Päihdekuntoutusta ei saa unohtaa sote-uudistuksessa

Aluevaalikeskustelujen aiheena ovat ainakin alkuun olleet perusterveydenhoidon kysymykset, hoitajapula ja hoitajien palkat. Erittäin tärkeitä aiheita, mutta vielä huomiota eivät ole saaneet paljonkaan sosiaalityön pulmat, kuten ylikuormittunut lastensuojelu, nuorten ongelmat tai asunnottomuus.

Myöskään terveydenhoidon ja sosiaalityön välimaastoon sijoittuva päihdehuolto ei ole noussut keskusteluissa esille.  Koronakriisi on pahentanut sekä mielenterveysongelmia että päihdeongelmia.  Jatkuvien etätöiden ja kotona olemisen myötä esimerkiksi alkoholiongelmia on saattanut kehittyä sellaisillekin työtätekeville ihmisille, joilla ei aiemmin ongelmia ole ollut. Samalla näihin ongelmiin puuttuminen on hankaloitunut, kun ihmiset kohtaavat vähemmän työyhteisöään ja työterveyshuoltoa.

Korona on myös kuormittanut sosiaali- ja terveyspalveluita niin, että muiden sairauksien ja ongelmien hoito lykkääntyy tai siirtyy hamaan tulevaisuuteen.  Tällaisiin herkästi lykättäviin ongelmiin kuuluvat päihdeongelmat ja psyyken pulmat kuten masennus.

Päihdeongelmien hoitamatta jättäminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin niiden hoitaminen. Alkoholihaittojen kustannukset ovat valtavia terveydenhoidossa, työelämässä ja inhimillisessä kärsimyksessä mitattuna. Päihdehaitat ilmenevät myös rikollisuutena ja väkivaltana niin kodeissa kuin kaduilla.

Meillä on tietysti olemassa oleva päihdehoidon systeemi kuntoutuslaitoksineen ja katkaisuhoitopaikkoineen.  Ennen koronaakin niihin pääsyssä ja niiden kattavuudessa oli isoja eroja kuntien välillä.  Päihdehuoltolaki on sama koko maassa, mutta sitä voidaan tulkita niin väljästi että eri kuntien asukkaat ovat aivan erilaisessa asemassa. Se mikä on hoidettu hyvin vaikkapa Helsingissä, on hoidettu välttävästi Espoossa ja kenties täysin olemattomasti jossain pienemmässä kunnassa.

Päihdetyön kenttä on laaja. Se pitää sisällään interventiot työssäkäyville, joiden ongelma on vasta kehittymässä,  sekä kuntoutukset ja haittojen vähentämisen syrjäytyneille. Se pitää sisällään niin lääkkeellisen opiaattien korvaushoidon kuin lääkkeettömät psykososiaaliset hoidotkin.  Lisäksi palettiin kuuluvat erilaiset asumispalvelut asunnottomille päihdekuntoutujille. On oltava tarjolla sekä päihteettömiä ja kuntouttavia asumispalveluita, että päihteet salliviakin asumispaikkoja.

Espoossa päihteetöntä ja kuntouttavaa asumispalvelua päihdetoipujille löytynee vain Sepänkylän tukiasuntolasta. Päihteet sallivia asuntoloita on useampia.

Päihdekuntoutuksessa Espoo käyttää ostopalveluita. Ostopalveluiden hyödyntäminen on usein hyväkin asia, koska niistä voi löytyä spesifiä osaamista ja laatua. Toisaalta niiden laatu voi vaihdellakin suuresti.

On myös säilytettävä matalan kynnyksen vastaanottopalvelut, joiden kautta voi päästä hoitoon pikaisesti akuutissa hätätilanteessa, kuten katkaisuhoidon tarpeessa.

Opiaattien korvaushoidossakin olisi parannettavaa. Psykososiaalinen tuki jää usein heikoksi, ja ”hoito” rajoittuu pelkkään lääkkeen antamiseen kuin liukuhihnalta.

Päihdepalveluiden turvaamisessa ja kehittämisessä on iso työ uusilla hyvinvointialueilla.

+2
Toni Tuomanen
Sitoutumaton Espoo
Ehdolla aluevaaleissa

Sosionomi (amk), kirjailija, lähihoitaja ja päihdetyöntekijä Espoosta. Alun perin Karjalan poikii, Imatralt. Vapaa-ajattelija, satunnainen omatoimimatkailija ja penkkiurheilija. Sydäntä lähellä jääkiekko, punk rock ja heavy metal.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu