Onko Sanna Marin vain suuri imagokupla?

Yle kertoo tänään perjantaina julkaistussa tuoreessa uutisessaan seuraavaa: ”Marinin mukaan on mahdollista, että virus saataisiin painettua alas erittäin kovilla rajoitustoimilla, mutta sen inhimillinen hinta olisi kova ja lopputulos epävarma niin kauan kuin virusta esiintyy muualla maailmassa”.

 

Marin ei selvästikään hahmota, että muille valtioille, joista Marin puhuu ikään kuin mahdollisina korona-epidemian ”vapaamatkustajina”, Suomi edustaa niistä itsestään tarkasteltuna niin ikään ”muuta maailmaa”. Mitä jos kaikkien maiden pääministerit ajattelisivat kuten Marin? Onko Suomella varaa puhua näin? Suomihan on yksi toimija ja vaikuttaja, jota seurataan, mutta Marin kiistää sen eikä selvästikään halua Suomen olevan minkäänlainen suunnannäyttäjä tosipaikassa.

 

Marinin perusväite siis on, ettei Suomen kannata yrittää korona-viruksen tukahduttamista Suomessa, jos kaikkialla muualla maailmassa ei tehdä samoin. (Vaikka monissa valtioissa siihen jo voimakkaasti pyritään.)

 

Marinin retoriikka muistuttaa itse asiassa tässä korona-episodissa toistaiseksi varsin paljon periaatteiltaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon retoriikkaa toisessa aiheessa: ilmastopolitiikassa.

 

Esimerkiksi 1.9.2018 Halla-aho sanoi perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa seuraavaa: ”Vaikka ympäristö- ja päästökysymykset pitää ottaa vakavasti, on samalla ymmärrettävä, että ilmastonmuutos on globaali haaste. Jos Suomi asettaa itselleen liian kunnianhimoisia tavoitteita, tulos on se, että teollisuus ja työ karkaavat Kiinaan ja Intiaan. Häviäjinä ovat sekä suomalaiset että globaali ilmasto.” Toisin sanoen, inhimillinen hinta olisi Halla-ahon mukaan suomalaisille kova ja mahdollisesti se maksettaisiin turhaan. En kiistä, etteikö Halla-aho voi olla oikeassa.

 

Koska ilmastomuutoksen sanotaan kuitenkin olevan yhä yksi aikamme keskeisistä haasteista, jopa keskeisin, olisikin nyt hyvä kysyä pääministeri Marinilta hallituksen kunnianhimoisista ilmastotavoitteista, niiden toimeenpanosta sekä tehokkuudesta ja mielekkyydestä ilmastomuutoksen hillitsemisessä, jos ilmastomuutosta ei oteta vakavasti kaikissa muissa keskeisissä teollisuusmaissa, vaan päinvastoin yritetään jopa hyödyntää tilannetta kansallisesti hamuamalla saastuttavaa teollisuustuotantoa omaan maahan lisää maista, joissa on päätetty kamppailla ilmastomuutosta vastaan tosissaan.

 

Onko sittenkin niin, että Marin onkin itse asiassa paitsi kansallismielinen, myös porvari, joka on vain esittänyt kantavansa huolta globaalista vastuusta? Suuri imagokupla. Pyöriiköhän politiikka nykyään liikaa imagojen ja mielikuvien ympärillä? Ja jos pyörii, miten hyvin demokratia silloin voi toimia? Nyt politiikantoimittajat ja -tutkijat taas töihin!

tp83

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti (valtio-opin ja politiikan opintosuunta) ja puolueeton politiikan kokemusasiantuntija Etelä-Pohjanmaalta. Takana kaksi kautta eduskunnassa ja kolme kautta kaupunginvaltuustossa sekä 11 vuotta Puheenvuorossa. Syntymävuosi 1984. "Sky is the limit."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu