Voittoa Tavoittelematon Olympiakomiteani

Olympialaiset ovat olleet raskasta huvia erityisesti penkkiurheilijoille, jotka ovat hetero-kristillisesti joutuneet stillkuvat ja kuvanrajaus tarkkana etsimässä Jeesusviittauksia ja vilahtavia kivespusseja pahastuttavaksi.  (Olen samaa mieltä, kaikki viittaukset kristinuskoon on hyvä saada pois kaikkialta. Olen erimielinen siitä, että minun pitäisi jaksaa zoomailla pysäytyskuvista erityisesti miesten tai sellaisiksi kokevieni jalkovälejä kuvista pitääkseni moraalin ja arvomaailman kunnossa.) Onpa sitä osattu tiirata tieteellisiä sukupuolitestituloksia Venäläisisten tahojen telegramviesteistäkin – tietolähteestä joka tunnetusti on luotettavampi kuin Naturen julkaisut. (Itse olen niin vanha että olen katsellut Y-kromosomeja mikroskoopilla, mutta tekniikan kehittyessä varmempia havaintoja saa selvästi twitteristä.) Raskasta on ollut, kuin olisi kokemassa saatanananpalvontaa esityksessä joka kuvaa Marie Antoinettea! (Nyt on meno niin kahdeksankymmentälukua että harkitsen että jätän käymättä parturissa. Ihmemies MacGyver-takatukan on pian tultava taas muotiin!)

Mutta jopa wokettamista enemmän monia on harmittanut se, että mitalisaalis on jäänyt heikoksi. Myös tässä on selvästi wokearvoja joissa ei puhuta voitosta vaan reilusta kilpailusta. Mutta me kaikki tiedämme, että tärkeintä ei ole voitto vaan hyvät palkinnot ja palkintosijat. Esimerkiksi Pariisin Olympialaisten seiväshyppy on se korkealle tähtäävä laji, jossa ei keskustella hopea- ja pronssimitaleista vaan ainoastaan olympiakullista.

Eipä ihme, että monia on jäänyt kaivelemaan se, että kaikki eivät voi voittaa ja Suomella ei ollut samanlaista menestystä kuin Algerian nyrkkeilyllä. Tai edes samanlaista kuin Turkin hopeamitalistilla joka käsittääkseni voitti koko Olympialaiset. (Ainakin jos Snoop Dogia ei lasketa.) Pahaa mieltä on synytnyt kun Jan Vapaavuori kertoo jatkavansa. Ilmeisesti sitä että ei itse henkilökohtaisesti kilpaile olympialaisissa jatkossakaan. Toki joitain asioita hän ajatteli kehittää, erityisesti rahoitusta. Varmaa on että olympiakomitean laskutus tulee ainakin olemaan täydellistä, siitä ei ole otettu mitään pois. (On hienoa miten Vapaavuorikin ymmärtää miten rahoituksen poistaminen ei lisää resurssiluovuutta ja tehosta prosesseja, ilmeisesti Olympiakomitea on eri asia kuin yliopisto. Esimerkiksi sitä kautta, että pyörittää sellaista itse.)

Ymmärrän toki, että on aina hauskempaa valittaa ilman ratkaisuehdotuksia, niin siitä huolimatta ajattelin esittää teille ratkaisun. Tai ainakin vaihtoehdon. Se on erittäin LEAN. Ja sellainen tapa organisoida järjestelmät on mitä ilmeisimmin erittäin muodikasta kaikkien tehokkusajattelijoiden mielessä.

Vaatimaton ehdotus, joka estäisi Vapaavuorta olemasta taakaksi olympiaurheilulle tai maalleen

Olen osoittanut osan tehokkuudestani jo nyt. Saavutin täsmälleen saman mitalisaaliin kuin koko Suomen olympiatiimi. Mutta tein sen halvemmalla. Vähemmällä työllä. Pienemmällä hiilijalanjäljellä. Olen leikannut prosessista kaikki lopputulokseen pääsemisen kannalta ylimääräiset osiot pois ja virtaviivaistanut prosessejani niin että niissä on mukana vain välttämätön. Se, että niitä mitaleja tulee tasan sama lukumäärä.

Lupaan saman jo saavuttamani tuloksen konsistentisti jatkossa jos urheiluvarat korvataan tuella minulle, vaikka vaan 5000€/kk. Ottakaa nämä olympalaiset työnäytteenä, ilmaisena maistiaisena. Lupaan että panostan täysillä suoritukseen. Game and  playing. ”Witcher 4” on ilmeisesti tulossa seuraavan nelivuotiskauden tiimoilla joten saatte rahalla jotain muuta vastinetta kuin Vapaavuoren kampaviinerit. En ymmärrä, miten voisitte hävitä vaihdossa. Ostakaa nyt kun halvalla saatte!