Droonien merkitys nousussa

Droonit ovat nousseet vauhdilla varustelukentän keskiöön lähes kaikissa taistelutehtävissä. Taiwanin puolustamista kuvaavissa tietokonesimulaatioissa verkottuneet drooniparvet osoittautuivat ainoiksi asejärjestelmiksi, jotka olisivat pystyneet torjumaan Kiinan meri- ja ilmaiskut. Ne olivat parhaita murtautumaan hyökkäysaaltojen läpi vihollisen selustaan ja aiheuttamaan siellä merkittävää tuhoa.

Miehittämättömien lennokkien kehitystyötä maailmalla ovat vauhdittaneet kokemukset Ukrainan sodasta. Samalla on kiihtynyt kilpailu droonien torjuntamenetelmistä. Vasta-aseita kehitetään nyt kovalla kiireellä.

Kymmenisen vuotta sitten Suomessakin jotkut evp-upseerit ehdottivat, että harkittaisiin miehittämättömien lennokkien käyttöä hävittäjiä korvaavina ja halvempina asejärjestelminä. Seuratessaan harrastusmielessä oman aikansa sotia nämä olivat törmänneet uuden tyyppiseen ”aselajiin”, jonka juuret näyttivät johtavan Israeliin.

Virkakoneisto reagoi aloitteeseen vakiintuneella tavalla. Se korosti, että yksimielisyys puolustusajattelussa on pienen kansakunnan pelastus. Lennokki-ehdotus leimattiin veneen keikuttamiseksi ja uraansa pettyneiden yksilöiden huuteluksi laatikon ulkopuolelta.

Armenian ja Azerbaidžanin sota vuonna 2020 herätti maailman laajuisen mielenkiinnon miehittämättömiä lennokkeja kohtaan. Suomessakin Hornetien korvaamista miettinyt työryhmä suostui myöntämään, että miehittämättömät saattavat hyvinkin tulla varteenotettaviksi ilma-aseiksi, mutta vasta 2060-luvulla. Eli silloin, kun Hornetien seuraajat poistuvat palveluskäytöstä.

Vuosiluku oli tempaistu hihasta varmistamaan 15 miljardin euron konekaupat. Kehitys saattaa johtaa tilanteeseen, jossa monitoimihävittäjä F-35 ehtii vanheta sodankäyntivälineenä ennen kuin yksikään kone on saatu Suomen maaperälle.

Venäjällä on Ukrainan rintamalla käytössä viidennen sukupolven monitoimihävittäjiä, mutta Su-35:t pysyttelevät kiltisti omassa ilmatilassa ja laukovat sieltä kaukovaikutteisia ohjuksiaan. Ukrainan puolelle ei ole menemistä, sillä koneet ammutaan alas neuvostoaikaisilla it-ohjuksilla. Niinpä Putin onkin antanut hallinnolleen kiireisimmäksi tehtäväksi kehittää uudenaikaisia drooneja ja käynnistää pikainen sarjatuotanto.

Iran on jo kiiruhtanut Putinin avuksi. Teheranin hallitus on luvannut toimittaa viivyttelemättä Venäjälle drooneja valmistavan tuotantolaitoksen ja koota pikavauhtia ensimmäiset 6 000 lennokkia.

TuomoHirvonen1
Turku

Ye-everstiluutnantti (evp), tietokirjailija, free lance-lehtimies.
Julkaisi keväällä kirjan Lännen Etuvartio, jossa tarkastellaan kriittisesti mm. suunniteltuja massiivisia hävittäjähankintoja. Facebook sivulta löytyy otteita kirjasta (linkki alla olevassa logossa).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu