Yes we can Make Europe great again! — Ehrnrooth teki sen taas

Suosittelin joitakin vuosia sitten julkisesti Jari Ehrnroothin kirjaa Toivon Tarkoitus. Ehrnroothilta on sittemmin ilmestynyt myös Hyvinvointiyhteiskunta. Tänään häneltä tuli ulos Ylellä julkaistu kolumni ”Miksi poliitikot ärhentelevät toisilleen kuin eläimet?” Hän teki sen taas.

 

Vaikka en ole Ehrnroothin kanssa samaa mieltä kaikesta, mitä hän on aiemmissa kolumneissaan Ylellä kirjoittanut, pidän tätä tänään ilmestynyttä kolumnia mestarillisena suorituksena. Siinä kuvataan tiivisti ja kansantajuisesti politiikan nykytila ja selostetaan lyhyesti siihen johtaneet syyt.

 

Kolumnin perusteesi on mielestäni se, että kun kielletään politiikan ulossulkeva (erotteleva/arvottava) luonne, kielletään silloin itse poliittinen, ja koska ihminen on poliittinen eläin ”Zoon politikon”, kielletään itse asiassa koko ihmisyys — ihmisen perusluonne olentona. Saamme siitä palkaksi eläimellisen apinoiden yhteiskunnan, joka täyttyy mitä erilaisimmista todellisuuden pakokeinoista, erityisesti viihteestä ja hedonismista. Kunniakkaasta urheilustakin on tullut entistä enemmän kaupallista bisnestä ja viihdettä. Kuntoilusta taas osa yksilöiden imagonrakennusta. Taistelemme ainakin länsimaissa lähinnä rahasta ja maineesta, ja nimenomaan yksilötasolla ja eläimellisistä syistä. Ja vaikka tiede kuinka kehittyisi, valuvat tulokset yhteiskunnan tasolla hiekkaan tällaisessa lopullisena totuutena mainostettavassa humpuukitouhussa.

 

Sen sijaan, että ihmiset kauhistelevat populismia, joka on jo suorastaan kulttuurinen ilmiö, kannattaisi miettiä syitä tilanteeseen ja alkaa hahmotella ratkaisuja, miten liberalismin ja populismin kyllästämän kulttuurin suunta muutetaan. Se vaatii tosin ennakkoluulottomuutta ja itsensä uhraamista, jota valitettavasti esimerkiksi ”oman elämänsä liberaaleilta” ei oikein meinaa löytyä. Ei se, että tuomitaan esimerkiksi USA:n presidentti Donald Trump, auta yhtään mitään, jos tilalle on vain ”jotakin muuta” kuin Trump. Trump on vain heijastuma amerikkalaisesta yhteiskunnasta. Varjojen huitominen on turhaa.

 

Koronapandemia tarjoaa poikkeuksellisen mahdollisuuden muuttaa poliittista kulttuuria, ja vaikka pandemia on inhimillisine seurauksineen lyhyellä aikavälillä erittäin huono asia, antaa se tilaisuuden todelliseen yhteiskunnalliseen muutokseen. Kun yhteiskuntien perustat murtuvat ja vanhat ”totuudet” murenevat, tilalle on pakko keksiä uutta. Edessä on konservatiivinen käänne — hyvällä tai pahalla. Mitä ennemmin tämä vääjäämätön tosiasia hyväksytään ja sitä aletaan myös konkreettisesti poliittisella tasolla rakentaa, sitä vähemmän inhimillistä kärsimystä aiheutuu.

 

Itä-Aasia joka tapauksessa pakottaa esimerkiksi Euroopan luopumaan hiekalle rakennetusta päivänpaisteen liberaalista yhteiskunta”politiikasta” — pohja siltä, kun on myrskysäällä huuhtoutumassa pois. Kun ”hyvinvointi” vähenee ja talouden kasvu siirtyy itään, lännessä liberaalien padotkin alkavat vuotaa. Ihmiset eivät enää usko humpuukiin samalla tavalla kuin silloin, kun meni vielä lujaa. Kun apinaksi alennettu ihminen ei saa banaania, apina suuttuu eikä suostu enää olemaan apina, vaan nousee pystyyn.

 

Vielä voimme valita rakentavan uudistumisen tien, mutta jos rimpuilemme vääjäämätöntä vastaan ja siten ajamme yhteiskuntina päin seinää, ilmestyvät romuja keräämään ja sekasortoa siivoamaan samantyyppiset ilmiöt kuin 1900-luvun alkupuolella. Yes we can Make Europe great again!

tp83

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti (valtio-opin ja politiikan opintosuunta) ja puolueeton politiikan kokemusasiantuntija Etelä-Pohjanmaalta. Takana kaksi kautta eduskunnassa ja kolme kautta kaupunginvaltuustossa sekä 11 vuotta Puheenvuorossa. Syntymävuosi 1984. "Sky is the limit."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu