”Menetetty vuosikymmen”? Ei todellakaan kaikille. Entä seuraava?

Hiljattain professori Vesa Vihriälä totesi, että pahimmassa tapauksessa edessämme voi olla ”menetetty vuosikymmen”. Arvio on dramaattinen, koska edellisestä ”menetetyn vuosikymmenen” päättymisestä on kulunut vasta melko lailla tasan kaksi vuotta. Tuo menetetty vuosikymmen alkoi 2008 ja päättyi keväällä 2018. Menetetyllä vuosikymmenellä tarkoitetaan sitä, ettei Suomen kansantalous eli Suomen BKT ole sinä aikana kasvanut, kun sitä verrataan lähtötilanteeseen.

 

”Menetetyssä vuosikymmenessä” on silmiinpistävää se, että se on ollut menetetty nimenomaan julkiselle sektorille. Suomessakin julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen tuplaantui menetetyn vuosikymmenen aikana. Niin ikään kotitalouksien velkamäärän kasvu on ollut hurjaa. 20 vuodessa se on yli tuplaantunut 62 prosentista 127 prosenttiin suhteutettuna kotitalouksien tuloihin.

 

Entäpä sitten osakkeiden arvostus? Kas kummaa, se on yli tuplaantunut kuluneen vuosikymmenen aikana. Pörssiosakkeiden arvonnousu on ollut keskimäärin 13 % vuodessa. Ne, joilla on ollut ylimääräisiä pääomia sijoittamiseen, ovat tehneet valtavan tilin, kun samaan aikaan julkinen sektori riutuu ja monet kotitaloudet ovat syöksyneet kiihtyvään velkapyörteeseen.

 

Kysymys kuuluukin nyt, onko seuraavakin ”menetetty vuosikymmen” taloudessa menetetty vuosikymmen kunnille ja valtiolle sekä ”tavallisille” kotitalouksille, ja taas menestyksen vuosikymmen sijoittajille?

 

Korona-pandemian seurauksena pörssit ensin romahtivat, mutta ovat olleet sittemmin hyvässä nousussa. Pörssien nykytaso suhteutuu jopa jossakin vaiheessa odotettuun noin kymmenen prosentin ”korjausliikkeeseen”. Rikkaiden juhlat ovat siis jatkuneet, vaikka reaalitalous syöksyy ja näkymä on huono.

 

Jossain vaiheessa voi kuitenkin syntyä tilanne, että politiikan suunta muuttuu ja enemmistö alkaakin haluta päättää talouden perusperiaatteista reaalitalouden pohjalta. Se tarkoittaa silloin systeemistä muutosta, joka siis perustuu enemmistön etuun eikä vähemmistön etuun. Silloin mukaan kuvaan astuu uudenlainen politiikka nykymenoon verrattuna. Se tosin on selvää, että liberaalin ”antipolitiikan” keinoilla tällaista mahdollista käännettä ei saada aikaan.

tp83

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti (valtio-opin ja politiikan opintosuunta) ja puolueeton politiikan kokemusasiantuntija Etelä-Pohjanmaalta. Takana kaksi kautta eduskunnassa ja kolme kautta kaupunginvaltuustossa sekä 11 vuotta Puheenvuorossa. Syntymävuosi 1984. "Sky is the limit."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu