Perussuomalaiset matkalla gallup-kärkeen ellei näkemyksiä ja ratkaisuja löydy

Viimeisimmissä Ylen ja Helsingin Sanomien puoluekannatuskyselyissä on ollut havaittavissa keskenään yhtäläinen trendi: Perussuomalaiset nousee ylöspäin ja Sdp tulee alaspäin. Ylen ja hesarin kannatuskyselyt olivat keskenään myös harvinaisen yhteneväiset jokaisen puolueen kannatuksen osalta: Kyselyiden keskinäinen eroavaisuus oli vain 3,4 prosenttiyksikköä, mikä on poikkeuksellisen pieni. Niin ikään viiden suosituimman puolueen kannatusten kehityssuunnat olivat molemmissa kyselyissä yhteneväiset. Ylen gallup on kyselyistä tuoreempi, koska se on tehty 12.10.-3.11.2020, kun taas hesarin gallup on ajalta 14.9.-16.10.2020. Otokset olivat samaa suuruusluokkaa. Yhteneväisyyttä heijastavat tutkimustulokset kielivät siitä, että sekä Ylen että hesarin puoluekannatuskyselyt lokakuussa kuvasivat poikkeuksellisen luotettavasti sen hetkisen tilanteen ja antavat ehkä tavallistakin enemmän osviittaa puolueiden kannatuskehitysten lähiajan jatkosta.

 

Kun keväällä korona-epidemian iskiessä suomalaiset kerääntyivät tukemaan hallitusta, joka alun tilanteen aliarvioinnin ja sitä seuranneen haparoinnin jälkeen ryhtyi lopulta toimiin, kieli se siitä, että suomalaiset kokivat hallitukselle muodostuneen jonkinlaisen suhteellisen selkeän näkemyksen siitä, miten toimia koronan suhteen. Koronan osalta rauhallinen kesä antoi ymmärtää monelle suomalaiselle, että hallitus olisi myös käytännössä toiminut jopa poikkeuksellisen onnistuneesti. Ylen puoluekannatusmittauksessa tämä näkyi pääministeripuolue Sdp:n korkeimpana kannatuslukemana sitten vuoden 2007 tammikuun.

 

Nyt irti ollaan päästämässä kuitenkin samainen korona-epidemia uudelleen. Esimerkit muualta Euroopasta kertovat aivan kuten keväälläkin, mitä tapahtuu, jos ei toimita etupainotteisesti ja kiristetä toimia ajoissa, vaan peesaillaan ja odotellaan, että kansa alkaa ensin vaatia laajasti toimia. Koronasta johtuvat tautitapaukset lisääntyvät voimakkaasti ja myös kuolemantapausten määrä selvästi lisääntyy. Joudutaan lopulta tiukempiin sulkutoimiin kuin mihin jouduttaisiin toimimalla ajoissa. Suomen osalta meidät on toistaiseksi pelastanut hajautunut yhdyskuntarakenteemme ja muusta EU:sta syrjäinen sijaintimme sekä kansallisena piirteenä suomalaisten varovaisuus, epäluuloisuus ja varautuneisuus.

 

Pääministeri Marin on Politico-lehdessä peräänkuuluttanut määrätietoisempia toimia korona-epidemian hoitamisessa Euroopassa ja saanut WHO:n pääjohtajalta jo toistamiseen kehut toiminnastaan korona-epidemiaa koskevan päätöksenteon ja johtajuuden osalta. Moni suomalainen on varmasti sinänsä tyytyväinen tällaiseen – kysymmehän aina ulkomaalaisilta urheilijoiltakin, mitä he ajattelevat Suomesta ja suomalaisista ja olemme tyytyväisiä, jos Suomi mainitaan jossakin ulkomaisessa julkaisussa. Se on meille ”Amerikkaa”.

 

Seuraavaksi poliitikoilta — erityisesti poliittisilta puolueilta hallituksessa — ja ylipäätään hallitukselta odotetaan kuitenkin näkemyksiä, miten koronan suhteen toimitaan seuraavat viikot ja kuukaudet täällä Suomessa. Kansainvälinen näkyvyys ja kehut eivät kanna suomalaisia arjessa. Yksittäisten hallituspuolueiden poliitikkojen ulostulotkaan eivät kansalaisia loputtomasti kiinnosta, vaan oikeastaan herättävät vain hämmennystä, ellei niiden myötä tule myös päätöksiä. Aikansa niistä on ehkä jaksettu kiinnostua ja innostuakin, mutta merkit viittaavat siihen, että ei enää. Suomalaiset kaipaavat hallitukselta nyt näkemyksiä, miten tästä eteenpäin. Kiihtyvä epidemia Suomessa ei herätä luottamusta hallitukseen.

 

Jos näkemyksiä ei ole eikä tule — kokonaisnäkemyksestä ja täytäntöönpanosta puhumattakaan — seuraukset ovat kansanterveyden ja kansantalouden kannalta vakavat. Se, että myös perussuomalaisten kannatus nousee, ei ole siis mikään suurin asia, mutta sekin silloin tapahtuu. Miksi ihmeessä ihmiset äänestäisivät itseään vastuullisiksi mainostavia poliittisia voimia, jos näkemyksiä ei kuulu eikä näy tai ne ovat hämärän peitossa ja toiminta järjestään hidasta ja reaktiivista? Silloin on aivan luonnollista, että ihminen hakee vaihtoehtoa toisaalta vaikka vähän pitkin hampainkin pelkkien yksittäisten itseä miellyttävien ulostulojen perusteella.

 

Perussuomalaiset ottanee seuraavissa puoluekannatusmittauksissa piikkipaikan, jos johtajuus suomalaisessa politiikassa jatkaa loistamistaan olemalla poissa. Perussuomalaiset on voittanut eduskuntavaaleissa 2011 keskustan, 2015 Sdp:n ja 2019 kokoomuksen. Viime kerralla perussuomalaisten taakse jäi kokoomuksen lisäksi keskusta, ja Sdp oli suurempi vain ennakkoäänten turvin ja vain prosenttiyksikön parilla kymmenyksellä. Politiikassa voi tapahtua suuntaan ja toiseen nopeasti paljon, ja on vuosina 2011-2019 usein tapahtunutkin, mutta ihmeenä sitä ei voi pitää, jos perussuomalaiset tällä menolla lopultakin nousee Suomen suurimmaksi puolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

tp83

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti (valtio-opin ja politiikan opintosuunta) ja puolueeton politiikan kokemusasiantuntija Etelä-Pohjanmaalta. Takana kaksi kautta eduskunnassa ja kolme kautta kaupunginvaltuustossa sekä 11 vuotta Puheenvuorossa. Syntymävuosi 1984. "Sky is the limit."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu