Eduskunnan poissaoloista: Kansanedustajan vastuu on päättää, ei paeta

Eilinen oli historiallinen päätöksentekopäivä Suomen eduskunnassa, mutta kaikki kansanedustajat eivät halunneet kantaa vastuutaan ja tehdä tärkeää työtään, johon heidät on valittu ja johon he ovat itse pyrkineet. Merkittävä määrä (kansan)edustajia oli poissa, kun äänestettiin tapaus Mäenpään osalta kansanedustajan syytesuojan poistamisesta.

 

Itse asiasta voi minusta olla perustellusti kahta mieltä: Mäenpään syytesuoja joko tuli poistaa tai sitten sitä ei pitänyt poistaa. Perustelut näkemykselle ovat tärkeitä. Itse en olisi poistanut Mäenpäältä syytesuojaa. Jos kansanedustaja ei tiedä, mitä mieltä asiassa olisi, kansanedustajalla on mahdollisuus painaa äänestyksessä myös tyhjä-painiketta. Silloinkin kansanedustaja kertoo kansalle jotakin ja voi halutessaan perustella äänestyskäyttäytymisensä.

 

Sen sijaan on halveksittavaa, jos edustuksellisessa demokratiassa kansanedustaja periaatteellisesti näin merkittävässä asiassa luikkii pakoon vastuutaan päättää kansan puolesta ja on poissa äänestyksestä, ellei syynä ole sairaus tai esimerkiksi perhevapaa. Eduskuntatyö on organisoitu niin, että äänestämään tällaisessa tapauksessa muuten pääsee. Toritilaisuuksiin ja tupailtoihin maakunnissa on turha korona-aikana vedota. Eduskunnan täysistuntopöytäkirjasta voi myös todeta, jos poissaolon syy on muu varsinainen eduskuntatyö (valiokuntamatka esimerkiksi). Tosin nämä poissaolijat ja syyt poissaoloihin ovat jostakin syystä nykyään vain eduskunnan täysistunnon pöytäkirjan liitteenä toisin kuin ennen, ja niinpä en itsekään niitä nyt pöytäkirjasta löytänyt.

 

Kenenkään ei ole eduskunnassa pakko puhua, ja on monta tapaa tehdä kansanedustajan työtä, mutta poissaoleminen äänestyksistä ei ole tapa, jolla tehtävää voi hoitaa. Mitä jos kaikki tekisivät niin? Demokraattinen järjestelmä luhistuisi, jos kaikki ottaisivat erivapauksia. Eduskunnan arvovalta ja koko legitimiteetti murenisivat, jos kansanedustajat laajemminkin alkaisivat äänestyksissä leikkiä kuurupiiloa.

 

Erityisen tuomittavia eiliset perusteettomat poissaolot olivat myös siksi, että jokaisella kansanedustajalla oli ainakin julkisten tietojen mukaan äänestyksessä korostetusti ns. omantunnon vapaus eli ryhmäkuria ei ollut eikä tietyllä tavalla äänestäviä rangaista poliittisesti. Oliko se joillekin ongelma, kun piti itse kantaa vastuuta yksin omissa nimissään? Perustuslakivaliokunta, jonka mietinnön pohjalta asiassa päätettiin, ei tee hallitus- tai oppositiopolitiikkaa, mikä entisestään alleviivaa yksittäisen kansanedustajan päätösvaltaa asiassa suuressa salissa riippumatta siitä, onko hallituspuolueen vai opposition kansanedustaja.

 

Painakaa siis niiden terveiden ja perhevapaalla olemattomien kansanedustajien nimet mieleen, jotka olivat eilen poissa, mutta haluavat yhä edustaa kansaa ja päättää puolestamme yhteisistä asioistamme.

 

Seuraavan kerran eduskunta on päättänyt kokoontua täysistuntoon päättämään puolestamme 1.9.2020. Melko pitkä istuntovapaa näin poikkeuksellisena aikana. Valiokunnat, joissa tällä hetkellä olisi ruuhkaksi asti hommaa, niin ikään ovat tauolla poislukien suuri valiokunta. Sekin on päätös. Maakunnissa tuskin korona-aikana paljon tilaisuuksia on, ja koska Suomessa korona-tilanne on nyt vielä verrattain rauhallinen, päättäminen asioista kokouksineen onnistuisi ken ties helpommin kuin syksyllä.

 

Tästä Ylen äänestyslistasta näkee myös poissaolijat, mutta siinä on mukana myös perhevapaalla ja mahdollisesti sairaana olevat.

tp83

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti (valtio-opin ja politiikan opintosuunta) ja puolueeton politiikan kokemusasiantuntija Etelä-Pohjanmaalta. Takana kaksi kautta eduskunnassa ja kolme kautta kaupunginvaltuustossa sekä 11 vuotta Puheenvuorossa. Syntymävuosi 1984. "Sky is the limit."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu