Anonyymi rekry tuo tasa-arvoa
Vuonna 2018 neljä nimekästä ja menestyksellisen työuran tehnyttä yrittäjää haki omilla ansioluetteloillaan töitä, mutta vaihtoivat nimekseen jonkin romanille tyypillisen nimen. Jari Sarasvuo haki töitä Dimitri Hagertina. Tulos oli tasan nolla yhteydenottoa. Saman kokivat Tuomas Embuske, Anne Kukkohovi ja Meri-Tuuli Väntsi. Syrjintä rekrytoinnissa on todellinen ongelma. Lisää tästä Diakin työkampanja projektista https://yle.fi/uutiset/3-10485225.
Asia nousi hetkeksi keskusteluun ja kyllähän sieltä pienellä viiveellä nousikin ajatus anonyymin rekrytoinnin kokeilusta. Yhtenä edelläkävijänä toimii Helsingin kaupunki ja aloitteita alkaa nousemaan muuallakin Suomessa. Kotikaupungissani Järvenpäässä, ei vielä ole kokeiltu anonyymiä rekrytointia. Kaupunginjohtajan valinnasta tehtiin mahdollisimman avoin, se kiinnostikin kaupunkilaisia yli puoluerajojen. Nyt seuraavaksi valitaan kaupunkikehitysjohtajaa.
Omasta mielestäni ja kuten myös duunitori asiaa kuvaa https://duunitori.fi/tyoelama/nimeton-rekrytointi?gclid=CjwKCAjw6fCCBhBNEiwAem5SO-GIYXyJjTWQluH9LO9u6w4TGtBH-fFrHgz6JE2sgUXMZYGd50fuuxoCebcQAvD_BwE, työhönliittyvät tekivät ovat kuitenkin tehtävässä menestymisen kannalta tärkeimmät kohdat. Nimi, ikä, sukupuoli ja syntymäpaikka eivät kerro vielä mitään osaamisesta, motivaatiosta ja oppimiskyvystä.
Omat kokemukset seuraa ovat täysin vastaavia edellä mainittujen 4 henkilön kanssa. Olen parin vuoden aikana hakenut varmaan 100 eri tehtävään. Haastatteluun on kutsuttu muutaman kerran. Nämä kaikki ovat olleet sellaisia, joissa ei ole kysytty ikää. Osaamisesta se ei ole ollut kiinni. Yhdessä jopa sanottiin, että saatan olla ylipätevä tehtävään. Tietysti, ikä (50 v) kun on selvinnyt, niin on ollut sen jälkeen hiljaista…
Joku aika sitten katselin televisiosta, kun haastattelussa oli 40 vuotias IT-alan ammattilainen. Hän oli saanut työpaikan vakuutettuaan, että voi vielä tällä iällä oppia uusia asioita. Ihmisen oppimiskyky jatkuu läpi elämän hautaan asti. Tämä sama on tutkitusti myös muillakin elävillä olennoilla, jopa kasvit oppivat suuntaamaan kasvuaan optimaaliseen suuntaan.
Mielestäni Järvenpää ja monet muutkin kaupungit voisivat hyötyä anonyymistä rekrytoinnista. Suurin häviäjä on mielestäni yksityinen sektori. Heillä tuntuu olevan ennakkoluulot päällimmäisenä karsintakeinona. Mikä surettaa ja toisaalta myös hidastaa koko talouden kilpailukykyä, kun osaamista ei ole yhteiskunnassa hyödynnetty. Toinen asia mikä tuntuu olevan julkisuudessa tärkeää, vaikka ei tehtävien hoidon kannalta niin tärkeää, on koulutus. Meillä pitäisi olla käytössä laajemmin osaamisen mittareita kuin tutkintotodistukset. Mediassakin on kirjoiteltu plagioiduilla graduilla tehdyistä työurista…
”Esimerkiksi, mihin suuntaan kyseistä tehtävää pitäisi kehittää tai miksi hakee tätä tehtävää. Se auttoi valinnassa paljon.” Tommi Laitio Helsingin Nuorisoasiankeskus.
Anonyymi rekrytointi pähkinän kuoressa:
- Ei kysytä nimeä
- Ei kysytä ikää
- Ei kysytä sukupuolta
- Ei kysytä missä maassa on syntynyt tai hankkinut kokemuksensa
- Kysytään kokemusta vastaavista tehtävistä
- Kysytään tehtävän hoidon kannalta olennaisia kysymyksiä
Pääasiassa samaa mieltä. Toisaalta se, missä maassa on kokemuksensa hankkinut, on ihan normaalia työkokemuksen arviointia.
p.s. Kutsuisitko itse haastatteluun Dimitri Hagertin, joka CV:ssään listaisi olleensa Trainer´s Housen toimitusjohtaja ja Hyvät, Pahat ja Rumat -ohjelman juontaja?
p.p.s. Maailmalla ollaan jo tietyissä rekryissä hylkäämässä anonyymi rekrytointi, koska se ei mahdollista positiivista syrjintää.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ”positiivinen” syrjintä tuli itsellenikin mieleen. Että, mitäs sitten tehtäisiin, jos vaikka rakennusfirmassa on kaikki nykyiset johtajat miehiä, ja avautuu uusi johtajan paikka, jota hakee 47 miestä ja yksi nainen, ja joku niistä 47 miehestä arvioidaan anonyymissä hakuprosessissa paremmaksi kuin se nainen? Nykytilanteessa naishakija voi nostaa syytteen syrjinnästä, mutta jos rekrypäätöksen tekijät eivät todistettavasti voineet tietää hakijoiden sukupuolta, niin se on luultavasti paljon hankalampaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Sarasvuo haki omalla ansioluettelollaan, joskin niin, ettei CV:stä voinut tunnistaa kyseessä olevan Jari Sarasvuo.”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kun-jari-sarasvuosta-tuli-dimitri-hagert-hanelle-ei-tullut-kutsua-yhteenkaan-tyohaastatteluun-paitsi-etta-se-on-laitonta-niin-onhan-se-helvetin-tyhmaa/7143928#gs.x3k1nq
Ilmoita asiaton viesti
Jep. Mitähän Sarasvuon CV:stä jää jäljelle, jos sieltä poistaa kaiken sellaisen, josta hänet voi tunnistaa?
Pointti on siis se, että joko CV antaa kuvan että valehtelee (siis meillä on toimitusjohtajana toiminut Dimitri Hagert, josta ei vain löydy jälkeäkään), tai sitten se antaa kuvan, että meillä on 53-vuotias kauppatieteiden ylioppilas, jonka työkokemus on 0?
Ilmoita asiaton viesti
Positiivisen syrjinnän ei tarvitse eikä pitäisi ulottua rekrytointiin. Se on perusteltua ainostaan paikoissa, joissa tasa-arvo on suurempi ongelma ja julkishallinnon puolella. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo voi kuitenkin toteutua myös anonyymisti. Ja jos ei, niin ongelma on jossain muualla kuin rekrytoinnissa.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ihmeessä positiivisen syrjinnän pitäisi ulottua edes julkishallinnon puolelle? Btw. olin lähinnä sarkastinen, koska muualla on jo petytty anonyymiin rekryyn, koska silläkään ei ole päästy haluttuun lopputulokseen, vaan oikea lopputulos vaatisi sitä, että joitain ihmisryhmiä avoimesti suositaan toisten kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Aika samaa mieltä olen positiivisesta syrjinnästä. Julkisella puolella on sukupuolikiintiöt luottamushenkilöpuolella, joten siellä voidaan mun mielestä käyttää sitä myös virkojen täyttämisessä. En kuitenkaan ole erityisesti vaatimassa sinnekkään. Toivottavaa olisi, että oikea henkilö tulisi valituksi joka kerta, eikä joutuisi ulos prosessissa nimen, ihonvärin, iän tai sukupuolen takia.
Ilmoita asiaton viesti
Anonyymi rekrytointi pitäisi koskea ihan kaikkia hakupaikkoja ja työnvälityksissä.
Jos yritystä kiinnostaa jonkun tehdyt tutkinnot, työkokemukset, niin siitä ottaa vaan hakijan numerokoodi ja vasta haastattelutilanteessa selviää hakijan todellinen olemus. Oli vanha, nuori, vammainen, maahanmuuttaja, mitä tahansa.
Juuri nämä tiedot eivät ole olennaisia työpaikalle vaan ne osaamiset ja muuta ei tarvita.
Ilmoita asiaton viesti