Mielen harmaakaihi

Mielen harmaakaihi
On jonotusta kaihileikkauksiin, koska tarve kasvaa, ja ennuste näkökyvyn paranemisesta perustuu faktaan. Selvät todisteet toipumisesta on esittää heilläkin, jotka ovat mieleltään sokeutuneet ja nyt näkevät. Eduskunta yksimielisesti tunnusti, että resursseja on laitettava kasvaneiden  mielenterveysongelmien poistamiseen. Etenkin nuorten keskuudessa hoitoon pääsy kangertelee pahasti. Huudetaan apuun lisää koulutettuja ”asiantuntijoita”. Kaikki se maksaa, ja löytyykö niitä, jotka oikeasti tietävät ja osaavat?
En aloittaisi etsimällä syytä perimästä, mutta kulttuurista. Osataanko perheessä vastata lasten kysymyksiin, joita nousee päivittäin, kun he katsovat kirkkain silmin tapahtumien hyökyaaltoa ympärillään? Onko yhteiskunta vai vanhemmat ensikädessä vastuussa, mitä nuorille tarjotaan?  Ovatko isä ja äiti tasavertaisia vastuunkantajia, mitä tulee itse kunkin tietää elämästä? Keitä me olemme? Miksi koemme elämämme ilot ja surut?  Mitä tapahtuu sen jälkeen? Mitä tulee elämässä valita? Ketkä ovat tai kuka on esimerkkimme? Onko lasta tullut yksilönä kuunneltua, annettu hänelle aikaa, viisaita neuvoja ja rohkaisua? Pari tarinaa: isä kertoi, kuinka kiireinen äiti kerran piirsi poikansa kanssa yhdessä lentokoneen. Toinen kertoi, kuinka äiti piirsi kartan Paavalin matkoista, Lapsille jäi mieleen nähty vaivannäkö! Ja yhteiskunta säästää miljardeja tällaisten ”ihmetekojen” johdosta.
0
TuomoIsokangas
Perussuomalaiset Nokia

Psykiatrinen sairaanhoitaja, kaupunginvaltuutettu Nokialla, käräjäoikeuden lautamies. Harrastukset kalastus, metsästys, koirat sekä uinti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu