asiaton viesti
” … mutta Suomen kansantalous kylläkin.” Jonka pelastus rahoitetaan kuluttajien, veronmaksajien pussista sekä taloudellisen riskin kannolla ja toki tietenkin valtion lisävelan otolla.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, että valtio tukee kuten ennenkin investointeja on SINUN pussista pois? Laita nyörit kireämmälle köyhä.
Ilmoita asiaton viesti