Konservatiivi; Ketään ei kiinnosta mielipiteesi (sellaisenaan)

Ei ole tavatonta, että konservatiivit valittavat mielipidevainosta. Siitä, että heitä torjutaan heidän mielipiteidensä takia. Teitä ei vastusteta siitä ja sen vuoksi, että sanotte mielipiteitänne. Teitä vastustetaan sen takia, että arvokonservatiiviset kannanotot koetaan pyrkimyksiksi sanella ihmisten elämää. Ja ne koetaan sellaisiksi aika yksinkertaisesta syystä. Ne ovat sitä. Aina.

Toki tämä voi järkyttää. Olen nimittäin ollut huomaavinani, että monelle kristitylle paras todistus on, että he eivät huomaa ja he eivät näe tai eivät ymmärrä miten jokin on muka tätä. Eli paras todistus maailman hyvyydestä on, kun silmänsä sokaisseet eivät pahaa näe. Syynä on usein  se, että kristitty näkee vain intentionsa eikä tekojaan ja niiden vaikutuksia. Sinne toiselle puolelle intentiot ovat näkymättömiä ja niistä voi esittää myös valeita. Eli tekijä joka ei ole vilpitön saattaa valehdella itselleen vilpittömät uskomukset ja motiivitkin. Onkin tavallaan turhaa miettiä kokeeko kristitty kontrolloivansa muiden elämää. Koska lopputulosta ja tekemistä katsoen voi aina huomata että miten asiat vaikuttavat.

On esimerkiksi aika selvää, että homoavioliittokysymyksessä oli erilaisia mielipiteitä. Ja näissä oli aika vahva epäsymmetria. Jos piti homoavioliittoa asiallisena ja siitä laillista niin jos ei pidä homoavioliitosta niin siihen ei ole pakko mennä vaikka olisi homo kristitty. Itsekin tiedän tämänlaisen ihmisen. Hän ei halunnut kirkkohäitä koska se häpäisisi kirkon. Ja kuten näkyy, hänen valinnanvapautensa ei kadonnut. Homoavioliittoa jos vastusti ja sai asiansa läpi se vaikutti myös heidän elämäänsä jotka olivat erimielisiä. Joten tämä on aika selvä esimerkki siitä miten kontrollointi kuuluu asiaan.

Sokeus ja asioiden näkeminen on sitä mitä se on. Jos miettii esimerkiksi Tuure Boeliusta, hän sai kauniin kristillisiä tai ainakin ei-suvakkimädättäviä toiveita itsensä tappamisesta. Hän vastasi tähän kypsästi. Itse en olisi. Tämä on arkea. Ja itsekin tiedän, että tietyissä piireissä ura, sosiaalinen maine ja muut riippuvat siitä kykenetkö piilottamaan sitä että et usko Jumalaan. Kohtaloni on kuitenkin tässä mielessä montaa julkihomoa turvallisempi. On suoraan sanoen aika hermoillekäypää kuulla uhriutumista sellaisilta hemmotelluilta kristiaaneilta ja muilta, joiden ei ole ikinä elämässään tarvinnut oman turvallisuutensa takia pohtia, millä sanalla viitata partneriinsa, millaiseen paikkaan mennä tämän kanssa aterialle tai miten keinotekoisen etäisesti käyttäytyä tämän kanssa julkisessa tilassa. He uhriutuvat siitä että on heitä vastustava ”agenda”. Joka itse asiassa useimmiten tarkoittaa sitä, että joku ns. kommunikoi ja kommentoi. Kristityn uhriutumiselle riittää se, että asioista keskustellaan.

Piispa Särkiötä moitittiin ja hänestä ehkä tehdään erinäisiä parodioita. Mikä on mielipiteenvapautta ja ilmaisua. Sen sijaan yleinen kanta ei ole että satunnaiset ihmiset vaan kehottavat Piispa Särkiötä tappamaan itsensä. Minua suoraan sanoen huvittaa erimielisyydestä uhriutuvat jotka ovat niin herkkähipiäisiä että pitävät kaikkea heidän kanssaan erimielisyyttä ”kulttuurimarxilaisena salaliittona”. Se on kuule mittakaavallisesti aikalailla pienempää kuin mitä kristityt tekivät minulle 1990 -luvulla. (Yksityiskohtia ei tiedä edes puolisoni, sen verran Alibi -kamaa on seassa. Ei ole sellaista terapiaa joka saisi minut avautumaan näistä kaikista. Ei yksinkertaisesti pysty. Liian kauheaa.) Ja sitten kevyemmältä linjalta on mainittava, että väärä mielipide evoluutioteoriasta tuotti minulle parikin tappouhkausta. Mikä ei ole muuten poikkeuksellista. Jostain syystä kaikki muistavat kuinka militantteja vapaa-ajattelijat olivat kun kerran vaihtoivat Raamattuja pornolehtiin. Sen sijaan ketään ei kiinnostanut että nämä tapauksen pitäneet saivat tappouhkauksia. Koska se ei ole militanttia. Toisin kuin se, että vapaaehtoisesti saa vaihtaa jos haluaa.

Kysymys ei ole mielipiteistänne. Ketään ei oikeastaan kiinnosta ne. Tosiasiassa ketään ei kiinnosta te ihmisenä todennäköisesti. Ainakaan minä en välitä. Jos olette elossa tai kuolleita sillä ei sinällään ole väliä. Maailmaan mahtuu typeriä mielipiteitä. Ei kiinnosta. Ainut mikä tässä vähän kiinnostaa, ei vihalla vaan huvittuneisuudella, on jonkinlainen egomaaninen tärkeyskuvitelma jossa kristitty esimerkiksi kuvittelee että heidän juttunsa on niin kiinnostavaa että siitä täytyy muiden kanssa keskustella. Minua ei kiinnosta. Ja tämä on tavallaan se mitä nämä ihmiset eivät hyväksy. ; Se, että he saavat kertoa uskonnosta vääntyy salamannopeasti toisten elämän kontrolloinniksi jossa muiden olisi velvollisuus kuunnella. (Esim. jos minä blogaan niin sen voi ohittaa klikkaamattakin. Katujulistajien kanssa käy aika monesti niin että ensimmäisen ein jälkeen pitää debatoida siitä miten keskustelu mukamas sittenkin on tärkeää. Ei se ole.)

Uskovaiset kutsuvat uskontoallergiaksi sitä että jotakuta ei kiinnosa ja haluja osallistua ei ole. Tämä on retorinen temppu muuttaa puhumisoikeus kuunteluvelvollisuudeksi. Eli se on oikotie tunnustamiseen siitä että olivatpa intressit mitä tahansa niin tuuttaamassa ja tuputtamassa sitä ollaan.

Teitä ei vihata ja vainota erimielisyyden takia. Ihmiset vaan vastaavat jos (1) tunkeudut omassa liikatärkeydessäsi privaattiin eli tunkeilet sosiaalisesti vastahankaisille ihmisille ja (2) pyrit vaikuttamaan lainsäädäntöön tavalla joka estää kanssasi erimielisiltä toimintamahdollisuuksia.

Homoseksuaalien vapaus ja elämä ovat paljon arvokkaampia kuin kristitty- ja muslimiauktoriteettien mielenrauha. Jos ”kulttuuriisi” ei kuulu yksilön seksuaalinen autonomia, on ”kulttuurisi” aika surkea ja viheliäinen ja sen olisi joko muututtava tai se ansaitsisi jäädä ilman ainuttakaan kannattajaa. Ateistien elämä on arvokkaampi. Ja aina kun sinä keskustelet minun kanssani niin asiat ovat helppoja. Ei kiinnosta. Mene pois. Kategorisesti. Kristitty saa minun kanssani dialogia vain jos (1) on laitonta toimia muuten ja tähän annetaan pykälät (2) olen huostaanotettu ja kyseinen kristity on juridisesti minulle määritelty huoltaja ja tästä on näyttää asiaankuuluvat dokumentaatiot (3) kristitty tappaa tai uhkaa tappaa minut itsensä relevantiksi riskiksi osoittaen jos en keskustele.

Mikä ei rajaa sananvapautta. En ole koskaan ilmiantanut edes vihamielisiä kommentteja. Banneja ja blokkeja annan jos katson että minulla ei ole kiinnostusta keskustella tyypin kanssa – yleensä hänen loogisten kykyjen puutteen vuoksi tai jos hän vaikka kuvittelee että minua kiinnostaa kuulla hänen näkökulmistaan kristillisyyteen. (Miksi kiinnostaisi? Ainut hyöty jonka olen vuosien aktiivisesta uskonnolliseen keskusteluun osallistumisesta saanut konkreettisesti itselleni on paha mieli, kasa tappouhkauksia ja PTSD. En näe mitään mikä signaloisi että mikään olisi muuttunut tältä osalta.) Te saatte huutaa mutta turhaa vaatia minulta edes sekuntia osallistumista.

Konservatiivi. Sinun mielipiteet, tunteet ja asenteet ei mene kaupaksi. Ei kiinnosta ostaa. Ei kiinnosta kuunnella mainoksiakaan. Ainut hetki kun alkaa kiinnostamaan on se, kun teet lausumia jossa ylitetään puhe mielipiteistä ja aletaan puhumaan velvollisuuksista. Eli esimerkiksi minua ei kiinnosta jos joku arvostaa omassa elämässään sitä että hankitaan lapsia. Mutta heti jos uusien kansalaisten maailmaan tuottaminen on joku velvollisuus ja tähän alkaa olemaan painetta, niin tilanne muuttuu välittömästi. Lapsettomuusverot herättävät keskustelua. Sillä rehellisesti sanoen minä en tuota ainuttakaan lasta kidutettavaksi maailmaan jossa on arvokonservatiiveja jotka eivät ymmärrä mitä eroa on mielipiteen sanomisella ja toisten elämään puuttumisella.