Vainojen uhrien muistopäivä

Eu­roo­pas­sa vie­tet­tiin vii­me maa­nan­tai­na Vai­no­jen uh­rien muis­to­päi­vää. Muis­to­päi­vä eli 27.1. on päi­vä, jol­loin 75 vuot­ta sit­ten Neu­vos­to­lii­ton puna-ar­mei­ja va­paut­ti nat­si-Sak­san perustaman Ausch­wit­zin kes­ki­tys­lei­rin.

Nat­sit tap­poi­vat tuol­la mie­hi­te­tyn Puo­lan alu­eel­la ole­val­la lei­ril­lä yli 1,1 mil­joo­naa ih­mis­tä, jot­ka oli­vat juu­ta­lai­sia, ro­ma­ne­ja, vam­mai­sia, po­liit­ti­sia van­ke­ja tai so­ta­van­ke­ja. Hei­dän ”ri­kok­sen­sa” oli syn­ty­pe­rä, vam­ma tai val­lan­pi­tä­jien nä­ke­myk­ses­tä poik­ke­a­va mie­li­pi­de.

Tä­nään Ausch­witz on Yh­dis­ty­nei­den Kan­sa­kun­tien kas­va­tus-, ope­tus- ja tie­de­jär­jes­tö Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de. Kes­ki­tys­lei­rin säi­lyt­tä­mi­nen on ol­lut ja on tar­peel­li­nen muis­tu­tus jäl­ki­pol­vil­le sii­tä, mitä ma­ni­pu­loin­ti, su­vait­se­mat­to­muus, vi­han­liet­son­ta ja puh­das pa­huus voi­vat meis­sä ih­mi­sis­sä saa­da ai­kaan. Ei kes­ki­tys­lei­rien ra­ken­ta­mi­nen ja siel­lä teh­dyt teot oli­si ol­leet mah­dol­li­sia il­man mas­so­jen hil­jais­ta hy­väk­syn­tää.

On­ko his­to­ri­as­ta opit­tu mi­tään? Vä­lil­lä tun­tuu sil­tä, et­tä ei. Maa­il­mal­la ja koti-Suo­mes­sa näyt­tää sil­tä, et­tä his­to­ri­an vää­ris­te­ly ja ih­mis­ryh­mien vas­tak­kai­na­set­te­lu on otet­tu omien val­ta­pyr­ki­mys­ten re­to­ri­sik­si kep­pi­he­vo­sik­si, joil­la liet­so­taan tur­vat­to­muut­ta, rii­taa ja konf­lik­te­ja ih­mis­ten vä­lil­le. Jos­sain vai­hees­sa kiih­keim­mät kuu­li­jat voi­vat ryh­tyä sa­nois­ta te­koi­hin.

Sik­si toi­voi­si, et­tä maa­il­mal­la ja meil­lä oli­si vii­saut­ta va­li­ta päät­tä­jik­si tol­kun ih­mi­siä, jot­ka ym­mär­tä­vät eri­lai­sia läh­tö­koh­tia ja jotka us­kal­ta­vat puo­lus­taa de­mok­ra­ti­aa sekä sa­nan- ja mie­li­pi­teen­va­paut­ta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu