Suurlähettiläs unohtaa, keitä Trump toisi mukanaan vallan huipulle
Yhdysvaltojen entisestä ja mahdollisesti seuraavasta presidentistä Donald Trumpista puhutaan liian pelottelevaan sävyyn.
Näin sanoi virkakautensa päättävä Washingtonin-suurlähettiläs Mikko Hautala Helsingin Sanomille viime viikon lopulla. Hautala sanoi lehdelle, että vaalit tuskin saavat aikaan suurta käännettä Yhdysvaltojen politiikassa.
”Retoriikka on yksi asia, mutta sisällöt eivät lopulta ole välttämättä kovin erilaisia”, Hautala sanoi.
Kuulostaa tutulta. Hautala kertoi samansuuntaista viestiä jo viime syksynä. Ulkopolitiikassa Kiina on kaikesta huolimatta ykkösvihollinen, ja radikaalit muutokset kauppapolitiikassa vaativat konkreettisia toimia, joihin Yhdysvaltojen kongressi ei ole vuosikausiin pystynyt tehokkaasti.
Presidentinvaali ratkaisee paljon
Hautalan analyysista unohtuu silti tärkeä ulottuvuus. Kyse ei ole vain Trumpista itsestään.
Ongelmia tulee siitä, keitä Trump vetää mukanaan, mikäli hänet valitaan marraskuussa Yhdysvaltojen 47. presidentiksi.
Samaan aikaan pidettävissä kongressivaaleissa republikaanit kaikkien todennäköisyyksien mukaan nappaavat senaatin enemmistön itselleen. Voitti Trump tai ei.
Edustajainhuoneessa tilanne taas on tiukka. 435 eri vaalista vain 22 vaalipiirissä kisa on etukäteen sellainen, että kumpi tahansa ehdokkaista voi voittaa. Todennäköisesti presidentinvaalin tulos ohjaa edustajainhuoneen tulosta.
Eli jos Kamala Harris voittaa, hän todennäköisesti saa hallittavakseen jakaantuneen kongressin, jossa republikaanit voivat senaatissa jarrutella demokraattien aloitteita.
Ja jos Donald Trump voittaa, hän saa paistatella viimeisen presidenttikautensa alkuvuoden republikaanisessa värisuorassa.
Show vs. tulokset
Trumpin värisuora ei tarkoittaisi, että republikaanit toteuttaisivat Trumpin suuret vaalipuheet tuontitulleista tai edes veroleikkauksista. Itse asiassa viimeisen kahden vuoden aikana edustajainhuoneen republikaanit ovat olleet harvinaisen riitaisia ja aikaansaamattomia.
Syynä on se, että pitkän linjan reaganilaista Yhdysvaltojen vahvaa roolia korostavat republikaanit ovat menettäneet asemiaan Amerikka ensin -ideologiaan uskoville etnonationalisteille.
Esimerkiksi Euroopan turvallisuudelle elintärkeä Ukraina-apupaketti viivästyi republikaanien päättämättömyyden vuoksi puoli vuotta. Syynä oli se, että republikaanien äärimmäisille jäsenille ei kelvannut kompromissi, vaan selkävoitto.
”Jotkut kollegani haluavat enemmän näyttää taistelijalta kuin saada aikaan tuloksia”, sanoi republikaanien kongressiedustaja Dan Crenshaw Notus-verkkolehdelle heinäkuussa.
Pahempaa kuin Trumpin haaveiden toteuttaminen, voikin olla toimimattomuus. Seuraava Ukraina-paketti tarvitaan arvioiden mukaan uuden kongressin aikana tammikuussa.
Edellisellä Trumpin kaudella USA vahvisti läsnäoloaan Euroopassa Obaman jäljiltä. Puheet eivät ole tekoja.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan ja viivästymiseen varmasti vaikuttivat Ukrainan apupaketin liitännäiset.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan pientä vaihtelua joukkojen määrässä on ollut Bushin jälkeen, ei kuitenkaan Trumpin toimesta. Päivän luku on melkein sama kuin 2008
Ilmoita asiaton viesti
”Looking at the third C, which means “Cash” and constitutes the financial dimension of the Reassurance Initiative, it becomes apparent that the United States is clearly willing to provide material support for Europe’s defence. Apart from the fact that Washington already contributes a substantial amount of money to NATO, the Pentagon increased the figures for funding defence efforts in Europe also under Trump. Thus, in 2015, expenses for the “European Reassurance Initiative” amounted to initially 985 million US dollars, followed by an increase of another 789 million in 2016. In the Trump period, financial support of the deterrence measures is estimated to have risen from 4.6 billion dollars in 2018 to 6.5 billion dollars in 2019. In 2019, about 50 per cent of the expenses are to be earmarked for the forward deployment of major defence equipment such as tanks, artillery and transport vehicles.”
”To realize this goal, extensive logistic transports and troop movements are required, also through Germany. This also contributes to gathering experience as to how the Alliance can quickly deploy forces within Europe to its borders.2 The number of forces stationed in Europe, however, remains more or less the same due to the continuous rotation of the units earmarked for this purpose. This nine-month rotation of a combat brigade, which is currently employed in Poland, and of another army aviation brigade, equipped with approx. 90 helicopters, means that as many as about 29,000 US soldiers are present in Europe at the moment. And the Americans do not only cover the north-eastern flank of NATO but also commit themselves in the south-eastern part of the Alliance. Rotating forces are also present in Romania and Bulgaria. The advantage hoped for is that even in the event of a crisis in the Black Sea, the follow-up of additional reaction forces will be made easier. The US Marine Corps alone participates in the protection of the south-eastern flank with 1,300 Marines, also in the form of a rotation that lasts nine months.
Yet, the associated amount of “Contribution” to the increased number of exercise activities is more important than the mere presence of troops and capabilities. The United States participates in numerous large and small-scale exercises and training projects. Saber Strike, a multinational US-led major exercise of this kind, ended a few days ago in Poland. 18,000 troops from 19 different nations were involved in the training of the forward-deployed battlegroups and of other reinforcement forces. This exercise format is no exception. At an even larger scale, among others, the US-led exercise Saber Guardian was held in Romania, Hungary and Bulgaria in 2017 as one of the biggest exercises for land forces. Apart from the United States with 14,000 troops, another 21 nations with altogether 11,000 troops, including forces from Germany, came together with the objective of training how to cross major rivers under combat conditions.”
Ilmoita asiaton viesti
Näin siis vuonna 2018.
Ilmoita asiaton viesti
78 vuotiaan Trumpin aivan hervotonta poskensoittoa presidenttinä on jo kuultu tarpeeksi, joten seuraava USA:n presidentti on ilman muuta Kamala Harris.
Trumpin saattaa korjata vanhuusdementia tai kuolema milloin hyvänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Toivon että olet oikeassa. Ukrainan, Euroopan ja koko maailman tähden. Johan tuo oranssi molopää on kerran testattu ja huonoksi havaittu.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä nyt silloin esti venäjän hyökkäilyt.
Ilmoita asiaton viesti
Johan vitsin murjaisit! 😀
Ilmoita asiaton viesti
Trump voi joutua istumaan viimeiset vuotensa vankilassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista kuulla onko seuraavalla Suurlähettiläällä samat laulut?
Jutusta jäi puuttumaan tarkemmin keitä sinne oranssissa imussa tulee?
Varmasti silloin tulee teknorahan tukema varapresidentti. Entä pyyteetön sanavapaustaistelija ja sähköautonvalmistaja? Kaipa kaikki Capitolin turistikierroksella olleet sulautuvat ilman motkotusta yhteiskuntaan? Ei kuulosta ihan samalta kuin ennen? Voin muistaa väärin, mutta tätä suurlähettilästä tarjottiin meille myös jossain presidentti-gallupeissa? Onhan se tavallaan reaalipolitiikkaa, jos tiedetään realistisesti kuinka epäpätevä seuraava Yhdysvaltain presidentti on.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään tätä ja huomenna sitä.Menen katsoon teitä markettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Abba kielti oranssia molopäätä käyttämästä musiikkiaan kampanjoinnissaan. Lista niistä jotka ovat kieltäneet alkaa olla kuin populaarimusiikin kuka kukin on: The Beatles, David Bowie, Elton John, Lenonard Cohen, Prince, Queen, The Rolling Stones, Adele, Bruce Springsteen, The Smiths jne.
Ilmoita asiaton viesti