Kilpailutukset kunnissa

Sillä on väliä, miten me kilpailutamme hankintoja. Olen seurannut yrittäjän näkökulmasta kilpailutuksia eri puolilla Suomea. Tässä on muutamia havaintoja, joita olen näistä yleisellä tasolla tehnyt. Lopussa vielä lyhyt kommentti näiden toimivuudesta paikallisille pk-yrityksille.

Hankintojen kriteerit

Pitäisin tätä tärkeimpänä vaiheena kilpailutusta. Hyvä maine, kunnan näkökulmasta halutaan varmistaa, että kilpailuun osallistuu vain yrityksiä, jotka hoitavat yhteiskunnalliset velvollisuutensa. Luonnollisesti vaaditaan, ettei ole edellä mainittuja velvoitteita hoitamatta. Vakavaraisuus, yrityksen täytyy olla terveellä pohjalla. Sidonnaisuudet, hyväveli järjestelyt kuuluvat historiaan.  Hinta, olennainen osa valintaa. Hinta on usein määräävä kriteeri, kun muut kriteerit on täytetty. Tuotantokyky, yrityksellä täytyy olla edellytykset tuottaa palvelu tai tuote ajallisesti ja määrällisesti kilpailutuksen mukaisesti. Laatu, voidaan asettaa esimerkiksi toimitusaikaan ja asiakaspalveluun liittyviä kriteerejä.

Lisäksi on erilainen kokoelma muita kriteereitä, näissä on mielikuvitus vain rajana. No, ehkä muutama laki myös. Viimeisimpänä trendinä on ollut sertifikaatit ja eettiset sitoutumiset ym.

Kriteereillä valitaan yritykset, jotka osallistuvat kilpailutuksiin. Valitettavan usein kuitenkin käy niin, että kriteerit sulkee ulos hyviä pieniä yrityksiä. Ääriesimerkkinä luin 12 sivua kriteerejä ja vaatimuksia yrittäjälle kilpailutuksessa, jonka arvo oli 20000€ kolmelle vuodelle. Siis alle kynnysarvon 60000€. Kilpailutuksessa kerrottiin yhden kappaleen verran noin 15 sivusta, varsinaisesta kilpailutuksen kohteesta. Siinä tilattiin palvelua, mutta jätettiin täysin auki se, minkä verran palvelua haluttiin ostaa. Olisi ehkä ollut syytä kilpailuttaa määrä? Paljonko saamme palvelua 20000€ vuodessa tai palvelun hinta / yksikkö. Paljonko maksaa yksi suorite / tuote?

Kilpailutuksia on monenlaisia

Kohde voidaan siis kilpailuttaa monilla eri tavoilla.  Edellisessä kappaleessa tarkoituksella esitin kaksi hyvin erityyppistä kilpailutusta. Perinteinen kilpailutus, esimerkkinä HSL:n lähijunat, kerrotaan mitä, paljonko ja kuinka kauan halutaan. Sitten kysytään paljonko teillä maksaa? Käänteinen kilpailutus, kysytään alennuksen määrää maksimihinnasta ja suurin alennus voittaa. Valitettavasti usein maksimihinta on jo valmiiksi alle markkinahinnan, joten alihinnoittelun vaara kasvaa. Parempi versio on tarjota hintaa, jos hinnalla ei saada riittävästi palveluntuottajia mukaan niin nostetaan hintaa ja tehdään toinen kierros. Tuotannossa voidaan sitten nostaa etusijalle, ne jotka tekevä halvemmalla hinnalla ja korkeammalla hinnalla täydennetään palvelutuotanto riittävälle tasolle.

Näiden kahden yleisen mallin lisäksi viime vuosina on tullut muitakin menetelmiä. Kutsun tätä seuraavaa hybridimalliksi. Tässä vaihtoehdossa tuotanto on jaettu kahteen osaan. Hallinnointi ja palvelun välitys käyttäjälle on kunnan omassa palvelutuotannossa tai mahdollisesti toisen kunnan palvelutuotantoa tai kuntayhtymä. Varsinainen suorite on sitten kilpailutettu yrityksillä. Tässä ei sinänsä ole muuta ongelmaa kuin se, ettei kunnalla ole käsitystä liiketoiminnasta ja eikä sen tehtävä ole toimia markkinoilla yrityksenä muiden joukossa. Sivu mainintana sanon vielä, ettei julkinen sektori ole osoittanut vielä tarpeeksi kiinnostusta kehittää toimintaa tuloksellisesti ja tehokkaasti.

Usean toimittajan malli, on hyvä vaihtoehto monessakin kohdassa. Se ei tietenkää sovellu joka paikkaan. Palvelutuotannossa se on kuitenkin ehdottomasti paras vaihtoehto. Siinä on hyvinä puolina se, että tarjoukset on enemmän kustannuksiin perustuvia ja tuotannon laadulla kilpaillaan suoritteista.

Kommentti

Jos aidosti halutaan, että paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua kotikuntansa kilpailutuksiin, niin käydään riittävästi vuoropuhelua palveluiden käyttäjien ja palveluntuottajien kanssa. Vieraan paikkakunnan konsultin ja kunnan virkamiehen näkökulma ei vain ole riittävä hyvään kilpailutukseen. Olen kuullut tällä viikolla yrittäjien sanoneen, ettei virkamiehet suostu edes vastaamaan puheluun, koska eivät voi olla yhteydessä yrittäjien yhdistyksiin. Toisin sanoen, vuoropuhelua ei haluta käydä. Miksi? Näytöt konsulttien kanssa tehdyistä hybridimallikilpailutuksista eivät ainakaan ole osoittautuneet onnistuneiksi. Myös Kela kilpailuttaa parhaillaan jo kolmatta tai neljättä kertaa uudelleen taksimatkoja, joka on markkinalähtöinen malli hybridimallista (aavistuksen kestävämpi ratkaisu). Tällä kertaa haetaan hieman viisaammin kahta palveluntarjoajaa / sairaanhoitoalue. Silti ilmeisesti ainakin yksi kuntayhtymä on hakkaamassa päätään seinään kilpailutuksessaan vammaispalvelukuljetuksissa, samoin kuin luuria palveluntarjoajien korvaan.

Onko todellakin täysin mahdoton asia selvittää ensin palveluiden käyttäjien mielipiteet asioista ja palveluntarjoajien ajatukset kilpailutusmalleista?

Pahoin pelkään, että varsinkin taksimatkojen kilpailutukset jatkavat edelleen valitusten ja käräjien kautta uusiksi. Tällekkin touhulle syntyy hintaa, jonka lopulta maksaa veronmaksaja ja palveluiden toimimattomuudesta kärsii asiakkaat. Turhaa minun mielestä.

Photo by NordWood Themes on Unsplash

+1
Tuomas Käyhkö
Kokoomus Järvenpää
Ehdolla kuntavaaleissa

Datanomi, AMK-opiskelija, yrittäjä, Tietoliikenneasentaja, Keittiömestari

Olen ehdokkaana, koska haluan olla mukana rakentamassa Järvenpäästä tekijöiden kaupunkia.
Työelämässä olen ehtinyt rakentaa uran ravintolakokista keittiömestariksi, taksinkuljettajasta yrittäjäksi ja
tietoliikenneasentajasta IT-konsultiksi. Parhaillaan parannan osaamista HAMK:ssa. Ammatillisia tutkintoja
olen ehtinyt suorittaa 4 kpl, joista viimeisin Datanomi (ohjelmistokehitys) 2018.
Järvenpäässä kuntapoliittista kokemusta on kaupunkikehityslautakunnasta. Yrittäjänä olin Taksiliiton
paikallisyhdistyksen hallituksessa jäsenenä, sihteerinä ja puheenjohtajana sekä Uudenmaan taksiyrittäjien
hallituksessa.

Olen juuri (11.04.2021) perustanut uuden yrityksen Potkua Pisnekseen Oy:n. Teemme sähköisen markkinoinnin aloittamisen helpoksi yrittäjille!

Kolme tavoitetta: 1. Rakennetaan työllä ja yrittämisellä hyvinvointia. 2. Polkuja ammattiin ja työelämään
tulee rakentaa lisää. 3. Vihreä kaupunkiympäristö ja lähiluonto ovat veto- ja pitovoimatekijöitä. Suojellaan
ja kunnioitetaan arvokasta luontoamme.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu