Vuosi 2021 — Tuleeko maailmanlaajuinen lama vai räjähtävätkö korot?

On tullut taas aika valaa uudenvuoden tinoja ja ennustaa, mitä tapahtuu vuonna 2021. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk) ei tee sitä suoraan, mutta arvioi tänään Helsingin Sanomissa kuitenkin kahden konkaritutkijan Charles Goodhartin ja Manoj Pradhan ekonomistiennustajien yleisestä valtavirrasta poikkeavan tuoreen teoksen ”The Great Democraphic Reversal”, jossa he povaavat inflaation nousevan vuonna 2021 todennäköisesti vähintään viiteen prosenttiin ja saavuttavan jopa 10 prosentin tason, jos koronarokotteet tehoavat koronavirukseen.

 

Konkaritutkijat perustavat inflaatio-hypoteesinsa koronapandemian taittumiselle ja paluulle kohti normaalia, jolloin patoutunut halu kuluttaa purkautuu ja pääsee valloilleen, ja samaan aikaan investointitaso nousee säästämisen kustannuksella näkymän myös tällaisen kehityksen jatkosta ollessa demokrafisista syistä johtuen niin ikään vahva. Rehnin mukaan konkaritutkijoiden perusteltua ennustusta ei kannata sivuuttaa epärealistisena, vaikka maailman kaikki keskuspankit ennustavatkin syystä tai toisesta toisin.

 

Oma johtopäätökseni on se, että jos konkaritutkijoiden ennustus inflaatiosta toteutuu, silloin myös korkotaso räjähtää ylös, mitä kuitenkaan Rehn ei arviossaan mainitse. Eihän esimerkiksi viiden prosentin korkotaso ole mitenkään epänormaali, jos talous kasvaisi kohisten. Viiden prosentin korkotasosta ei ole edes kauan aikaa. Sehän vallitsi euriborien myötä Suomessakin vielä ennen finanssikriisiä vuonna 2008.

 

Paljon on kuitenkin tapahtunut vuoden 2008 jälkeen. Nykyisillä julkisen ja yksityisen velan kokonaistasoilla tilanne korkojen noustessa olisi keskimäärin paljon huonompi kuin 2008. Velkaantuminen on ollut kroonista ja monin paikoin jopa holtitonta, ja se on perustunut oletukselle, että korot pysyvät vielä pitkään nollissa tai korkeintaan prosentin parin tasolla. Ei ole osattu odottaa vahvaa talouskasvua, koska sen mahdollisuuteen ei yksinkertaisesti ole uskottu ja isolle osalle äänestäjiä on riittänyt, kunhan osakkeiden arvostus vain nousee ja oma työpaikka säilyy. Samaan aikaan porukkaa on tippunut yhteiskunnan kelkasta ikään kuin yksitellen niin, ettei ole syntynyt mahdollisuutta vallankumoukselliseen poliittiseen rysähdykseen, jolloin on voitu jatkaa samaa rataa. Toisaalta ei ole uskottu maailmanlaajuisten pandemioiden mahdollisuuksiin ja siten siihen, että talouskasvu voisi toteutuakin suhteellisesti, niin että ensin tulee raju, mutta hallittu romahdus ja sitten nopea nousu.

 

Kun julkinen sektori on lainapolitiikalla pitänyt sairaan talouden pään pinnalla, jotta rikkaat voisivat rikastua ja valtavirtapoliitikot saada yhä vaaleissa enemmistön äänestämään maltillisesti itseään, ovat riskit kasautuneet kiihtyvällä tahdilla erityisesti keskiluokalle, joka on ehkä luullut olevansa turvassa. Keskiluokka kuitenkin vastaa pääosasta yhteiskunnan veroista ja kantaa selässään suhteellisesti tarkasteltuna suurimpia riskejä ottamalla asuntolainaa ja piensijoittamalla pikkurikastumisen toivossa.

 

Viiden prosentin korkotaso olisikin monelle kohtalokas, etenkin jos sattuisi käymään niin, että ei tulekaan koronapandemiasta ulos voittajana, vaan oma toimeentulo tai bisnes sakkaa. Pieni ja arvonsa pitänyt sijoitussalkkukaan ei silloin paljon auta, koska harva kykenee elämään osingoilla tai kuittaamaan velkojaan myymällä pienet sijoituksensa pois, mikä ei edes kannattaisi, koska yhtäaikainen pakkomyynti romahduttaisi osakkeiden arvon. Markkinatalouden ”luova tuho” ei välttämättä tunnu silloin kovinkaan luovalta, mikä taas voisi aiheuttaa poliittista luovuutta: poliittisia levottomuuksia ympäri maailman, jos puhutaan globaalisti sadoista miljoonista häviäjistä samaan aikaan kun miljoonat yksityishenkilöt takoisivat ennätysvoittoja julkisen sektorin yhä riutuessa ja ryhtyessä korottamaan tavallisten kansalaisten veroja ja leikkaamaan palveluista ja etuuksista.

 

Jos taas koronarokotteet eivät tehoaisi riittävästi, se syöksisi maailman ennen näkemättömään lamaan, jossa myös monien pörssiosakkeiden käsittämättömän korkea nykyarvostus romahtaisi ja haihtuisi tuhkana tuuleen. Sekin tarkoittaisi poliittisia levottomuuksia — todennäköisesti jopa vallankumouksellisia sellaisia.

tp83

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti (valtio-opin ja politiikan opintosuunta) ja puolueeton politiikan kokemusasiantuntija Etelä-Pohjanmaalta. Takana kaksi kautta eduskunnassa ja kolme kautta kaupunginvaltuustossa sekä 11 vuotta Puheenvuorossa. Syntymävuosi 1984. "Sky is the limit."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu