Minäkin olen hiilinielu, jos vain sisäänhengitys lasketaan

Ihmiset ovat yleisesti ottaen hyviä ja avuliaita. Juhani Vehmaskangas on oikeassa. Länsimaisessa kulttuurissa sankariksi on laitettu uhrautuva – vaan ei uhriutuva – Jeesus. Ja kyllä nykyäänkin moni on aulis. Tiedän esimerkiksi ihmisiä joilla on toisen tyypin diabetes. Jopa minä osaan olla hyväntahtoinen ja avulias. Kun esimerkiksi eräs nainen kertoi että hän ei rokota lapsiaan ollenkaan, ja hänen vauvansa ei ole rokotettu eikä ole silti sairastanut kertaakaan, niin osasin avuliaasti ehdottaa että jos ihminen kaipaa nopeampia tuloksia niin hänen kannattaa jättää lastenistuimen turvavyöt kiinnittämättä ja voi myös unohdella veitsiä lattioille. Jopa televisiosarjan Housen voi nähdä tavallaan shokeeraava-avuliaana.

Ja kyllähän me monesti apua tarvitsemmekin. Minä en esimerkiksi osaa ollenkaan laskea Feynmanin polkuitegraaleja joten olen päättänyt ulkoistaa kaikki tähän tehtävään liittyvät työt muualle yhteiskuntaan. Toivon että siinäkin aiheessa on joku #minätutkin.

Yksi asia, josta olen pysynyt aika ahkerasti kaukana ovat erilaiset kannanotot luonnon hiilinieluihin. Syy on se, että kun näihin laskelmiin törmää niin niissä on usein jotain outoa. Esimerkiksi jos joku vertailee sähköautoja ja tavallisia autoja niin tavallisen auton laskelmasta löytyy suunnilleen vain bensa, ei esimerkiksi sen auton akkua. Mutta sähköautossa lasketaan suunnilleen jokainen mutteri ja sen kerääminen olettaen että metalli tuotetaan kaivoksesta. Nämä opettavat sen, että laskentatapojen reiluuntaminen vaatii osaamista jota en ole hankkinut. Ja toisaalta ne laskelmatkin tuntuvat kovasti olevan sellaisia että tätä käytetään puolin ja toisin hyväksi erilaisissa laskelmissa.

Toisinaan taas erilaisia suunnitelmia ammutaan alas tarinoilla. Olen nähnyt esimerkiksi sitä että joku linkittää jonkun suunnitelman ja tätä suunnitelmaa kritisoidaan kutsumalla sitä haihatteluksi. Se, mikä on kiinnostavaa on se, että tekniset yksityiskohdat kritiikistä puuttuvat. Sen sijaan puhutaan siitä ja tästä mitä joku ei voi nähdä jos on kaupunkilainen. Tämä on melko kiehtova, ad hominem -lähtöinen, keskustelutapa. (Valitettavasti tätä sivistyssanaa ei ehkä kannattaisi käyttää koska moni sekoittaa ilkeyden ja kiroilun ad hominemiin. Tämä argumentointivirhe on kuitenkin sitä että argumentoijan asiasisältö ohitetaan viittaamalla vastapuolen piirteisiin. Eli ad hominem voisi olla vaikka se, että selittää että näkökannan on oltava väärä koska kritiikin esittäjä on vaikka kaupungissa asuva.)

Tämänlaiset asiat ovat olleet hupaisia ja ne ovat usein nousseet esiin. Esimerkiksi kun puhuttiin erilaisista ”kuplista” niin tässä muoti-ilmiössä nousi usein ajatus esimerkiksi liberaalien kuplautumisesta. Mutta toinen tapa nähdä asiaa oli luoda juopaa nimenomaan kaupungissa -asuvan ja maaseudulla asuvan välille. Toki on selvää että kaupungissa eletään eri ympäristössä kuin maaseudulla. Mutta jotenkin tämä kuplautumienn rakennettiin sellaiseen muotoon jossa jotenkin olisi niin että kaupunkilaiset tai liberaalit kuplautuu eivätkä ole tekemisissä toisinajattelijoiden kanssa kun taas maaseudulla elävät ja konservatiivit olisivat kovin avoimia ja kontaktissa. Mikä on outoa. Miten maalainen on kontaktissa kaupunkilaiseen jos kaupunkilaiset ovat kuplassa? Vaikuttaisi että kuplakeskustelu vääntyikin siihen että haluttiin harrastaa ns. herravihaa. Erityisesti näytti että maalaisista löytyi joukko joha halusi disautella juuri kaupunkilaisia. Jotka elävät väärin. Joiden koko maailmankuva ja eettinen järjestelmä voidaan redusoida siihen, etteivät he tiedä mitään ”oikeasta” todellisuudesta. Kuplakeskustelussa tästä asetelmasta rakennettiin hyvin projisoinninmakuinen ja vähintään ironinen henki jossa sävy oli että ”kaikki muut kuin kepulaiset ja perussuomalaiset ovat ylimielisiä.”

Olenkin vähän kyllästynyt siihen että mikä tahansa analyyttisyyden yrityskin helposti tuomitaan sitä kautta että ”ole hiljaa et mistään mitään tiedä koska sitä ei näy sieltä Helsingin baareista”. En käy baareissa, aivan liian sosiaalista. Sen sijaan minulla sattuu olemaan tutkinto tuotantoeläinten jalostuksesta. Olen ollut maatalousalan töissä. Ja olen joskus jopa äänestänyt Keskustaa. En nosta tätä rehennelläkseni vaan korostaakseni sitä, miten maailma ei ole niin yksioikoinen näissä asioissa. ; Näen jopa näin että jos joku maaseudulla ei näe luontokatoa ja joku ekologi puhuu jostain luontokadosta niin kenties se luontokato näkyy vaikkapa niissä asfalttiviidakoissa joista katsellen ei luontokadosta tulisi puhua. (Itse olen toki löytänyt harvinaisia erakkomehiläisiä kaksisataa metriä omasta kodistani, mutta toisaalta maa-alue on pieni ja vanhoja ”kartanon maita”. Ne lienevät harvinaisia siksi että kaiken muun päälle on rakennettu autotie. Tai useita. Moneen kerrokseen.) Argumentaation henki on näissä hieman sama kuin jos minä täältä tuhansien järvien maasta, Suomesta, selittelisin Saharassa eläville että ei heillä mitään kuivuutta ole koska täällä vesi tulee hanasta ja näin juuri kolme lampea aamulenkillä. Mikä oli mukavaa koska se tarkoittaa että kaksi lampea oli kuivatettu niin että en tarvinnut kumisaappaita.

Näkisin, että kaupunkiluontoisessa kontekstissa on tietenkin hyvä muistaa että maaseudun elämä voi olla vierasta. Samoin kuin ei ehkä kannata maaseudulta neuvoa kaupunkilaista viljelemään kukkaketoja parvekkeella. Kupla toimii joko kahteen suuntaan tai ei ollenkaan.

Toisaalta minulla on yleisesti ottaen jonkinlaista lukkarinrakkautta maaseudun ihmisiä kohtaan. En esimerkiksi voi kovin vakavasti valittaa jos he käyttävät autoa. Ei ihme. Matkat ovat pitkiä. Lisäksi, kun kävin pohjanmaalla kesällä, syrjäkylien tiet ovat huonossa kunnossa ynnä sellaisia että kaltaiseni ajokortittoman kävelijän on hieman hankalaakin kulkea oikein mitään matkoja. Kävelyteitä ei ole, ainoastaan kyinen piennar. Osa kai haluaakin kävelijät heille kuuluvalle paikalle. Joka on oja. Vähäinen köyhimys joka ei autoa omista, lienee sosiaalinen turhake. (En saa ajokorttia koska näköni on hyvin vahvasti heikentynyt. Lisäksi olen melko tumpelo suurten laitteiden kanssa ja olen aikaansaanut merkittäviä taloudellisia tappioita ajamalla asioita päin traktorilla. Mikä toisaalta on opettanut minua kunnioittamaan heitä jotka eivät moisia tuhoja aikaansaa.)

En kuitenkaan malta olla huomauttamatta pientä asiaa turpeesta. Se on ilmeisesti jokin puheenaihe. Tarkemmin ottaen aiheena ovat hiilidioksidipäästöt ja ajatus turpeesta hiilinieluna.

Nämä laskelmat ovat monesti aika tympeitä.

Yhden tupakan on arvioitu painavan 0,65 grammaa. Jos tupakka koostuisi pelkästä hiilestä, polttaminen aiheuttaa litran hiilidioksidipäästön, jonka massa on 2 grammaa. Hiilidioksidissa on mukana happea. Siksi jos bensaa polttaa ja se yhtyy happeen niin hiilidioksidi, vaikka onkin kaasua, painaa yhteensä enemmän kuin se paljas bensa. Jos auto kuluttaa 6 L satasella, ja bensiini on enimmäkseen hiilipohjainen aine, tuottaa auto hiilidioksidia 130 g/km. Eli auton kulutus yhdellä kilometrillä vaatii aikamoisen urakoinnin tupakointia. (65 savuketta. Kolme askia ja risat). Sitten joskus kuulee miten yhden kannabissavukkeen hiilijalanjäljet olisivat jotain aivan käsittämätöntä. Kuten kiloja tai satoja grammoja. (Enemmänkin!) En tiedä minkä kokoisia marisätkiä he oikein polttavat, mutta joka tapauksessa huolestuisin. Kunnes tajuan että kuljetuskulut ovat todennäköisesti laskettu mukaan. Koska tässäkään kukaan ei laske niitä samalla tavalla.

Koska kukaan ei laske asioita samalla tavalla mutta tuloksia eri laskentatavoilla voidaan laittaa vertailussa yhteen, saan päänsärkyä ja katson että yleisesti kaikkien virheiden korjaaminen tai laskelmien standardoiminen on tarpeetonta. Lähestyn asiaa hyvin arkijärkisesti. Useimmiten tarkkuus parantaa – jos tietää mitä tekee. Mutta jos ei tiedä mitä tekee, kannattaa tehdä erilaisia fermin estimaatteja (fermi estimation/fermi problem). Josta itse asiassa olen pyöräyttänyt pari pientä arviota tähän blogaukseen jo nyt. Hikipediassa tätä ajattelutapaa on osattu soveltaa asianmukaisesti.

Ekologiassa on puhuttu paljon hiilen ja typen kierrosta. Jopa lukiotasolla ne kuuluvat perusopetukseen. Tai ainakin minun lukiossaoloaikani se oli. Tämän blogauksen tasolla riittää, että tietää että on aineen säilymislaki ja energian säilymislaki. Joka on suhteellisen hyvin perusteltu osio modernissa fysiikassa. (Joskin nykyään osataan tarvittaessa torjua kaikki. Mutta annan näiden ihmisten olla väärässä ja juoda ivermektiiniä aivan miten paljon he haluavat.)

Olen nimittäin nähnyt niin metsän että turpeen kohdalla ajatusta että koska turvetta tulee lisää ja se sitoo hiiltä niin turveteollisuus olisi itse asiassa hiilinieluksi nähtävä asia. Tätä perustellaan usein sinänsä uskottavilla reunaehdoilla. Eli esimerkiksi niin, että puu kasvaa ensin nopeasti ja myöhemmin hitaasti. Tämä lienee totta puilla. Sen tiedän että teurastamolle laitetaan siat hämmentävän pieninä – verrattuna siihen miten suuriksi ne voisivat kasvaa, eivät ne teuraaksi menevät porsaat mitään chihuahuoita kyllä ole – ja syynä on se, että lihantuottaja laskee fiksusti tuotantokustannuksia. Sika vie elämänsä aikana tilaa ja ruokaa ja siksi sian kasvua katsotaankin käppyröillä jotka hakevat derivaatoistaan arvoja malliin ”kasvua per syötetty rehukilo”. Kasvu hidastuu ja teuraaksi lähdetään siksi kaukana siitä missä kasvu loppuisi. Turpeen kanssa ”on joko sama tai sitten ei”. Argumentti näkyy erityisesti metsien kohdalla.

Tämä on erittäin hienoa ja dandy. Mutta jos meillä on metsä joka imee hiilidioksidia ja imee sitä erityisesti nuorena. Niin tuleehan meidän muistaa se kaikki muukin. Jos me nimittäin mietitään tupakkaa ja kannabista ja autolla ajoa niin joku voisi sanoa että öljyyn on sitoutunut hiiltä, kannabiskasvi on konkreettisesti napannut sisältämänsä hiilet jostain ja sama koskee tupakkaakin. Ne olisivat siis hiilinieluja. Mutta teknisesti kun minä pyöräytin laskut niin oikeasti lopuksi ilmakehään päätyy no. Itse asiassa kaikki se hiili mitä se tupakka on sitonut kun on kasvanut. (En polta kannabista. Olen hämmentävän päihteetön. Se lienee vahvimpia hyveitäni. Poltan tupakkaakin vain hyvin harvoin. Malliin tupakan vuodessa tai jotain sen suuntaista. En edes osaa ostaa niitä nykyään. Kutsuvat minua ihme seilaajaksi vaikka en edes osaa vetää laivan köysiä.)

Puussa vielä ymmärrän että jos rakentaa puusta talon tai pöydän niin se ei tietenkään palaa ilmakehään. Mutta jos se menee pelletiksi, niin olettaisin että palava puu tuottaa hiilidioksidiksi juuri sen siihen sitoutuneen hiilen. Samoin kun se valmistettu puuesine maatuu tai muuta niin ainakin osa siitä päätyy ilmakehään. Olettaisin myös että turve on tuote joka enimmäiseen on polttamista varten. Hobittiasuminen ei ainakaan vaikuta kovin suositulta tavalta käyttää tämä turve.

Näkisinkin että jos meillä on turvetta jota nostetaan pellolta, niin on aika ilmiselvää että (1) turve palaessaan palauttaa ilmakehään kaiken hiilen mitä siihen on sitoutunut. (2) Tekee tämän nopeasti vaikka (3) sitoutuminen olisi vaatinut vuosisatojen kasautumisen. Toisin sanoen vaikka turvetta myydään hiilinielu -argumentoinnilla niin lienee aika selvää että tosiasiassa tässä poltetaan turpeen mukana paitsi viime vuosien sitoumat niin myös varastoja. Joka on logiikkana suunnilleen sama että alkaisi tuhlaamaan perintötiliä ja selittäisi että eihän se haittaa kun perintö on pankkitilillä joka tuottaa korkoa. Jos sitä tuhlaa enemmän kuin korot, ottaa ja kaapii tuhlailuun oikein varastojakin, niin ei se silloin ole mikään ansaintaväline tällä ihmisellä.

Ehkä asian voisi ajatella niin että ensin metsä (ja kenties turvesuokin) imee enemmän hiiltä kuin lopuksi. Ja jossain vaiheessa kasautuminen vain lakkaa. Tämä ei kuitenkaan oikeuta polttamaan hakkeeksi tai pelletiksi koko tätä metsää koska silloinhan kaikki se sitoutunut hiili karkaa ilmakehään. Jolloin oikea ratkaisu olisi vaatia koko ajan vain uutta metsää uusille pinta-aloille. Joka taas on aika päinvastainen maankäyttöstrategia kuin mitä täällä etelässä harrastetaan. (Täällä on uusi ankkalampi joka on syntynyt siihen että on kerrostalon perusta jota varten on kaivettu monttu. Tämä tulee katoamaan hyvin pian. Vaikka kyseessä onkin itse asiassa erilaisten elinympäristöjen reuna-alue. Joka on ilahduttavasti kutsunut lajikirjoa sen luokse, joskin lajisto on vähän kärsinyt siitä että lampare on todella uusi eikä sillä ole vakiintunutta populaatiostoa, kaikki lammen asukkaat ovat lyhyen ajan maahanmuuttajia. Aikaisemmin tässä kohdassa oli metsikkö.)

Näin siis näen hyvin vaikeaksi uskoa että turpeesta saadaan hiilinielu. Jos ei pidä ilmastonmuutosta totena tai ei pidä siihen puuttumista tärkeänä, niin voin kunnioittaa tätä jotenkin. Joku voi arvostaa aika pitkällekin sitä että metsän tärkein funktio on tuottaa tukkipuuta ihmisten käyttöön. Ja jos arvot ovat tuo niin minkäs minä sille. (En ole esimerkiksi ostanut koko metsää ja suojellut sitä vapaaehtoisesti tai mitään. En ole kiinnostunut metsän omistamisesta jne. Nämä ovat minun arvojani ja ihan yhtä paljon minua siis voi tavallaan syyttää kuin jotain pienmetsänomistajaa.)

Mutta kun kaltaiseni valistumaton idioottikin kykenee pyöräyttämään pieniä ajatuksia päässä ja niiden lopputulema on melko vahvasti sen suuntainen että monet ihan oppineiden ihmisten poliittisissa konteksteissa esitetyt laskelmat eivät selvästi käsittele koko hiilen kiertoa, niin onhan se ongelma. Nämä laskelmat eivät ole vain vääriä tai vääristeltyjä tai omituisella tavalla laskettuja. Ne ovat ilmiselvällä tavalla vääriä. Ja jos sen kykenee huomaamaan joku minun tapaiseni pinnallista faktantarkistusta osaava käppänä ja hapenhaaskaaja, niin kovin paljon sitä varmasti luotetaan että kukaan kohdeyleisöstö ei mieti tai tarkista yhtään mitään. Koska vilpittömyyttä näiden arvioiden taakse en oikein voi uskoa.

Toki tiedän, että näitäkin voi mutkistaa ottamalla suomalaisen turpeen polttamisen sijaan vaikka ulkomailta kuljetetut puut. On selvää että jos sama määrä poltetaan lämmitystä jne. varten niin pitkät matkat tuottavat merkittäviä eroja. (Tupakan hiilidioksidipäästöissä merkittävin seikka on että ajatko tupakkakaupalle autolla vai kävelet. Senhän pyöräyttelinkin tämän jutun yhteyteen.) Toisaalta tämä voisi sanoa että pitää sitten tälläiset jutut myös tukkia. Eli jos jokin polttelee asioita niin sitten pitää rajoittaa näitä puolia.

Esimerkiksi teollisuuden aloja. Jolloin turvetta ei korvata muualta kuljetetulla hiilivedyllä. Korvaajana voi olla sitten vaikka ydinvoima. Joka tuottaa sekin toki iloista ydinjätettä tulevien sukupolvien kieriskeltäväksi. Mutta pääasia on se, että näitä hiilidioksidijuttuja voidaan kyllä tukkia. Kiertotie ja pahemmin päästöttävä korvaaja on hyvä tiedostaa. Mutta ne ovat ongelmia. Ongelmiin on ratkaisu. Eli jos joku puhuu ulkomailta tuotavasta hiilivedyst joka tuottaa pahemman hiilijalanjäljen ja siirtää fyffetkin ulkomaille niin onhan se hyvä ottaa huomioon. Ei esteenä turpeenkiellolle. Vaan isompana kysymyksenä.

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu