Vanha nainen hunningolla

marraskuu 15, 2011,

Presidenttimme jaksaa yllättää – viimeisillä voimillaan viimeisinä valtansa
kuukausina.

   Ensimmäinen yllätys oli se, ettei presidentillemme kelvannut Euroopan
Neuvoston ihmisoikeuskomissaarin pesti.

   Olin neljä vuotta EN:n Suomen valtuuskunnan jäsen. Tuona aikana minulle
kerrottiin moneen kertaan, kuinka Tarja Halonen oli aktiivinen EN-valtuuskunnan
jäsen 90-luvulla ja saavutti tuloksia nimenomaan ihmisoikeusaisoissa.

   Yllätyin suuresti Halosen kieltäytymisestä. Hän sai arvostetun vastaanoton
vieraillessaan pari vuotta sitten EN:n kokouksessa. Jaakko Laakso (laitavas.) ja
Sinikka Hurskainen (sd.) tekivät hartiavoimin töitä saadakseen EN-valtuuskuntia
Halosen nimityksen kannattajiksi.

   Lehtitietojen mukaan Halonen ei ollut halukas sitoutumaan tehtävään, joka
kestäisi kuusi vuotta ja vaatisi siirtymistä Strasbourgiin Ranskaan. Minä
epäilen syyksi aivan muita asioita.

   Euroopan Neuvoston jäsenmaista pahiten ihmisoikeuksia rikkoo Venäjä. Tämä
on tullut esiin kaikissa ihmisoikeuksia käsittelevissä raporteissa, nykyisen
ihmisoikeuskomissaarin Thomas Hammarbergin selonteoissa ja kannanotoissa. 
Venäjä ei ole oikeusvaltio ja poliittista oppositiota suorastaan vainotaan.

   Jos Halonen olisi ottanut vastaan ihmisoikeuskomissaarin tehtävät, hän
olisi ajautunut napit vastakkain hyvän ystävänsä Vladimir Putinin kanssa. Ja
eihän se käy käy päinsä.

   Mitä me tästä opimme? Haloselle ihmisoikeudet ovat olleet vain politiikan
teon väline, ei suinkaan aito asia.

   Samaa voidaan väittää myös Halosen rasismilausunnosta. HS:n haastattelussa
presidentti on hyvin hyvin huolestunut perussuomalaisten rasismista – vaikka
tutkimuksen mukaan rasismia on kaikkien puolueiden kannattajissa. Haastattelussa
hän sanoo kauniisti: “Ratkaisevaa on meidän oma arkikäytös ja rohkeus.”

   Helsingissä jonkin aikaa loisineena korviin kantautui asioita ja
tapahtumia, joita ei voi toistaa. Sen kuitenkin voi sanoa, että jokaisen
päättäjän, poliitikon, huippuvirkamiehen ja myös presidentin arkikäytös ja
rohkeus paljastuu myös siinä, miten kohdellaan arjessa alaisia, niitä
vähempiarvoisia ihmisiä.

   Kauniit sanat ja puheet eivät ratkaise, vaan arkikäytös.

P.S. Itsekin olen vanha nainen, 3 viikkoa presidenttiä vanhempi, ja
hunningolla nyt jo 11 kuukautta.

tukkola
Kokoomus Oulu

Vapaa toimittaja, YTM, entinen LKP:n puheenjohtaja ja kansanedustaja (1991-1995) sekä kokoomuksen kansanedustaja (2007-2011).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu