Tarvitaan radikaaleja keinoja ympäristökriisin pysäyttämiseksi
Ympäristökriisi lienee suurin kriisi ihmiskunnan historiassa. Tämä on ollut jo pitkään tiedossa mutta vasta viimeisten vuosien aikana on alettu tehdä jotain sen yhden osa-alueen korjaamiseksi eli ilmastokriisin. Meidän on tehtävä jotain eikä yksilön valinnat ratkaise mitään. On tehtävä koko yhteiskunnan kattava järjestelmän muutos.
Teollisuutta ja tuotantoa on supistettava. Nykyinen liika tuotanto johtaa liika kulutukseen, joka johtaa taas tuotannon kasvamiseen. Tämä kehitys on pysäytettävä ja alettava tuottamaan tarpeen mukaan ei yritysten etujen mukaan. On säädettävä lailla, kuinka kauan kunkin tuotteen tule kestää sekä määrättävä, että toimivan tai korjauskelpoisen tilalle ei saa hankkia uutta. Verotuksella näitä ei voi ohjata, sillä ne olisivat tasaveroja ja osuisi näin voimakkaimmin pienituloisiin ja köyhiin.
Talouskasvun ihannoinnista on luovuttava. Talouskasvu perustuu ympäristön ja ihmisten kasvavalle riistolle, josta todellisuudessa hyötyy vain murto-osa kansalaisista. Vähenevistä luonnonvaroista pitäisi pitää kiinni ja käyttää vain pakollisen verran.
Ruokaa tuotetaan 10 miljardille ihmiselle mutta nälkää näkee satoja miljoonia ihmisiä ja korona on pahentanut tilannetta. Ruoan tuotanto on nykyisellään kuormittavaa ympäristölle. Eläimille syötetään ihmisille kelpaavaa ruokaa, jotta nämä sitten puolestaan voidaan syödä. Tämä ei tarkoita, että lihaa ei saisi syödä tai maitotuotteita käyttää, mutta niiden käyttöä on vähennettävä. Vähentäminen on tehtävä tuotantoa vähentämällä ja valistamalla, sillä hinnan korotukset johtaisivat vain siihen, että lihasta ja maitotuotteista tulisi rikkaiden herkku.
Mitä on tehtävä?
Tarvitaan systeemin muutos, joka ei perustu jatkuvan talouskasvun ihanteeseen rajallisessa maailmassa. Niin sanottu viherpesu on lopetettava ja siirryttävä oikeasti kestäviin ratkaisuihin. Tuotannossa on siirryttävä koko yhteiskunnan kattavaan suunnitelmatalouteen, jossa tuotetaan sen verran, kun on pakko, jotta tarpeet saadaan tyydytetyksi.
Päästöjä on vähennettävä. Sotateollisuus ja armeijat ovat aikamme pahimpia saastuttajia. Näitä ei edes sisällytetä kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. Kansainvälinen aseistariisunta on tähän ainoa ratkaisu. Autoilua tulee vähentää rajoituksin ja kielloin ei kustannuksia lisäämällä, sillä se koskee pahiten maaseudun köyhään väestöön. Myös sähköautot kuluttavat luonnonvaroja eivätkä ole päästöttömiä. Kuitenkin ne ovat huomattavasti parempia erityisesti päästöjen kannalta kuin nykyiset polttomoottori autot. Päästöjen vähentämisen lisäksi on kasvatettava hiilinieluja.
Kumpi talvi on parempi blogistin mielestä, viime talvi vai tämä talvi? Jos siis pystyisit toisen ”torjumaan” niin kumpi se olisi?
Ilmoita asiaton viesti
Miten tämä liittyy mihinkään? Jos yrität heittää ilmastodenialismia, niin lueppa teksti uudestaan, sillä puhun siinä ympäristökriisistä, jonka osa ilmastokriisi on.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä kaksinais-moralismia. Suomi tukee turvevoimalan rakentamista Ruandaan
Mutta Suomessa halutaan lopettaa turpeentuotanto ilmastosyistä
https://www.kansalainen.fi/suomi-tukee-turvevoimalan-rakentamista-ruandaan/
Ilmoita asiaton viesti
Tietääkseni on kaksi eri porukkaa, jotka ajaa näitä. Mitä turve tuotntoon tulee, niin se on ajettava alas kaikkialla, vaikka kehittyvien maiden riippumattomuutta lännestä ja fossiilisista polttoaineista on tuettava.
Ilmoita asiaton viesti
”se on ajettava alas kaikkialla, vaikka kehittyvien maiden riippumattomuutta lännestä ja fossiilisista polttoaineista on tuettava”
Eli turvevoimala Ruandassa saa olla nyt ja aina
Ilmoita asiaton viesti
Missä noin sanoin? Kerroin, että kehittyvien maiden riippumattomuutta on tuettava sekä, että turvetuotanto on ajettava alas kaikkialla. Kehittyville maille kuitenkin voidaan antaa pidempi siirtymisaika.
Ilmoita asiaton viesti
”Kehittyville maille kuitenkin voidaan antaa pidempi siirtymisaika.”
Kuka sen takaa. Sinäkö. Taitaa olla toiveajattelua
Ilmoita asiaton viesti
Takaa minkä? Esimerkiksi YK.
Ilmoita asiaton viesti
ILMASTOTUTKIJAT HYLÄNNEET IPCCn!
Nykyinen ilmastopolitiikka perustuu YKn alaisen IPCC puitteissa tehtyihin ilmastomalleihin. Noitten mallien ennusteet ovat kuitenkin osoittautuneet kovin epätarkoiksi lämpötilamittauksiin nähden, ja niihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja ongelmia.
Asiaa valaisee CarbonBrief 15.1.2018 julkaisema artikkeli: “Carbon Brief explains in detail how scientists use computers to understand our changing climate…”
https://www.carbonbrief.org/qa-how-do-climate-models-work
Tässä artikkelissa selvitetään 1995 aloitettu CMIP-hanke, jossa on tarkoitus harmonisoida / yhdistää nykyiset yli 100 kovin erilaista ja epätarkkaa ilmastomallia ja saamaan niiden tarkkuus paremmaksi.
Artikkelissa myös kerrotaan, että ”However, it is worth noting that CMIP is entirely independent from the IPCC”.
Tästä voi päätellä, että nyt 30 johtavaa ilmastomallien tekijää ovat päättäneet ottaa etäisyyttä politisoituneeseen IPCCn.
Tässä artikkelista noukittuja kohtia:
What is CMIP?
For many parts of the climate system, the average of all models can be more accurate than most individual models. Researchers have found that forecasts can show better skill, higher reliability and consistency when several independent models are combined. With so many institutions developing and running climate models, there is a risk that each group approaches its modelling in a different way, reducing how comparable their results will be.
This is where the Coupled Model Intercomparison Project (“CMIP”) comes in. CMIP is a framework for climate model experiments, allowing scientists to analyse, validate and improve Global Climate Models in a systematic way. So, CMIP was designed to be a way to bring into line all the climate model experiments that different modelling centres were doing.
Since its inception in 1995, CMIP has been through several generations and each iteration becomes more sophisticated in the experiments that are being designed. A new generation comes round every 5-6 years.
With the model simulations for CMIP5 complete, CMIP6 is now underway, which will involve more than 30 modelling centres around the world.
The results of CMIP6 model runs will form the basis of much of the research feeding into the sixth assessment report of the IPCC.
However, it is worth noting that CMIP is entirely independent from the IPCC.
Parameterisations (20 kpl) climate process isn’t well understood. Parameterisations are one of the main sources of uncertainty in climate models.
As NASA Goddard Institute for Space Studies director Dr Gavin Schmidt tells Carbon Brief:
“Global mean trends are monitored for sanity, but not (generally) precisely tuned for. There is a lot of discussion on this point in the community, but everyone is clear this needs to be made more transparent.”
For the period since 1998, when observations have been a bit lower than model projections, a recent Nature paper explores the reasons why this happened.
What are the main limitations in climate modelling at the moment?
Clouds are a constant thorn in the side of climate scientists. They cover around two-thirds of the Earth at any one time, yet individual clouds can form and disappear within minutes; they can both warm and cool the planet, depending on the type of cloud and the time of day; and scientists have no records of what clouds were like in the distant past, making it harder to ascertain if and how they have changed.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä se meitä köyhiä haittaa jos joku on pelkästään rikkaiden herkku? Ei minua ainakaan. Kukin syököön sitä mihin on varaa, ja jos verotetaan kunnolla niin äkkiä se lihantuotanto vähenee, eikö?
Ilmoita asiaton viesti
Se rakentaa lisää kuilua omistavanluokan ja työväenluokan välille, kun tämä raja pitää poistaa ja sulauttaa omistavanluokka osaksi työväenluokkaa. Vastustan kaikkea sellaista, joka antaa rikkaille etuoikeuden työväenluokkaa kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Aloitetaanko vallankumous luokkajaon poistamiseksi ja omistava luokka udelleen koulutukseen?
Ilmoita asiaton viesti
Tarvitaan vallankumous, joka toivottavasti on veretön. Riippuu miten kukin yksittäinen porvari osaa asiansa tarvitseeko koulutusta, jotta voi tehdä työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Meinasin jo suositella, mutta viimeinen kappale pilasi jutun.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä siinä on sellaista, jota et voi allekirjoittaa?
Ilmoita asiaton viesti