Otsa hiessä tulee tehdä työtä
Työelämän muutokset puhuttavat – aina ne ovat puhuttaneet. Ei tänne ole synnytty vain nautiskelemaan elämästä, pitämään hauskaa, ei ainakaan elämään toisten kustannuksella. Kuinka sitten hallita syntynyttä kuormitusta? Ensimmäinen neuvo on henkilökohtaisesti etsiä oma paikka yhteiskunnassa, tekemistä, missä voi toteuttaa itseään, ollen samalla oikeasti tarpeellinen yhteisössään, hyvän aikaan saajana. Hikinen homma, joka on jätetty itse kullekin, alkaa jo siinä, mistä ja mitä tietoa, taitoa hankkia, mitä opiskella? Itse kävin läpi artesaanikoulutuksen, sitten hierojan pätevyyden, lopulta, lähimmäisten esimerkin kannustamana opiskelin sairaanhoitajaksi ja siinä mielenterveyspuolelle, jossa työtä on riittänyt. Mutta ei tuo riitä, koska tulee löytää voimavaroja arkeen, kaikkiin haasteisiin. Etsitään myös tasapainoa, sopivaa panostusta perhe-elämään, työhön ja vapaa-aikaan. Kysyn, kuka on paras neuvonantaja haasteissa minulle, sinulle?
Varmaan näin, mutta oletko koskaan miettinyt sitä etteivät nuo ”koulut” sinällään mitään tee. Pitää hankkia työkokemusta siitä mihin on kolutettu. Toimii ihan oikeasti
Ilmoita asiaton viesti
Monissa ammateissa, esim. palvelualalla, ei ole hyvä työskennellä hikisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni tila ja hyvä hevonen.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä resepti meni kyllä karille jo 1960-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Absolut Torr on ainoa toimiva antiperspirantti. Lääkäri voi reseptillä kirjoittaa vielä vahvempaa alumiinikloridia tarvittaessa.
Ilmoita asiaton viesti
No josma sen hevosen tilalle ottaisi vanhan Valmetin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei tänne ole synnytty vain nautiskelemaan elämästä, pitämään hauskaa, ei ainakaan elämään toisten kustannuksella.”
Viimeinen kohta on täysin totta. Siitä syystä perintövero korkeammaksi ja suuret osakeomistukset pieniksi.
Ilmoita asiaton viesti
Unohtui vielä johtoryhmien suuret palkkiot ja optiot.
Ilmoita asiaton viesti