Yritysverotukselle kansainvälinen minimitaso?
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen ehdotti pääsiäisen aikaan kansainvälistä sopimusta minimiyritysveroksi. Yellenin mukaan sopiva taso olisi 21%. Yellenin mukaan viimeiset kolmekymmentä vuotta jatkunut verokilpailu on vaikeuttanut valtiontalouksien hoitoa.
EU:n komissio kannattaa sopimusta yritysverotuksen minimitasosta, mutta toivoo asiasta päätöksiä OECD:n tasolla. Sopimus yritysverotuksen minimistä pakottaisi esimerkiksi Unkarin ja Irlannin nostamaan yritysverotustaan. Irlanti on onnistunut nostamaan kansalaistensa elintason Euroopan huipulle kilpailukykyisen yritysverotuksensa ansiosta. Myös Viro joutuisi muokkaamaan verojärjestelmäänsä sopimuksen myötä.
OECD työstää parhaillaan myös verotusjärjestelmää Amazonin ja Googlen kaltaisille digijäteille.
Bidenin hallinto nostamassa Yhdysvaltain omaa yritysveroastetta
Donald Trumpin hallinto pudotti USA:n yritysveroasteen 35 prosentista juuri tuonne 21 prosentin tasolle. Bidenin hallinnon tavoitteena on nostaa yritysten veroaste 28 prosentin tasolle.
Yhdysvaltalaiset yritykset ovat hyväksyneet yritysveron nostamisen, mutta harva uskoo veron nousevan aivan 28% tasolle. Kauppakamari ja myös osa demokraattisenaattoreista ajaa 25% tasoa, mitä pidetään mahdollisena kompromissina.
Janet Yellen calls for a global minimum tax on companies. Could it happen? | The Economist
Janet Yellen calls for global minimum corporate tax | Financial Times (ft.com)
Lämpimän pienteollisen 500 m2 tilan vuokra ja ylläpitokustannus on Suomessa 8.000 E / kk, USA: ssa 3.000 USD / kk, Virossa 2.500 E/ kk ja Kiinassa 500 E / kk. Työtuntien hinnoissakin on omat hintaeronsa ja veronsa.
Veroista sitten niin väliä, sillä vain aniharvalle yritykselle Suomessa viivan alle mitään plussaa edes todellisuudessa jää.
EU: n tulisi harmonisoida ja kovalla voimalla yhdenvertaistaa läpi koko Unionin yritys – ja omistusverotus, jolloin suomalaisetkin yrittäjät pääsisivät samalle viivalle muiden kanssa. Sama pätee myös palkkojen, verotuksen ja sosiaalituen Unionin sisäistä harmonisointia yhtäläiseksi ja Unionin sisäisesti. Tällöin myös hintatasot tasoittuisivat maiden välisesti työvoimakustannuksineen tuotekirjon kaikilla osa-alueilla Unionin sisäisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottamasi suunta olisi varmasti oikea, joskin EU:n jäsenmaiden kehitystasoissa on suuria eroa. Mutta niin on Yhdysvalloissakin eri osavaltioiden välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi näyttäisi olevan melko keskitasoa Euroopassa. Nimellinen veroaste ei välttämättä silti kerro kaikkea.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/#ae1b9794
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi katsoa verojuoruja, joissa pääomakeisarit ryöstävät omien firmojensa tuotekehityspotentiaalia maksimaalisen suurilla osingoilla. Osingoistahan ei mene juuri ollenkaan veroa Suomessa, koska verojärjestelmämme on sellainen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se nyt ihan näinkään ole, varsinkin kun otetaan huomioon, että yritys on jo maksanut yhteisöveron 20%. Eli osinko maksetaan nettotuloksesta verojen jälkeen.
Pörssiosakkeiden osalta saajan veroaste on 25,5%.
(Esimerkki: Yhtiön tulos ennen veroja 100. Yhteisövero 20, tulos verojen jälkeen 80. Tämä jaetaan kokonaan osinkona. Saaja maksaa veroa 20. Verot yhteensä 40 eli veroprosentti 20+20 = 40% tuloksesta ennen veroja)
Noteeraamattomien yhtiöiden osalta tilanne on joissain tapauksissa kevyempi, mutta ei toki aina. Tämä tilanne pitäisi yhtenäistää, jotta yritysten kannattaisi listautua ja hakea kasvua sitä kautta.
https://www.veronmaksajat.fi/Sijoittaminen/Osinkojen-verotus/#ae1b9794
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se on just niin eli ahneus syö suomalaisten yritysten menestyspotentiaalia. Meni vähän henkilöverotuksen puolelle kommenttini silti.
Ilmoita asiaton viesti
Kenen/keiden ahneus?
Ilmoita asiaton viesti
10 miljoonien osinkojen nostot eivät kerro terveestä mielestä.
Ilmoita asiaton viesti
Väitän myös että harvoissa, jos missään yksityisessä ja julkisesti noteeratussa yhtiössä maksettaisiin osinkoa tuotekehityksen kustannuksella.
Niin moni yhtiö jolla menee huonosti, vaikka tuottaisikin voitonjakokelpoista tulosta, jättää osingot maksamatta jos rahaa tarvitaan tuotekehitykseen.
Pääsääntöisesti voi sanoa että päättäjät eivät ole niitä huonoimpia talousosaajia.
Ilmoita asiaton viesti
Pienomistajat maksavat veronsa selittämälläsi periaatteella. Mutta suuromistajilla on huomattavasti pienempi veroprosentti. Suuromistajat voivat myös helposti pistää rahansa vakuutuskuoreen ja kerryttää omaisuuttaan korkoa korolle periaatteella maksamatta lainkaan veroa niin kauan kun pitävät omaisuutensa kuoressaan.
Globaalissa maailmassa on valtavasti järjestelmiä, jotka kasaavat omaisuutta pienelle piirille. Tässä kaikessa on myös poliittinen ulottuvuus, koska tämä pieni piiri vaikuttaa aktiivisesti polittiseen päätöksentekoon globaalisti. Samalla kun pääomat keskittyvät rahaeliitille, valtiot myös köyhtyvät ja velkaantuvat. Ellei tätä järjestelmää saada globaalisti muutettua, yhteiskunnat jossain vaiheessa romahtavat – näin uskon.
ps. Suomi hyötyy mikäli yritysverotukselle saadaan aikaiseksi jokin globaali minimitaso.
Ilmoita asiaton viesti
Ajatusketju on täydellinen utopia, oikeassa työelämässä kilpaillaan kaikilla kustannustason osatekijöillä, se että Suomessa nämä ovat karanneet käsistä, on armoton tosi, kunnon käsityöosaajia ei meillä ole, kuin juhlapuheissa 🥳
Ilmoita asiaton viesti
Niin kauan kuin EU vaatii päätöksenteossa yksimielisyyttä, saattaa Irlannin intressit vaikeuttaa tällaisten päätösten tekemistä:
Tässä pari kommenttia (Talouselämä):
Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz pitää uutistoimisto AFP:n mukaan esitystä erinomaisena askeleena eteenpäin taistelussa valtioiden verotulojen menetystä vastaan. Scholz toivoo päätöstä asiassa tämän vuoden aikana.
Irlannin valtiovarainministeri Paschal Donohoe ilmaisi sen sijaan huolensa siitä, miten maailmanlaajuinen vähimmäisverokanta voisi vaikuttaa pienempään talouteen, kuten Irlantiin, joka valitsi alhaisen verotuksen mallin houkutellakseen kansainvälisiä investointeja.
Ilmoita asiaton viesti