Puola luottaa lennokkeihin

Puolan puolustusvoimien komentaja kenraaliluutnantti Wieslaw Kukuła sanoo Ukrainan sodan tarjoavan ainutlaatuisen mahdollisuuden saada vinkkejä tulevaisuuden sodista. Siksi Puolassa seurataan tiiviisti paitsi Ukrainaan lähetetyn oman kaluston pärjäämistä myös muiden asejärjestelmien menestymistä. Nyt käytävän sodan opetusten joukosta Kukula poimii ”vaeltavat ammukset eli itsemurhadroonit”.

”Meillä ei ole koskaan ollut tällaista mahdollisuutta kerätä sotilaallista tiedustelutietoa ja dataa ja muuttaa se hetkessä taistelukentällä sovellettavaksi”, sanoo Kukula Defence One -lehden tuoreessa haastattelussa. ”Analysoimme joka päivä, kuinka niitä (lennokkeja) käytetään”, totesi Kukuła ja jatkoi, että ”lähes kaikki Venäjän tykistölle aiheutetut vahingot on tehty nimenomaan drooni-iskuilla.”

Osuinpa oikeaan

Kymmenisen vuotta sitten kommentoin selvitystä, joka käsitteli Syyrian sisällissodan alun tapahtumia, kun Israel karkotti al-Assadin asevoimat Golanilta. Molemmilla osapuolilla oli hävittäjät ilmassa, mutta ne välttelivät toisiaan. Taistelukosketus olisi tietänyt kummankin tuhoutumista. Syyrian joukot lyötiin tehokkaan tiedustelun ja tarkan tulenjohdon avulla, sanottiin raportissa.

Ja nämä tehtävät toteutettiin miehittämättömillä lennokeilla. Aloin silloin arvella, että uudet asejärjestelmät saattavat muuttaa kuvaa aikamme sodista. Droonien yleistyminen tuli itselleni yllätyksenä 2020, kun selvisi, että ne näyttelivät ratkaisevaa osaa Armenian ja Azerbaidžanin sodassa.

Ukrainan sota on nyt paljastanut, miten laajaksi sotilaslennokkien tuotanto oli maailmalla yhtäkkiä kasvanut. Perinteisten asevalmistajien rinnalle on ilmaantunut maita, joiden sotavarustetuotantoa ei aikaisemmin pidetty mitenkään merkittävänä. Vielä muutama vuosi sitten Iran ja Australia sijoittuivat aseviejinä SIPRIn listoilla kauas kärjestä. Nyt niiden valmistamat lennokit viedään käsistä.

Ihmetystä herättää vain Venäjän asema lennokkien tuottajana. Ennen Ukrainan sodan alkua muun muassa kiinalaislähteet kehuivat venäläistä Adhodnik -droonia (kantaja) maailman parhaimmaksi lennokiksi. Myyntinäyttelyssä jaetun esitteen mukaan sen kerrottiin kantavan kahden tonnin räjähdelastin satojen kilometrien päähän. Ukrainan rintamalla Adhodnikkeja ei ole tavattu.

Puolustusvoimat aseteollisuuden pompoteltavina

Venäjän uhka on saanut Puolan tehostamaan maanpuolustustaan, sanoo asevoimien komentaja Wieslaw Kukuła. Armeijan vahvuus nostetaan 600 000:een taistelijaan ja puolustusbudjetti neljään prosenttiin bkt:sta. Korean kanssa on tehty kaupat tuhannesta 980 K2-panssarivaunusta ja 650 itseliikkuvasta K2-haupitsista sekä 48 FA-50-hävittäjäkoneesta. Yhdysvalloista hankitaan Abrams-tankkeja sekä Apache-helikoptereita.

Kukulan mielestä Puolan parhain keino vastata Venäjän sotilaalliseen ylivoimaan olisi kuitenkin voimakas panostaminen drooniteknologiaan. Se tarkoittaa sekä oman lennokkituotannon aloittamista että droonien torjuntaan soveltuvien asejärjestelmien kehittämistä. Toisin kuin sotaa käyvässä Ukrainassa Puolassa ei ole päästy alkuun droonien teollisessa valmistamisessa. Se näyttää vaivaavan asevoimien komentajaa.

Puolan sotaväen tiedetään kantavan historiallista häpeää syksyn 1939 tapahtumista. Niinpä asevoimien nykyjohto pyrkii torjumaan epäilyt sotilastiedustelun ammattitaitoa kohtaan. Se näkyy myös kenraali Kukulan lausunnoista, kun hän moittii aseteollisuutta faktojen pimittämisestä. Hänen mukaansa puolustusyhtiöillä on paras tieto siitä, mitä taistelukentällä tapahtuu. Kuitenkin ne myyvät aseita, jotka ovat olleet tuotannossa viimeiset 30 vuotta.

Näin väittäessään Puolan kenraali osuu oikeaan. Uusien ja entistä tehokkaampien innovaatioiden esiin tuominen vaatii teollisuudelta taloudellisia panostuksia, eikä ole lainkaan varmaa, että asevoimat tilaavat niitä. Varmempaa on tarjota päivityksiä vanhoihin järjestelmiin. Halpojen lennokkien tunkeutuminen asemarkkinoille on nähty uhkana perinteiselle hävittäjäkaupalle.